Monelle kansalaiselle ensihoitopalvelu tarkoittaa edelleen hälytysajoa, kiireellisiä tehtäviä ja potilaan kuljettamista päivystykseen. Todellisuudessa ensihoitajan työ on kuitenkin muuttunut merkittävästi, ja yhä useammin potilaan hoidon tarpeen arviointi, tutkiminen ja hoito toteutuvat jo potilaan luona. Suomalaisessa väitöskirjassa kerrotaan, että 42 prosenttia ensihoidon potilaista jätettiin kuljettamatta jatkohoitoon (Paulin, 2022). Ensihoitajan tehtävänä on yhä useammin arvioida, tarvitseeko potilas sairaalahoitoa vai voidaanko hänen hoitonsa toteuttaa turvallisesti kotona tai muiden palvelujen tukemana. Kasvavaan palveluntarpeeseen on kehitetty ratkaisuja, kuten yksin liikkuva alue-ensihoitaja, joka auttaa asiakkaita osana palvelukokonaisuutta. Mutta mitä oikeastaan tapahtuu, kun ensihoitaja ei kuljetakaan potilasta päivystykseen?

Ensihoidon muuttuvaa roolia osana kotiin vietäviä terveydenhuollon palveluja tarkasteltiin Savonia-ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyössä, jossa selvitettiin alue-ensihoitajien kokemuksia liikkuvan sairaalan toiminnasta ja sen kehittämistarpeista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena hyödyntäen Delfoi-menetelmän piirteitä kahdella kyselykierroksella. Kyselyihin vastasi 19 alue-ensihoitajaa. Tulosten perusteella liikkuva sairaala nähtiin mahdollisuutena hyödyntää ensihoitajien kliinistä osaamista perinteistä ensihoitotyötä laajemmin sekä parantaa hoidon saavutettavuutta tuomalla terveydenhuollon palveluja suoraan potilaan kotiympäristöön. Alue-ensihoitajien kokemukset osoittivat, että ensihoidon työssä tarvittava itsenäinen päätöksenteko, potilaan kokonaisvaltainen arviointi ja hoidon toteuttaminen soveltuvat hyvin myös kotiin vietäviin palveluihin. Tulokset kuvastavat ensihoidon laajenevaa roolia osana terveydenhuollon palvelujärjestelmää, jossa keskeistä ei ole enää pelkästään potilaan kuljettaminen hoitoon, vaan tarkoituksenmukaisen ja turvallisen hoidon järjestäminen siellä, missä potilas sitä tarvitsee.

Kohti kotiin vietävää hoitoa

Väestön ikääntyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa myös terveydenhuollon toimintatavat muuttuvat. Hoitoa pyritään järjestämään yhä joustavammin ja yhä useammin siellä, missä potilas on. Tässä muutoksessa kotiin vietävien palveluiden merkitys on kasvanut nopeasti. Liikkuvan sairaalan toimintamallissa tavoitteena on tarjota oikea hoito oikeaan aikaan ilman tarpeettomia päivystyskäyntejä tai osastohoitoa. Kansainvälisesti vastaavia toimintamalleja tunnetaan muun muassa nimillä Hospital at Home ja Community Paramedicine (Leong ym. 2021; Nikmanesh ym. 2024).

Kotiin vietävien palveluiden lisääntyminen ja ensihoidon tehtäväkentän laajeneminen näkyvät myös ensihoitajien osaamisvaatimuksissa. Perinteisten kiireellisten tehtävien ja sairaankuljetuksen rinnalla korostuvat kliininen arviointi, itsenäinen päätöksenteko sekä potilaan tilanteen kokonaisvaltainen arviointi (Tanninen ym. 2025).

