Terveydenhoitajakoulutus järjesti huhtikuussa 2026 terveys- ja hyvinvointimessut Savonia-ammattikorkeakoulun Kampussydämessä kuuden terveydenhoitajaopiskelijan voimin. Messut kokosivat yhteen monipuolisen joukon toimijoita, jotka tarkastelivat mielen hyvinvointia eri näkökulmista ja tarjosivat konkreettisia keinoja sen tukemiseen. Tapahtuma suunnattiin korkeakouluyhteisölle, jossa mielen hyvinvointi on erityisen ajankohtainen teema opiskeluun liittyvän kuormituksen ja arjen haasteiden vuoksi. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten terveysmessut voivat toimia vaikuttavana keinona mielen hyvinvoinnin edistämisessä ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa.

Korkeakoulun kampuksella järjestettävässä tapahtumassa oletuksena oli, että suurin osa tapahtumaan osallistuvista oli korkeakoulun omia opiskelijoita. Vuonna 2024 toteutetun Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan kymmenillä prosentilla korkeakouluopiskelijoista on todettavissa masennusta, ahdistuneisuushäiriötä, sosiaalista ahdistuneisuutta ja merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta (Kiviruusu & Suvisaari 2024). Väestötasolla suomalaisten fyysinen terveys on parantunut, mutta samaa kehitystä ei ole nähtävissä mielenterveyden osalta (Wahlbeck 2025). Mielenterveyden haasteet näyttäisivät olevan terveys- ja hyvinvointialan toimijoiden keskuudessa hyvin tiedostettuja. Vaikka toimijoita oli kutsuttu mukaan ottaen huomioon terveyden eri osa-alueet, mielenterveyden edistämisen näkökulmat olivat messuilla vahvasti esillä.

Mielenterveyden edistämisen keinot voidaan jakaa yksilö-, yhteisö- ja rakenteiden tasolla toteutettaviin toimiin (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos n.d). Rakenteellisella tasolla mielenterveyden edistäminen voi olla esimerkiksi syrjintää ja epätasa-arvoa vähentäviä ratkaisuja (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos n.d). Terveys- ja hyvinvointimessut olivat kaikille avoin tapahtuma, minkä lisäksi suurin osa messujen esittelijöistä tarjoaa osana toimintaansa palveluita, jotka ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Yhdenvertaisuus oli messujen toteutusta keskeisesti ohjaava arvo. Lisäksi messut olivat vahvasti yhteisöllinen tapahtuma. Yhteisöllisellä tasolla mielenterveyttä voidaan tukea sosiaalista tukea ja yhteenkuuluvuutta vahvistamalla (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos n.d). Messuilla järjestäjät, esittelijät sekä messukävijät saivat kokea, kuinka yhteisöllisyys voi olla merkittävä voimavara mielen hyvinvoinnin vahvistajana.

Messutapahtumassa oli mukana useita yrityksiä ja yhdistyksiä liikunta-alalta, terveysalalta sekä OLKA-toiminnasta, mikä loi kattavan kokonaisuuden hyvinvoinnin edistämiseen. Liikunta-alan toimijat toivat esiin liikunnan merkityksen mielialan ja jaksamisen tukena, kun taas terveysalan yritykset tarjosivat tietoa ja palveluita, jotka auttavat tunnistamaan ja vahvistamaan psyykkistä hyvinvointia. OLKA-toiminta puolestaan korosti yhteisöllisyyttä ja vertaistuen voimaa arjen haasteissa. Yhdessä nämä toimijat loivat messuille ympäristön, jossa kävijät saivat uusia näkökulmia, konkreettisia työkaluja ja inspiraatiota oman mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Tapahtuma tarjosi turvallisen tilan oppia, oivaltaa ja löytää uusia keinoja vahvistaa omaa henkistä hyvinvointia.

Mielenterveys on yksi ihmisen kokonaisterveyden osa-alue. Se on kykyä kokea, ajatella ja toimia tavalla, joka auttaa nauttimaan elämästä, sekä selviytymään haasteista (Metsäniemi 2024). Terveys- ja hyvinvointimessut osoittivat, että mielenterveys ei ole yksittäinen taito, vaan kokonaisuus, joka rakentuu kehon, mielen ja ympäristön tasapainosta. Ne rohkaisivat kävijöitä pysähtymään oman hyvinvointinsa äärelle ja tunnistamaan, että pienilläkin teoilla voi olla suuri vaikutus. Samalla messut loivat tilan, jossa oli mahdollista löytää uusia näkökulmia, saada tukea ja vahvistaa tunnetta siitä, ettei hyvinvoinnin edistäminen ole yksin kannettava tehtävä.

