Hevosenlannan hyödyntämiseen liittyvät haasteet on tunnettu pitkään. Lannan jatkokäyttöä rajoittaa mm. lannan sisältämän puupohjaisen kuivikkeen negatiivinen maine sekä lantalogistiikan korkeat kustannukset. Lannassa tiedetään kuitenkin olevan potentiaalia pellolla ja niiden ulkopuolella, minkä takia uusia käyttötarkoituksia tutkitaan koko ajan lisää. Hevosenlannan hyödyntämisen helpottamiseksi on myös tutkittu erilaisia jatkojalostusvaihtoehtoja, kuten pelletöintiä.

Hevosenlannan pelletöintiä on tarkasteltu Suomessa pääasiassa energiakäytön näkökulmasta. Säikön (2012) kandidaatintyön mukaan lannan polttamisen kannattavuus paranee, kun materiaali jalostetaan tiiviimpään muotoon, kuten pelletiksi tai briketiksi. Myöhemmissä selvityksissä huomio on siirtynyt yhä enemmän hevosenlannan pelletöinnin käytännön toteutukseen ja siihen liittyviin haasteisiin. Tanskasen ja Lemposen (2017) pienen mittakaavan polttokokeessa raaka-aineen kosteuspitoisuuden merkitys pelletöinnissä korostui. Lannan kosteuspitoisuuden tavoitearvosta ei kuitenkaan löydy yhtä selkeää punaista lankaa: Case – Mäntyvaara -hankkeessa (2020) havaittiin, että hevosen kuivikelanta on sellaisenaan usein liian kosteaa pelletöintiin, ja erityisesti ulkoalueilta kerätyn lannan joukossa esiintyvät epäpuhtaudet, esimerkiksi kivet ja puunkappaleet, voivat aiheuttaa ongelmia pelletöintilaitteistolle. Hevosenlanta sopii hyvin pelletöitäväksi energiakäyttöön, mutta erityisesti pienessä mittakaavassa edellä mainitut haasteet sekä tuotantokustannukset heikentävät sen kannattavuutta. (Säikkö 2012; Tanskanen & Lemponen 2017; Case-Mäntyvaara 2020).

Lannan jatkojalostus lannoitepelletiksi

Hevosenlanta tunnetaan hyvänä lannoitteena ja maanparannusaineena. Sen hyödyntämiseen liittyy kuitenkin monenlaisia huolenaiheita, kuten käytetty kuivike, lannan epäpuhtaudet ja sopimaton levityskalusto. Lannan jalostaminen voi mahdollistaa turvallisen ja tasalaatuisen lopputuotteen, jota on helpompi myös käsitellä.

Käyttötarkoitus määrittelee osaltaan sen, miten raaka-aineita täytyy jalostaa. Selvää on, että lannasta tulisi saada ensin hygieenistä ja turvallista käyttää, mutta se ei aina riitä. Lanta voi jäädä hyödyntämättä, jos sopivaa levityskalustoa ei löydy. Pelletti- tai raemuotoisena lanta voisi soveltua levitettäväksi teollisen lannoitteen levittimillä, jollainen saattaa löytyä tiloilta todennäköisemmin, kuin kuivalannan levitin.

Alustavat havainnot hevosenlannan pelletöinnistä

Ensimmäiset havainnot viittaavat siihen, että apevaunulla käsitelty hevosenlanta soveltuu rakenteensa puolesta hyvin pelletöintiin. Sen rakenne on hyvin tasalaatuinen ja murumainen, eikä seassa ole esimerkiksi pitkiä heinänkorsia. Lannan joukossa ei saa olla esimerkiksi kiviä, hiekkaa, oksia tai muuta materiaalia, joka voisi tukkia tai rikkoa laitteita sekä vaikuttaa siihen, miten materiaali pelletöityy. Kun halutaan laadukasta raaka-ainetta, on nämä asiat huomioitava jo lannan siivousvaiheessa. Koneellinen lannan keruu esimerkiksi ulkotarhoista voi olla työn kuormittavuutta ajatellen järkevää, mutta hiekka lannan seassa voi vaikeuttaa lannan pelletöitymistä. Ulkoa siivottu hiekkapitoinen lanta kannattaa siis pyrkiä varastoimaan erilleen muusta lannasta, jos lantaa aiotaan jatkojalostaa.

Jotta lanta saadaan napakaksi pelletiksi, on kosteuspitoisuuden oltava sopiva. Kosteakin lanta voi pelletöityä, mutta pelletti jää pehmeäksi. Näin kävi esimerkiksi ensimmäisessä hankkeen pelletöintipäivässä, jossa tuoreemman lannan kosteus oli yli 60 %. Kun kosteusprosentti oli n. 32 %, pelletistä tuli napakampi, jolloin se kovettui ja pysyi kasassa. Tämä kuivempi lantaerä oli ennättänyt jälkikypsyä pidemmän aikaa. Tästä voidaan päätellä, että lanta todennäköisesti tarvitsee jälkikypsymistä, ja siten kosteuden haihtumista. Lantaerän ominaisuuksien mukaan on mahdollista, että esikäsittelyvaiheessa lantaa on kuivattava koneellisesti ennen pelletöintiä. Mikäli lanta sisältää paljon yli 4 millimetrin kokoisia kiviä, kannattaa lanta myös seuloa ennen pelletöintiä. Laitteiston kolleripyörät kykenevät yleensä jauhamaan tätä pienemmät kivet, mutta ne kuluttavat pelletöintikonetta.

Havainnot on tehty Kikkareet Kiertoon -hankkeen ensimmäisissä pelletöintitesteissä vuoden 2026 aikana. Hevosenlannan jalostus ja lantaringin kehittäminen -hanke toimii 1.4.2026-31.3.2028 välisenä aikana. Hanke on EU-osarahoitteinen Pohjois-Savon liiton kautta. Tutustu hankkeeseen Laarissa.

Hevosenlannan käsittelystä apevaunulla voit lukea Kikkareet Kolikoiksi -hankkeen (2024–2026) tietopaketista.

---

Kirjoittajat

TKI-asiantuntijat Krista Jauhiainen ja Saara Tolonen, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Säikkö, R-L. 2012. Hevosenlannan nykykäyttö ja hyödyntämismahdollisuudet energiantuotannossa Suomessa. Kandidaatintyö. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, ympäristötekniikan koulutusohjelma. Verkkojulkaisu. Viitattu 13.10.2026. https://lutpub.lut.fi/handle/10024/84450

Tanskanen, R. & Lemponen, J-P. 2017. Pienen mittakaavan polttokokeet pelletöidylle hevosenlannalle. Teoksessa R. Tanskanen (toim.) Esiselvitys Etelä-Savon hevostalouden materiaalivirtojen hyödyntämisestä uusiutuvana energiana. Xamk Kehittää 2. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Verkkojulkaisu. Viitattu 13.10.2026. https://www.theseus.fi/handle/10024/123007

Vinblad, S. (toim.) 2020. Mäntyvaaran hevoskeskittymä kiertotalouden silmin: Kiertotalouden nykytilanne ja potentiaali. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 25/2020. Rovaniemi: Lapin ammattikorkeakoulu. Verkkojulkaisu. Viitattu 13.10.2026. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-380-5