Pohjois-Savossa alue-ensihoitajat ovat mukana toimintamallissa, jossa hoitoa viedään yhä useammin potilaan kotiin (Pohjois-Savon hyvinvointialue 2025). Yhden henkilön ensihoitoyksikössä työskentelevät alue-ensihoitajat ovat tottuneet tekemään itsenäisiä kliinisiä arvioita ja koordinoimaan potilaan hoitoa eri palveluiden välillä. Samat valmiudet ovat osoittautuneet hyödyllisiksi myös liikkuvan sairaalan tehtävissä, joita alue-ensihoitajat toteuttavat silloin, kun varsinainen liikkuva sairaala ei ole käytettävissä tai sen kapasiteetti ylittyy.

Koti voi olla paras hoitopaikka

Kotiin vietävissä palveluissa hoito siirtyy sairaalasta potilaan kotiin, mutta samalla muuttuu myös tapa arvioida potilaan tilannetta ja hoidon tarvetta (Kuva 1). Kotiympäristössä potilaan tilannetta voidaan tarkastella jopa laajemmin kuin vastaanotolla. Ammattilainen näkee, miten potilas selviytyy arjessaan ja millaiset tekijät vaikuttavat hänen toimintakykyynsä ja hoidon tarpeeseensa. Näin esille voi tulla asioita, jotka eivät välttämättä tule ilmi sairaalassa tai vastaanottokäynnillä.

Kokonaiskuva muodostuu paitsi terveydentilasta myös arjessa selviytymisestä, toimintakyvystä ja mahdollisista tuen tarpeista. Tämä tukee potilaslähtöistä hoitoa ja mahdollistaa palveluiden kohdentamisen yksilöllisemmin. (Nikmanesh ym. 2024.)

Alue-ensihoitajien kokemuksissa liikkuvien sairaalapalveluiden merkitys korostuu erityisesti alueilla, joilla välimatkat terveyspalveluihin ovat pitkiä. Alue-ensihoitajat kokivat toimintamallin parantavan hoidon saavutettavuutta ja tukevan potilaan mahdollisuutta saada hoitoa omassa kotiympäristössään.

Ensihoidon osaamiselle uusi käyttökohde

Liikkuva sairaala haastaa perinteisen käsityksen ensihoidosta. Vaikka kiireelliset tehtävät ovat edelleen keskeinen osa työtä, ensihoitajien osaamista hyödynnetään yhä useammin myös tilanteissa, joissa tavoitteena ei ole potilaan kuljettaminen vaan hoidon toteuttaminen hänen omassa arkiympäristössään.

Alue-ensihoitajien tehtäviin kuuluu esimerkiksi hoidon tarpeen arviointi, lääkehoitojen toteuttaminen, kivunhoito sekä palliatiivisen hoidon tukeminen (Pohjois-Savon hyvinvointialue 2025). Työssä korostuvat kliininen arviointi, itsenäinen päätöksenteko ja kyky hahmottaa potilaan kokonaistilanne.

Kansainvälisissä tutkimuksissa ensihoitajien laaja kliininen osaaminen ja itsenäinen työote on tunnistettu merkittäväksi voimavaraksi kotiin vietävien palveluiden kehittämisessä (Okoh ym. 2023). Opinnäytetyön tulokset tukivat tätä havaintoa. Alue-ensihoitajat kokivat ensihoidon osaamisen soveltuvan hyvin liikkuvan sairaalan toimintaan erityisesti itsenäisen päätöksenteon, kliinisen arvioinnin ja potilaan kokonaiskuvan hahmottamisen näkökulmasta.

Kehittämisen avain löytyy tiedonkulusta

Vaikka yhteistyö liikkuvan sairaalan ja alue-ensihoitajien välillä koettiin pääosin toimivaksi, opinnäytetyön aineistossa tiedonkulku nousi esiin yhtenä tärkeimmistä kehittämiskohteista. Erityisesti tiedon saatavuudessa ja tietojärjestelmien yhteen toimivuudessa nähtiin parantamisen varaa.

