Biokaasun tuotannossa huomio kiinnittyy helposti energiantuotantoon, mutta viljelijälle merkittävä hyöty voi löytyä prosessissa syntyvästä mädätteestä. Mädäte tarjoaa kasveille käyttökelpoisia ravinteita ja tuo vaihtoehtoja lannoitukseen. Milloin mädätteen käyttö sitten kannattaa ja mitä viljelijän on hyvä ottaa huomioon?

Mädätys muuttaa ravinteiden käyttökelpoisuutta

Biokaasuprosessissa syntyvässä mädätteessä raaka-aineissa olevat ravinteet eivät häviä, vaan muuttavat olomuotoaan. Kun orgaaninen aines muuttuu kaasuksi, massa vähenee ja ravinnepitoisuudet kasvavat. Kasveille käyttökelpoisen liukoisen typen määrä kasvaa, jolloin satovaste voi olla parempi. Myös fosfori muuttaa muotoaan, mutta on silti käyttökelpoista kasveille.

Mädäte imeytyy kasvustoon tehokkaasti, ja se vapauttaa ravinteita nopeammin kasvien käyttöön, kuin lietelanta. Tutkimuksissa on todettu, että erityisesti ohralla mädätteen satovaste voi olla parempi kuin lietelannalla. Nurmella mädätteen ja lietelannan vaikutus maan ominaisuuksiin ja satoon oli samankaltainen. Positiivisista vaikutuksista huolimatta mädätteen rinnalle voidaan tarvita muuta lannoitusta, mutta sen ravinteiden hyödyntäminen voi vähentää ostolannoitteiden tarvetta ja tuoda siten säätöä lannoituskustannuksiin. Mädätteen ravinnepitoisuuksia on hyvä verrata viljeltävän kasvin ravinnetarpeisiin ja arvioida sen perusteella muun lannoituksen tarvetta.

Viljelijöiden kokemukset täydentävät tutkimustietoa

Tutkimustiedon rinnalla mädätteen käytöstä on kertynyt hyviä kokemuksia viljelijöille. Esimerkiksi nurmen on koettu lähtevän kasvuun nopeammin mädätteellä kuin lietelannalla. Nurmella typen saannin on koettu tasoittuvan, ja syksyn runsas heinänkasvu on tasoittunut, kun kasvi on saanut typen käyttöön tehokkaammin kasvukauden alussa. Mädätteestä erotetulle kuivajakeelle on puolestaan löydetty käyttöä pelloilla, joissa fosforitaso on alhainen.

Ravinteiden tehokkaamman käytön lisäksi eroja on havaittu myös mädätteen käsittelyssä. Pumppaukseen ja levitykseen kuluvan ajan on koettu vähentyneen. Mädäte kulkee laitteissa hyvin, joka nopeuttaa sen ajamista pellolle. Lisäksi mädätteen hajun koetaan olevan pehmeämpi ja hälvenevän nopeammin, jolloin mädätettä saadaan levitettyä joustavammin lähempänä asutusta oleville pelloille.

Ravinteiden lisäksi käytännön on toimittava

Mädätteen käyttöä harkitsevan viljelijän on ravinnepitoisuuksien lisäksi pohdittava, miten mädäte sopii oman tilan viljelykiertoon ja muihin käytäntöihin. On ymmärrettävä, että biokaasun tuotannossa mädätettä syntyy jatkuvasti, mutta lannoitustarpeet ovat kausiluonteisia. Siksi varastointiin, kuljetukseen ja levityksen ajoittamiseen liittyvät kysymykset on selvitettävä, ennen kuin mädätteen käytöstä päätetään lopullisesti. Jos tilalla ei ole mädätteen levittämiseen sopivaa kalustoa, on selvitettävä myös urakoinnin järjestäminen. Viljelykierrossa on taas mietittävä, millä kasveilla ja lohkoilla mädätteestä saadaan paras hyöty.

Nurmenviljely biokaasulaitoksen syötteeksi

Mädätteen hyödyntämisen lisäksi tila voi tuottaa nurmea biokaasulaitoksen syötteeksi. Nurmen satovarmuus on hyvä ja monipuoliset siemenseokset sopeutuvat hyvin kasvuolosuhteiden vaihteluun. Monivuotinen nurmi tarjoaa kasvipeitettä pellolle vuoden ympäri ja työmenekki on pienempää, kuin yksivuotisilla kasveilla. Ennen yhteistyön aloittamista on hyvä selvittää, miten nurmenviljely sopii tilan viljelykiertoon ja miten tilan ja biokaasulaitoksen käytännöt saadaan sovitettua yhteen.

Katso webinaarin tallenne

Mädätteen käyttöä, tutkimustietoa ja viljelijöiden käytännön kokemuksia käsiteltiin Mädätettä pellolle, miksi ja miten? -webinaarissa 22.10.2026. Tilaisuuden järjestivät Mäkä- ja Kasvitaito 2.0-hankkeet. Hankkeet ovat Euroopan Unionin osarahoittamia.

Webinaaritallenne on katsottavissa laari.info YouTube-kanavalta.

---

Kirjoittajat

Krista Jauhiainen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

---