Tämä artikkeli on osa kolmiosaista artikkelisarjaa, jossa tarkastellaan kemikaaleille altistumista eri ikäryhmissä ja kemikaalialtistumisen ennaltaehkäisyä. Tässä artikkelissa näkökulmana on raskaudenaikainen kemikaalialtistus. Muut artikkelit käsittelevät aihetta lapsuudenaikaisesta ja nuoruudenaikaisesta kemikaalialtistumisesta.

Kemikaalit ovat osa elinympäristöämme, niitä löytyy luonnosta, kodin käyttöesineistä, erilaisista hyödykkeistä kuin rakennusmateriaaleistakin. Yhdessä eri kemikaalit voivat myös tehostaa toistensa vaikutusta. (Suomen ympäristökeskus Syke 2022.) Usein kemikaalien mahdolliset haitat huomataan vasta, kun ne ovat olleet jo jonkin aikaa käytössä ja niistä on ehtinyt syntyä merkittäviä haittoja. (Tykki & Usvajoki 2018.) Kolme yleisintä tapaa altistua kemikaaleille on ihon, ravinnon ja hengitysilman kautta (Tykki & Usvajoki 2018).

Raskausaika on hyvin herkkää ja altista aikaa sekä odottajalle, että sikiölle. Raskausaikana ihon pintaverenkierto voi lisääntyä mikä edesauttaa eri aineiden imeytymistä verenkiertoon. (Ecolabel 2020.) Raskaana oleville suositellaan mahdollisimman vähäistä kosmetiikan käyttöä. Kosmetiikan turvallisuutta ei ole tutkittu yhtä tarkasti kuin lääkkeiden, minkä vuoksi hiusvärien ja kosmetiikan turvallisuudesta raskauden ja imetyksen aikana ei ole juuri luotettavaa tutkimustietoa. (HUS 2026.) Elimistöön imeytyvät kemikaalit voivat päätyä äidinmaitoon saakka.

Kemikaalien vaikutus raskauteen ja sikiöön

Kemikaaleista ftalaattia suositellaan välttämään raskausaikana (Kärkkäinen 2019). Ftalaatit ovat teollisuuskemikaaleja, joita käytetään yleisesti pehmittiminä ja lisäaineina kuluttajatuotteissa, esimerkiksi hygieniatuotteet, lelut ja muoviastiat. Ftalaatteja käytetään myös erityisesti pakkausmateriaaleissa, minkä vuoksi niitä löytyy elintarvikkeista. Runsas altistuminen ftalaateille raskausaikana lisää riskiä ennenaikaiselle synnytykselle, vastasyntyneen alhaiselle syntymäpainolle, alentaa miehen hedelmällisyyttä ja lisää myöhemmin kognitiivisia ja motorisia haasteita. (Balalia 2019, 416–427.) Raskausaikana suositellaan kiinnittämään huomiota verkkokaupoista tilattaviin tuotteisiin. Ftalaattien käyttöä leluissa ja kosmetiikassa on rajoitettu ja osittain kielletty, mutta vain EU:n alueella. EU: ssa ruokien sisältämälle ftalaattijäämille ei ole asetettu raja-arvoja. (Kärkkäinen 2019.)

Odottaja itse voi vähentää kemikaalialtistustaan arjen erilaisilla valinnoilla. Imuroimalla ja tuulettamalla kotia säännöllisesti saadaan pölyyn sitoutuneet kemikaalit poistumaan. Ruuan lämmittäminen muissa kuin muoviastioissa ja muoviastioiden vähentäminen yleisesti kodin käyttöesineistä. Suosimalla sertifioitua luonnonkosmetiikkaa ja hajusteettomia tuotteita odottaja yleisesti vähentää kemikaalialtistusta.

Eteeriset öljyt, uusi turvallisempi suuntaus?

