Savonia-artikkeli: Ravintolisien turvallinen käyttö – tarpeen arvioinnista käytännön ohjaukseen
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Ravintolisät ovat monelle tuttu osa arkea. Niitä käytetään esimerkiksi vitamiinien, kivennäisaineiden ja rasvahappojen lähteinä täydentämään ruokavaliota. Ravintolisät ovat elintarvikkeita, joita myydään esimerkiksi tabletteina, kapseleina, jauheina ja nesteinä. Niitä ei ole tarkoitettu korvaamaan monipuolista ruokavaliota. (Ruokavirasto 2025a.)
Ravintolisien käyttö on Suomessa yleistä. FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan vähintään yhtä ravintolisää käytti 52 prosenttia miehistä ja 64 prosenttia naisista. Käyttö oli yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä ja korkeampiin koulutusryhmiin kuuluvilla. (Valsta, Kaartinen, Tapanainen, Männistö & Sääksjärvi 2018.) Ravintolisien turvalliseen käyttöön liittyvä tieto onkin tarpeen monenlaisissa arjen tilanteissa.
Turvallinen käyttö alkaa tarpeen arvioinnista
Monipuolinen ja vaihteleva ruokavalio muodostaa terveyttä edistävän ravitsemuksen perustan. Ravintolisät on tarkoitettu täydentämään ruokavaliota silloin, kun niiden käytölle on perusteltu tarve, eivätkä ne korvaa monipuolista ruokavaliota. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2024; Ruokavirasto 2025b.) Ennen ravintolisän käyttöä onkin hyvä pohtia, mihin tarkoitukseen sitä käytetään ja onko sen käytölle todellista tarvetta.
Turvallisessa käytössä on tärkeää tarkastella kokonaisuutta. Samaa ravintoainetta voidaan saada ruoasta, täydennetyistä elintarvikkeista ja useista ravintolisistä, jolloin kokonaismäärään ja annostukseen on hyvä kiinnittää huomiota. Suurten annosten pitkäaikaiseen käyttöön voi liittyä terveysriskejä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA käyttää siedettävän saannin ylärajaa eli UL-arvoa kuvaamaan ravintoaineen suurinta pitkäaikaista päivittäistä kokonaissaantia, jonka ei yleensä arvioida aiheuttavan haitallisia terveysvaikutuksia (European Food Safety Authority 2025).
Ravintolisän käyttöä arvioitaessa on huomioitava myös terveydentila ja käytössä olevat lääkkeet. Ravintolisillä voi olla yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa, minkä vuoksi niiden käytöstä on hyvä kertoa terveydenhuollon ammattilaiselle (Ruokavirasto 2023a). Erityisesti useita lääkkeitä käyttävän kannattaa varmistaa ravintolisän sopivuus ennen käytön aloittamista.
Turvalliseen käyttöön kuuluu myös pakkausmerkintöihin ja annostusohjeeseen tutustuminen. Ravintolisän käytössä on tärkeää noudattaa ilmoitettua suositeltua vuorokausiannosta ja huomioida pakkauksessa annetut käyttöön liittyvät varoitukset. (Ruokavirasto 2023b.)
Ravintolisät voivat tulla puheeksi terveydenhoitajan vastaanotolla
Ravintolisät voivat tulla esille erilaisissa terveydenhoitajan asiakaskohtaamisissa. Asiakas saattaa esimerkiksi käyttää useita valmisteita tietämättä, että samaa ravintoainetta saa useasta tuotteesta. Terveydenhoitajan tehtävänä on auttaa asiakasta tarkastelemaan ravintolisän käyttöä osana omaa ruokavaliotaan, lääkitystään, terveydentilaansa ja elämäntilannettaan. Terveydenhoitajan osaamiseen kuuluvat muun muassa terveyden edistäminen, ohjaus ja omahoidon tukeminen (Haarala 2022).
Ohjauksessa voidaan kysyä esimerkiksi, mitä ravintolisiä asiakas käyttää, mihin tarkoitukseen, millä annoksella ja kuinka pitkään. Samalla voidaan tarkastella ravintolisien kokonaisuutta, ruokavaliota ja lääkitystä. Tavoitteena on auttaa asiakasta arvioimaan ravintolisän tarpeellisuutta ja turvallista käyttöä. Tarvittaessa asiakas voidaan ohjata muun terveydenhuollon ammattilaisen arvioon.
