Tämä artikkeli on osa kolmiosaista artikkelisarjaa, jossa tarkastellaan kemikaalialtistumista ja sen ennaltaehkäisyä eri elämänvaiheissa. Tässä osassa keskitytään nuoruuteen. Sarjan muut osat käsittelevät raskausaikaa ja lapsuutta.

Nuoruus on herkkä elämänvaihe ympäristötekijöiden vaikutuksille. Mahdollinen kemikaalialtistuminen voi vaikuttaa nuorten vielä kehittyvään elimistöön sekä hormonitoimintaan. Altistuminen voi lisätä riskiä erilaisille terveyshaitoille sekä nuoruudessa että mahdollisesti myöhemmällä iällä. (WHO & UNEP 2013.)

Kehittyvä elimistö ja kemikaalit

Kemikaalialtistumisen vaikutuksia nuoruudessa on tutkittu erityisesti hormonitoiminnan ja murrosiän kehityksen yhteydessä. Hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit voivat vaikuttaa hormonijärjestelmään estämällä, jäljittelemällä tai muuttamalla elimistön omien hormonien toimintaa, mikä voi häiritä elimistön normaalia hormonitoiminnan säätelyä sekä murrosiän normaalia kehitystä. (WHO & UNEP 2013.) Tutkimuksissa on havaittu yhteyksiä tyttöjen varhaisen kemikaalialtistuksen ja murrosiän kehityksen häiriöiden tai aikaistuneen murrosikään välillä, vaikka kaikilta osin tutkimustulokset eivät ole syy-seuraussuhteiltaan yksiselitteisiä. (Lee, Jung, Lee & Lee, 2019).

Kemikaalialtistumisella voi olla myös vaikutuksia aineenvaihduntaan. Tutkimuksissa on havaittu yhteys erityisesti PFAS-yhdisteille altistumisen sekä lasten ja nuorten rasva- ja glukoosiaineenvaihdunnan muutosten välillä. PFAS- altistumisen on havaittu liittyvän erityisesti muutoksiin kolesteroliarvoissa. Lisäksi tutkimuksissa on havaittu, että altistuminen voi vaikuttaa glukoosiaineenvaihduntaan sekä lisätä riskiä muille aineenvaihduntahäiriöille. Pitkällä aikavälillä muutokset kolesteroliarvoissa ja glukoosiaineenvaihdunnassa voivat lisätä riskiä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksille. (Zheng, Yan, Gao & Li, 2024). Valtimotaudin yksi keskeisistä riskitekijöistä on kohonnut LDL-kolesteroliarvo (Naukkarinen, 2025).

Kemikaalit nuorten arjessa

Nuoruudessa kulutuskäyttäytyminen muuttuu aiempaa itsenäisemmäksi, mikä voi lisätä altistumista erilaisille kuluttajatuotteiden kemikaaleille. Erityisesti kosmetiikan ja hygieniatuotteiden käyttö, vaatehankinnat ja erilaisista verkkokaupoista tilatut tuotteet voivat lisätä riskiä kemikaaleille altistumiselle. (WHO & UNEP 2013; Turvallisuus- ja kemikaalivirasto n.d.-b & n.d.-d.) Tukesin valvontahankkeessa useista verkkokaupoissa myytävistä kosmetiikkatuotteista löytyi kiellettyä PFAS-yhdistettä. Kuluttajatuotteet voivatkin muodostaa mahdollisen kemikaalialtistuksen lähteen myös nuorten arkeen. (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, n.d.-b & n.d.-d.) Tuotteiden hankkimisen yhteydessä onkin hyvä kiinnittää huomiota tuotteesta saatavilla oleviin tietoihin ja pohtia omia valintaperusteitaan. Nuorta voi myös kannustaa tarkastelemaan omia kulutustottumuksiaan sekä pohtimaan tuotteiden turvallisuutta.

Arjen valinnoilla vähemmän altistumista

Nuorten terveyttä voidaan edistää tunnistamalla kemikaalialtistuksia ja edistämällä altistumista vähentäviä toimintatapoja. Hormonitoimintaa häiritseville kemikaaleille altistumista voidaan vähentää esimerkiksi ruokavalioon, kosmetiikkaan ja muihin kuluttajatuotteisiin liittyvillä valinnoilla (Cannarella, Howard, Calogero & Heindel, 2026; Turvallisuus- ja kemikaalivirasto n.d.-b). Nuorten asiakasohjauksessa voidaan käsitellä kemikaalialtistuksen vähentämistä konkreettisten valintojen avulla, kuten esimerkiksi vähentämällä voimakkaasti hajustettujen tuotteiden käyttöä, pakkausmerkintöjen tarkastamisella ja suhtautumalla kriittisesti EU:n ulkopuolelta verkkokaupoista tilataviin tuotteisiin (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto n.d.-c & d). Terveydenhoitajan tehtävänä on tarjota nuorille näyttöön perustuvaa tietoa kemikaalialtistuksesta sekä vahvistaa nuorten terveysosaamista ja tukea hyvinvointia edistäviä valintoja sekä kestävää kehitystä edistävien valintojen tekemistä. (Haarala, 2022, 10–11).