Eteeriset öljyt ovat lisänneet suosiotaan, ne mielletään luonnonmukaisemmaksi kosmetiikaksi, moni odottaja siirtyykin käyttämään eteerisiä öljyjä juuri raskausaikana. Eteerisissä öljyissä pitoisuudet vaihtelevat, joten on haastava sanoa mikä määrä on vaaratonta raskausaikana. Eteeristen öljyjen valvonta on myös puutteellista. (Women’s Care 2026.) Eteeriset öljyt voivat tehdä yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Ne myös läpäisevät istukan ja näin vaikuttavat suoraan sikiöön. Jotkut eteeriset öljyt (EO) voivat tuottaa useita EO-kemotyyppejä, joilla on erilaiset koostumukset keskenään, näistä jotkut tai useammat voivat lisätä odottajan toksisuutta. Jotkut öljyt myös jäljittelevät ja häiritsevät lisääntymishormonien toimintaa, mikä lisää odottajan toksisuutta, teratogeenia ja häiritsee alkion kiinnittymistä kohdussa. (Dosoky & Setzer 2021.) Teratogeeni on fysikaalinen tai kemiallinen tekijä, joka aiheuttaa sikiövaurioita ja siten epämuodostumia (Tieteen termipankki 2026). Esimerkiksi australialainen sitruunamelissa eli eukalyptus on teratogeeninen öljy. Teratogeeniset öljyt suurina annoksina voivat aiheuttaa rakenteellisia synnynnäisiä epämuodostumia. Jotkut EO-komponentit itsessään lisäävät sikiön toksisuutta. Suoraan istukan läpi kulkevat ainesosat vaikuttavat suoraan sikiön keskushermostoon. Kaikissa tapauksissa öljyn vaarallisia komponentteja ei tunneta. (Dosoky & Setzer 2021.)

Yhteenveto

Ihminen altistuu lukuisille kemikaaleille päivittäin, eikä kaikkien kemikaalien vaikutuksista tiedetä vielä tarpeeksi. Kemikaaleille altistumisen vaikutukset nähdään vasta myöhemmin. Suurin osa kemikaaleista on hyödyllisiä, mutta osa kemikaaleista voi johtaa tietyille aineille herkistymiseen, aiheuttaa myrkytysoireita ja ne voivat jopa häiritä hormonitoimintaa. (Tykki & Usvajoki 2018.) Tämän vuoksi tietoisuuden lisääminen kemikaalien lähteistä ja haittavaikutuksista on tärkeää ja merkityksellistä jo raskausaikana, sillä vaikutuksia on sekä odottavaan äitiin että syntymättömään lapseen.

---

Kirjoittajat

Juuli Pelo, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Jasmin Karttunen, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Anna Maanselkä, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Terhi Kulo, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Balalian, A. A., Whyatt, R. M., Liu, X., Insel, B. J., Rauh, V. A., Herbstman, J. & Factor-Litvak, P. 2019. Prenatal and childhood exposure to phthalates and motor skills at age 11 years. Environmental research volume 171, April 2019, 416-427. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0013935119300507?via%3Dihub. Viitattu 5.7.2026.

Dosoky N. S. & Setzer, W. N. 2021. Maternal reproductive toxicity of some essential oils and their constituents. National center for biotechnology information. 2021 Feb 27;22(5):2380. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7956842/#sec1-ijms-22-02380. Viitattu 10.7.2026.

Ecolabel 2020. Raskaana tai vastasynnyttänyt – kuinka suunnistaa kemikaaliviidakossa. EU, Ecolabel. EU-ympäristömerkki. Päivitetty 28.5.2020. https://eu-ymparistomerkki.fi/raskaana-tai-vastasynnyttanyt-kuinka-suunnistaa-kemikaaliviidakossa/. Viitattu 5.5.2026.

Kärkkäinen, A. 2019. Odottaja, tämä sinun pitää tietää ftalaateista – nämä yksinkertaiset keinot vähentävät altistumisriskiä. Hyvä Terveys lehden–verkkoartikkeli. https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/perhe-lapset/raskaus/odottaja-tama-sinun-pitaa-tietaa-ftalaateista-nama-yksinkertaiset. Viitattu 5.7.2026

Suomen ympäristökeskus Syke. 2022. Kemikaalien ympäristöriskit. Verkkojulkaisu. Päivitetty 1.7.2025. https://www.ymparisto.fi/fi/saasteettomuus-ja-ymparistoriskit/kemikaalien-ymparistoriskit. Viitattu 11.7.2026.

Tieteen termipankki. 2026. Teratogeeni. Tieteen termipankki verkkojulkaisu. Päivitetty 10.7.2026. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:teratogeeni. Viitattu 10.7.2026

Tykki E. & Usvajoki T. 2018. Altistumme päivittäin tuhansille kemikaaleille, eikä kaikista tiedetä tarpeeksi – “Lopulliset terveysvaikutukset näkyvät vasta myöhemmin”. Ylen verkkojulkaisu. Julkaistu 14.10.2018. https://yle.fi/a/20-276590. Viitattu 11.7.2026.

Women’s Care obstetrics, gynecology, & midwifery center. 2026. Beauty products and skincare ingredients to avoid while pregnant. Artikkeli. Päivitetty 2026. https://www.womenscare.com/cosmetic-and-beauty-ingredients-to-avoid-while-pregnant/. Viitattu 2.7.2026.