Alue-ensihoitajien näkökulmasta sujuva tiedonkulku on keskeinen osa potilaan hoitoketjua. Kun potilasta koskeva tieto on helposti saatavilla ja siirtyy saumattomasti eri toimijoiden välillä, voidaan hoitopäätöksiä tehdä ajantasaisen tiedon pohjalta ja välttää tarpeetonta päällekkäistä työtä. Samalla potilasturvallisuus ja hoidon jatkuvuus paranee.

Havainto ei ole yllättävä. Kansainvälisessä tutkimuksessa tiedon jatkuvuuden on todettu olevan keskeinen edellytys hoidon laadulle, turvallisuudelle ja koordinoinnille erityisesti silloin, kun potilaan hoidossa toimii useita eri ammattilaisia ja organisaatioita (Gardner ym. 2014).

Tulevaisuuden ensihoitoa rakentamassa

Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että alue-ensihoitajilla on merkittävä rooli kotiin vietävien palveluiden toteuttamisessa ja kehittämisessä. Alue-ensihoitajien kokemusten mukaan liikkuvan sairaalan toimintamalli tukee potilaan hoitoa erityisesti parantamalla hoidon saavutettavuutta, mahdollistamalla hoidon toteuttamisen kotiympäristössä sekä vähentämällä tarpeettomia päivystyskäyntejä ja sairaankuljetuksia. Samalla tulokset osoittavat, että toiminnan edelleen kehittämisessä keskeistä ovat tiedonkulun sujuvuus, yhtenäiset toimintamallit ja osaamisen ylläpitäminen.

Liikkuva sairaala on uusi palvelumuoto sairaalan ulkopuolella. Se on osa laajempaa muutosta, jossa hoitoa pyritään tarjoamaan yhä useammin siellä, missä potilas on. Alue-ensihoitajien kokemusten perusteella tällä kehityksellä on mahdollisuus tukea sekä potilaita, että koko palvelujärjestelmää.

Tulevaisuuden ensihoito ei välttämättä näyttäydy potilaalle hälytysajona tai matkustamisena päivystykseen. Sen sijaan se voi tarkoittaa sitä, että oikea ammattilainen, oikea osaaminen ja oikea hoito löytyvät potilaan luo silloin, kun niitä tarvitaan.

Opinnäytetyön löydät täältä https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026102628369

---

Kirjoittajat

Nina Vehniäinen, ensihoidon- ja akuuttihoitotyön kehittäminen ja johtaminen YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marko Tolonen, lehtori, FT, Master school, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

---

Lähteet

Gardner, K., Banfield, M., McRae, I., Gillespie, J. & Yen, L. 2014. Improving coordination through information continuity: A framework for translational research. BMC Health Services Research, 14, 590. https://doi.org/10.1186/s12913-014-0590-5.

Leong, M., Lim, C. & Lai, Y. 2021. Comparison of Hospital-at-Home models: a systematic review of reviews. BMJ Open, 11(1). https://doi.org/10.1136/bmjopen-2020-043285.

Nikmanesh, P., Arabloo, J. & Gorji, H. 2024. Dimensions and components of hospital-at-home ca-re: a systematic review. BMC Health Services Research, 24, 1458. https://doi.org/10.1186/s12913-024-11970-5.

Paulin, J. 2022. Non-conveyance and patient safety in prehospital emergency care. Väitöskirja. Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8960-7

Pohjois-Savon hyvinvointialue. 2025. Liikkuva sairaala tuo sairaalatasoisen hoidon potilaan kotiin. Verkkojulkaisu. Päivitetty: 24.4.2025. https://pshyvinvointialue.fi/fi/w/liikkuva-sairaala-tuo-sairaalatasoisen-hoidon-potilaan-kotiin.

Tanninen, A., Kouvonen, A. & Nordquist, H. 2025. Competence expected from advanced-level pa-ramedics by EMS managers in Finland: A modified Delphi study. Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine, 33(62). https://doi.org/10.1186/s13049-025-01384-5.