Savonia-artikkeli: E-teho -hankkeen tietoiskuja energiatehokkuudesta 1/5 Energiatehokkuus on rakennuksen kokonaisuuden hallintaa
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Tutustu myös tämän artikkelisarjan muihin osiin (Linkit tulevat sitä mukaa, kun artikkelit julkaistaan):
2/5 Tieto ja tutkiminen ohjaavat energiatehokasta korjaamista
3/5 Rakenteiden energiatehokkuus ja rakennusfysiikka kulkevat yhdessä
4/5 Rakennuksen tiiveys, ilmanvaihto ja lämmitysjärjestelmä
5/5 Energiaremontista kohti pitkäjänteistä rakennusten kehittämistä
Rakennusten energiatehokkuudesta puhuttaessa huomio kiinnittyy helposti yksittäisiin ratkaisuihin, esimerkiksi lämmitysjärjestelmiin, lämpöpumppuihin, ikkunoihin tai lisälämmöneristykseen. Energiatehokkuuden kehittäminen on kuitenkin huomattavasti laajempi kokonaisuus. Suuret vaikutukset saadaan aikaan pienistä teoista.
Rakennuksen energiankulutus muodostuu rakenteiden, rakennusfysiikan, taloteknisten järjestelmien ja rakennuksen käytön yhteisvaikutuksesta. Kun yhtä osa-aluetta muutetaan, vaikutukset ulottuvat usein myös muihin osa-alueisiin.
Esimerkiksi rakennuksen vaipan ilmanpitävyyden parantaminen vaikuttaa ilmanvaihdon toimintaympäristöön. Rakennuksen lämpöhäviöiden pienentäminen puolestaan vaikuttaa lämmitysjärjestelmän säätämiseen ja toimintaan.
Miten energiatehokkuus näkyy käytännössä korjausrakentamisessa?
Korjausrakentamisessa rakennuksen energiankulutukseen vaikuttavia tekijöitä voidaan tarkastella kokonaisuutena myös energialaskennan avulla. Rakennuksen lämmöneristys, ilmanpitävyys, ilmanvaihto, lämmitysjärjestelmä ja rakennuksen käyttö muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka energiankulutusta voidaan arvioida laskennallisesti ja jonka toimintaan voidaan vaikuttaa.
Tässä tietoiskusarjassa nostamme esiin energiatehokkuuden keskeisiä näkökulmia yleistajuisesti ja tiiviissä muodossa.
Tietoiskuista kohti teknisempää tarkastelua
Nämä E-teho -hankkeen tietoiskut toimivat samalla teaserina myöhemmin julkaistaville artikkeleille. Myöhemmissä artikkeleissa siirrytään yleisistä näkökulmista konkreettisempaan tarkasteluun ja avataan E-teho -hankkeessa tehtyä energialaskentaa tarkemmin. Yksittäisten toimenpiteiden vaikutuksia kuvataan erillisissä artikkeleissa. Tarkoituksena on kuvailla E-teho -hankkeessa tehtyjä päästövähennyksiä, energiatehokkuutta tai uusiutuvaa energiaa edistäviä demonstraatiota (myöhemmin demo) laajemmin.
Tulevassa sarjassa tehtyjä demoja käsitellään teknisemmin ja yksityiskohtaisemmin. Näin tietoiskut tarjoavat kokonaiskuvan aiheesta ja syventävät artikkelit puolestaan mahdollisuuden perehtyä siihen, miten energiatehokkuutta voidaan tarkastella käytännössä laskennallisen tarkastelun avulla.
Rakennuksen kokonaisuus lähtökohdaksi
Energiatehokkuuden kehittämisessä keskeistä on ymmärtää rakennuksen lähtötilanne. Rakennuksen ikä tai yksittäinen tekninen ominaisuus eivät vielä kerro, miten rakennus toimii kokonaisuutena ja mikä rakennuksen kunto on.
Tarkastelussa voidaan yhdistää tietoa esimerkiksi toteutuneesta energiankulutuksesta, rakenteiden kunnosta, ilmanpitävyydestä, ilmanvaihdosta, lämmitysjärjestelmästä ja sisäympäristöolosuhteista.
Kun eri tietolähteet yhdistetään, voidaan paremmin tunnistaa energiatehokkuuden kehittämisen mahdollisuudet ja samalla arvioida korjausten vaikutuksia rakennuksen toimintaan.
Energiatehokkuus osaksi elinkaarta
Energiatehokkuutta ei myöskään ole tarkoituksenmukaista tarkastella erillään rakennuksen muusta elinkaaresta.
Rakennuksen eri osilla on erilaiset tekniset käyttöiät ja korjaustarpeet. Julkisivun, ikkunoiden, ilmanvaihdon tai lämmitysjärjestelmän korjaus voi tarjota mahdollisuuden toteuttaa samalla myös energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä.
Savonia-ammattikorkeakoulu / E-teho -hanke
Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.
Kirjoittajat
Teppo Houtsonen, Ympäristötekniikan asiantuntija, Rakennetekniikan lehtori (teksti), Savonia-ammattikorkeakoulu, E-teho -hanke
Emmi Paananen, TKI-asiantuntija (kuvat), Savonia-ammattikorkeakoulu, E-teho -hanke
Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.