Mielen hyvinvointi ja terveydenhoitajan rooli – hyvinvointimessut ammatillisen kehittymisen peilinä

Terveys- ja hyvinvointimessujen järjestäminen vahvisti merkittävästi osaamistamme tapahtumatuotannosta ja yhteistyöverkostojen rakentamisesta. Messuille kutsuttujen näytteilleasettajien kanssa tehty yhteistyö tarjosi mahdollisuuden luoda uusia kontakteja ja syventää osaamista eri toimijoiden rooleista terveyden ja hyvinvoinnin parissa. Messupäivän aikana käydyt keskustelut eri alojen ammattilaisten kanssa avarsivat näkökulmiamme ajankohtaisiin terveyden ja hyvinvoinnin teemoihin sekä lisäsivät ymmärrystä moniammatillisen yhteistyön merkityksestä.

Tapahtuman kansainvälisyys nousi esiin erityisesti vuorovaikutuksessa oppilaitoksemme kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. Kommunikointi englanniksi tarjosi arvokasta kokemusta terveyden edistämisestä vieraalla kielellä ja lisäsi varmuutta toimia monikulttuurisissa ympäristöissä. Tämä vahvisti osaamistamme myös kulttuurisensitiivisessä ohjauksessa, joka on olennainen osa nykypäivän terveydenhuollon ammattilaisen kompetenssia.

Terveys- ja hyvinvointimessut osoittautuivat toimiviksi keinoiksi mielen hyvinvoinnin edistämisessä, sillä ne mahdollistivat matalan kynnyksen kohtaamisen, tiedon jakamisen ja yksilöiden aktivoimisen oman hyvinvointinsa tukemisessa. Terveydenhoitajan työ perustuu kokonaisvaltaiseen terveyden edistämiseen, jossa huomioidaan sekä fyysisen terveyden sekä psyykkisen terveyden keskeisimmät roolit. Terveydenhoitaja tunnistaa ja ehkäisee sairauksien riskitekijöitä, mutta yhtä lailla hän havaitsee varhaisia merkkejä psyykkisestä kuormituksesta ja mielenterveyden haasteista. Tämä mahdollistaa oikea-aikaisen tuen ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden suunnittelun. Keskeinen osa terveydenhoitajan ammattitaitoa on asiakkaiden omien voimavarojen vahvistaminen. Ohjaus itsehoitoon, terveellisiin elämäntapoihin ja stressinhallinnan keinoihin tukee sekä fyysistä että psyykkistä palautumista. Terveydenhoitaja kannustaa asiakasta tunnistamaan omat vahvuutensa ja löytämään yksilölliset keinot hyvinvoinnin ylläpitämiseen arjessa. (Haarala 2022.)

Mielenhyvinvoinnin tukeminen näkyy myös terveydenhoitajan vuorovaikutuksessa seuraavasti: empaattinen kohtaaminen, asiakkaan kokemusten kuuleminen ja turvallisen ilmapiirin luominen vahvistavat luottamusta ja edistävät asiakkaan valmiutta tehdä terveyttä tukevia valintoja pitkällä aikavälillä. Terveydenhoitajan työssä korostuu näin ollen kyky yhdistää terveyden edistäminen, varhainen tunnistaminen ja voimavaralähtöinen ohjaus kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseksi. (Haarala 2022.)

---

Kirjoittajat

Ronja Miettinen, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia-Ammattikorkeakoulu, ronja.miettinen2@edu.savonia.fi

Jasmine Torvinen, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia-Ammattikorkeakoulu, jasmine.torvinen@edu.savonia.fi

Annika Koskimäki, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, annika.koskimaki@edu.savonia.fi

Terhi Kulo, terveydenhoitajatyön lehtori, Savonia-Ammattikorkeakoulu, terhi.kulo@savonia.fi

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

---

Lähteet

Haarala, Päivi 2022. Terveydenhoitajan ammatilliset osaamisvaatimukset. Verkkokirja. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/744761/2022%20TAITO%2092%20Terveydenhoitajan%20ammatilliset%20osaamisvaatimukset.pdf?sequence=2&isAllowed=y Viitattu 5.5.2026

Kiviruusu, Olli & Suvisaari Jaana 2024. THL. Mielenterveys ja mielenterveyspalveluiden riittävyys. Verkkojulkaisu. Päivitetty 28.5.2025. https://www.thl.fi/kott_verkkoraportit/ilmioraportit_2024/mielenterveys_ja_mielenterveyspalvelujen_riittavyys.html. Viitattu 7.5.2026.

Metsäniemi, Päivi 2024. Mitä terveys on? Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00903/mita-terveys-on?q=mielenterveys

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos n.d. Mielenterveyden edistäminen kunnissa ja hyvinvointialueilla. Verkkojulkaisu. https://thl.fi/ohjeita-ammattilaisille/mielenterveyden-edistaminen-kunnissa-ja-hyvinvointialueilla. Viitattu 7.5.2026.

Wahlbeck, Kristian 2025. Mental health promotion is at the core of public health. Psychiatria Fennica 2025 (56), 10-15. https://www.psykiatriantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/2025/10/Psychiatria_Fennica-2025_Wahlbeck_invited_editorial.pdf Viitattu 7.5.2026.