Kehittämistyön tuotoksena messupiste
Kehittämistyön tuotoksena toteutettiin messupiste Savonian terveys- ja hyvinvointimessuille. Messupisteen tavoitteena oli lisätä kävijöiden tietoa ravintolisien turvallisesta käytöstä ja tarjota mahdollisuus keskustella ravintolisien tarpeellisuudesta ja käytöstä matalalla kynnyksellä. Keskusteluissa nousivat esiin kävijöiden käyttämät ravintolisät, niiden käyttötarkoitukset ja annostukset sekä kävijöiden omat näkemykset ravintolisien tarpeellisuudesta. Messupäivän aikana vastaisimme kävijöiden kysymyksiin ja annoimme neuvontaa turvalliseen käyttöön liittyvissä asioissa.
Messupisteellä oli esillä Vermanin ravintolisätuotteita, joita hyödynnettiin keskustelun tukena. Kävijöillä oli mahdollisuus tutustua tuotteisiin ja maistaa niitä osana messupisteen toimintaa. Maistatuksen tarkoituksena oli herättää kiinnostusta ja toimia luontevana lähtökohtana ravintolisien käytöstä keskustelemiselle. Kävijöiden kohtaamiset antoivat meille käytännön kokemusta siitä, millaisia kysymyksiä ja tiedontarpeita ravintolisien käyttöön liittyy sekä millaisia tietoja ja ohjausta ihmiset ravintolisien käytöstä tarvitsevat.
Turvallinen käyttö perustuu harkintaan
Ravintolisän käyttö ei tarkoita sitä, että mitä enemmän valmisteita käytetään, sitä parempi vaikutus saavutetaan. Turvallinen käyttö perustuu tarpeen arviointiin, annostuksen huomioimiseen ja kokonaisuuden tarkasteluun. Luotettava tieto auttaa tekemään harkittuja valintoja.
Ravintolisän käyttäjän kannattaa pysähtyä ainakin kolmen kysymyksen äärelle: Miksi käytän tätä ravintolisää? Mitä se sisältää? Sopivatko sen käyttö ja annostus yhteen muun ruokavalioni ja lääkitykseni kanssa?
Ravintolisää kannattaa käyttää tarpeeseen – ei varmuuden vuoksi.
Kirjoittajat
Maria Korhonen, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Miia Miettinen, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Pauliina Rissanen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.
Lähteet
European Food Safety Authority 2025. Overview on Tolerable Upper Intake Levels as derived by the Scientific Committee on Food (SCF) and the EFSA Panel on Dietetic Products, Nutrition and Allergies (NDA). Elokuu 2025. PDF-julkaisu. https://www.efsa.europa.eu/sites/default/files/2024-05/ul-summary-report.pdf. Viitattu 5.10.2026.
Haarala, P. 2022. Terveydenhoitajan ammatilliset osaamisvaatimukset. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 18.3.2022. Verkkojulkaisu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-341-1. Viitattu 29.9.2026.
Ruokavirasto 2023a. Ravintolisät. Verkkojulkaisu. Päivitetty 12.9.2023. https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/turvallisen-kayton-ohjeet/ravintolisat. Viitattu 30.9.2026.
Ruokavirasto 2023b. Ravintolisät. Verkkojulkaisu. Päivitetty 12.9.2023. https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/turvallisen-kayton-ohjeet/ravintolisat. Viitattu 7.10.2026.
Ruokavirasto 2025a. Ravintolisät. Verkkojulkaisu. Päivitetty 17.6.2025. https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/tuote–ja-toimialakohtaiset-vaatimukset/ravintolisat. Viitattu 30.9.2026.
Ruokavirasto 2025b. Ravintolisät. Verkkojulkaisu. Päivitetty 17.6.2025. https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/tuote–ja-toimialakohtaiset-vaatimukset/ravintolisat. Viitattu 30.9.2026.
Valsta, L., Kaartinen, N., Tapanainen, H., Männistö, S., & Sääksjärvi, K. (toim.) 2018. Ravitsemus Suomessa: FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkojulkaisu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-238-3. Viitattu 8.10.2026.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2024. Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024. Verkkojulkaisu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-405-5. Viitattu 8.10.2026.