Yhteenveto

Kemikaalialtistumisen mahdolliset vaikutukset aineenvaihduntaan sekä hormonitoimintaan on tärkeää huomioida nuorten terveyden edistämisessä. Luotettava tutkimustieto ja sen soveltaminen nuorten arkeen muodostavat perustan kemikaalialtistumisen ehkäisylle. Ohjauksessa tarvitaan ymmärrettävän tiedon lisäksi konkreettisia keinoja altistumisen vähentämiseen. Nuorten kulutustottumuksia ja tuotteiden turvallisuutta voidaan tarkastella yhdessä heidän kanssaan ja pohtia, minkälaiset muutokset voisivat sopia heidän arkeensa.

---

Kirjoittajat

Jasmin Karttunen, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Anna Maanselkä, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Juuli Pelo, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Terhi Kulo, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkelin työstämisessä ei ole käytetty tekoälyä.

---

Lähteet

Cannarella, R, Howard, S, Calogero, AE & Heindel, JJ. 2026. Reducing exposure to non-persistent endocrine-disrupting chemicals and their impact on human health: Evidence from dietary, behavioral, and residential interventions. Ecotoxicol Environ Saf. 2026 Jun 15; 318:120272. doi: 10.1016/j.ecoenv.2026.120272. Viitattu 1.9.2026.

European Chemicals Agency. N.d. Per- ja polyfluorialkyyliaineet (PFAS). Verkkojulkaisu. https://echa.europa.eu/fi/hot-topics/perfluoroalkyl-chemicals-pfas. Viitattu 25.4.2026.

Haarala, P. 2022. Terveydenhoitajan ammatilliset osaamisvaatimukset. Metropolian Ammattikorkeakoulun julkaisuja. Helsinki 2022. ISBN 978-952-328-341-1. Viitattu 25.4.2026.

Lee, J. E., Jung, H. W., Lee, Y. J. & Lee, Y. A. 2019. Early-life exposure to endocrine-disrupting chemicals and pubertal development in girls. Ann Pediatr Endocrinol Metab. 2019 Jun;24(2):78-91. doi:10.6065/apem.2019.24.2.78. Viitattu 25.4.2026

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024. PFAS-yhdisteet. Verkkojulkaisu. Päivitetty: 22.3.2024. https://thl.fi/aiheet/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/pfas-yhdisteet. Viitattu 25.4.2026. Viitattu 25.4.2026.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. N.d.-a. Hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit. Verkkojulkaisu. https://tukes.fi/hormonitoimintaa-hairitsevat-kemikaalit. Viitattu 24.5.2026

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. N.d.-b. Tukes löysi useista kosmetiikkatuotteista kiellettyjä aineita. Verkkojulkaisu. https://tukes.fi/-/tukes-loysi-useista-kosmetiikkatuotteista-kiellettyja-aineita. Viitattu 25.4.2026.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto N.d.-c. Turvalliset verkko-ostokset. Verkkojulkaisu. https://tukes.fi/koti-ja-vapaa-aika/netista-ostaminen#6f5c2627. Viitattu 28.8.2026

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. N.d.-d. Väärennetty kosmetiikka voi olla terveysriski- näin tunnistat väärennökset. Verkkojulkaisu. https://tukes.fi/-/vaarennetty-kosmetiikka-voi-olla-terveysriski-nain-tunnistat-vaarennokset. Viitattu 3.10.2026.

United Nations Environment Programme and the World Health Organization. 2013. State of the science of endocrine disrupting chemicals – 2012. https://www.who.int/publications/i/item/state-of-the-science-of-endocrine-disrupting-chemicals Viitattu 25.4.2026

Zheng, Q., Yan, W., Gao, S. & Li, X. 2024. The effect of PFAS exposure on glucolipid metabolism in children and adolescents: a meta-analysis. 2024. Front Endocrinol (Lausanne). 2024 Feb 14; 15:1261008. Viitattu 25.4.2026