Päiväkodin johtajat tekevät päivittäin päätöksiä, jotka vaikuttavat henkilöstön työhyvinvointiin, pedagogiikan toteutumiseen ja lasten arkeen. Taloudellinen johtaminen mielletään usein budjettien seuraamiseksi, mutta Pahalahden opinnäytetyö nostaa esille varhaiskasvatuksen taloudellisen johtamisen ratkaisujen merkityksen henkilöstön työhyvinvointiin, pedagogiikan toteutumiseen ja päiväkodin arkeen.

Talous näkyy päiväkodin arjessa

Päiväkodin johtajien työssä taloudellinen johtaminen tarkoittaa ennen kaikkea käytettävissä olevien resurssien kohdentamista (Abdenstein & Valkonen 2025). Vaikka budjettiratkaisut tehdään usein organisaation ylemmillä tasoilla, johtajat vastaavat siitä, miten resurssit suunnataan arjen tarpeisiin.

Käytännössä päätökset liittyvät henkilöstöresursseihin, sijaisjärjestelyihin, materiaalihankintoihin ja toiminnan organisointiin. Taloudellinen johtaminen on jatkuvaa arviointia siitä, miten turvallinen ja laadukas varhaiskasvatus voidaan turvata käytettävissä olevilla resursseilla. Taloudellisten ratkaisujen vaikutukset näkyvät nopeasti arjessa (Abdenstein & Valkonen 2025). Resurssien niukkuus vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin, toiminnan suunnitteluun ja pedagogisten tavoitteiden toteutumiseen.

Henkilöstöresurssit haastavat johtajia ja työyhteisöjä

Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella haastavimmat taloudelliset ratkaisut liittyvät henkilöstöön. Erityisesti sairauspoissaolot, sijaisjärjestelyt ja lasten kasvavat tuen tarpeet vaikuttavat suoraan henkilöstön työhyvinvointiin.

Päiväkodin johtajat kuvasivat käyttävänsä merkittävän osan työajastaan poissaolojen hallintaan ja sijaisten järjestämiseen. Äkilliset muutokset voivat muuttaa päivän suunnitelmat hetkessä, jolloin koko työyhteisö joutuu mukautumaan nopeasti uusiin tilanteisiin. Jatkuva epävarmuus ja muuttuvat työjärjestelyt koettiin kuormittaviksi. Työpäivien ennakoimattomuus lisäsi työn henkistä kuormitusta erityisesti silloin, kun henkilöstöä oli niukasti tai lasten tuen tarpeet olivat suuria.

Johtajien mukaan työhyvinvointia heikentävät työn hallinnan tunteen väheneminen, kiire sekä kokemus siitä, ettei työtä pystytä tekemään niin laadukkaasti kuin haluttaisiin. Jos pedagogisia tavoitteita joudutaan resurssien puutteen vuoksi sivuuttamaan, työn mielekkyys ja ammatti-identiteetti voivat heikentyä.

Opinnäytetyönä tehdyssä tutkimuksessa esiin nousi myös huoli alan veto- ja pitovoimasta. Taloudelliset ratkaisut näkyvät työhyvinvoinnissa sekä resurssien riittävyytenä että välillisesti työn mielekkyyden, turvallisuuden tunteen ja työssä jaksamisen kautta.

Työhyvinvointi rakentuu johtamisesta ja vuorovaikutuksesta

Työhyvinvointi näyttäytyi opinnäytetyössä kokonaisuutena, johon vaikuttavat johtaminen, työyhteisön ilmapiiri, työn hallinnan kokemus sekä käytettävissä olevat resurssit. Päiväkodin johtajat korostivat läsnäolon, kuuntelemisen ja avoimen vuorovaikutuksen merkitystä henkilöstön työhyvinvoinnin tukemisessa.

Työhyvinvointia rakennettiin usein pienillä mutta merkittävillä teoilla: kohtaamalla työntekijöitä arjessa, antamalla palautetta ja tarjoamalla mahdollisuuksia käsitellä kuormittavia tilanteita yhdessä. Luottamuksen rakentaminen nähtiin tärkeänä osana johtamistyötä. Johtajien mukaan mahdollisuus keskustella kuormittavista tilanteista, saada tukea esihenkilöltä ja tulla kuulluksi vahvistaa henkilöstön työssä jaksamista myös taloudellisesti haastavissa tilanteissa.

Opinnäytetyön haastatteluaneistossa toistui ajatus siitä, että hyvinvoiva aikuinen kasvattaa hyvinvoivaa lasta. Henkilöstön työhyvinvointi on keskeinen osa laadukkaan ja turvallisen varhaiskasvatuksen toteuttamista.

Taloudelliset ratkaisut ovat myös eettisiä valintoja.

Opinnäytetyö teki näkyväksi päiväkodin johtajan työn eettisen ulottuvuuden. Taloudelliset ratkaisut eivät ole vain hallinnollisia päätöksiä, vaan ne sisältävät jatkuvaa priorisointia ja arvovalintoja.

Erityisen vaikeiksi koettiin tilanteet, joissa kaikkia lasten tai henkilöstön tarpeita ei voitu huomioida käytettävissä olevilla resursseilla. Lasten tuen järjestämiseen liittyvät ratkaisut nousivat esiin tilanteina, joissa johtajat joutuivat punnitsemaan resurssien kohdentamista sekä pedagogisesta että eettisestä näkökulmasta.

Taloudellinen johtaminen näyttäytyy varhaiskasvatuksessa tasapainoiluna taloudellisten reunaehtojen, henkilöstön hyvinvoinnin ja lasten tarpeiden välillä.

Resurssit vaikuttavat varhaiskasvatuksen tulevaisuuteen

Päiväkodin johtajat tarvitsevat enemmän mahdollisuuksia keskittyä varsinaiseen johtamistyöhön. Hallinnolliset tehtävät ja jatkuvat sijaisjärjestelyt vievät aikaa henkilöstön tukemiselta, pedagogiselta kehittämiseltä ja työyhteisön johtamiselta.

Tutkimuksessa nousi esiin myös johtajien oma kuormittuminen. Merkittävä osa työajasta kului sijaisjärjestelyihin ja äkillisiin henkilöstömuutoksiin, mikä vähensi mahdollisuuksia henkilöstön tukemiseen ja pedagogiseen johtamiseen.

Kehittämiskohteiksi nousivat sijaisjärjestelyjen sujuvoittaminen, resurssien joustavampi kohdentaminen sekä johtajien talousosaamisen vahvistaminen.

Opinnäytetyön keskeinen johtopäätös on, että taloudellinen johtaminen ja työhyvinvoinnin johtaminen ovat varhaiskasvatuksessa erottamattomasti sidoksissa toisiinsa. Taloudelliset reunaehdot eivät vaikuta ainoastaan kustannuksiin, vaan ne muokkaavat päivittäin henkilöstön työhyvinvointia, pedagogiikan toteutumista ja lasten arkea. Siksi taloudellisia ratkaisuja tulisi tarkastella samanaikaisesti sekä toiminnan laadun että työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Minja Pahalahden opinnäytetyö ” Tasapainoilua resurssien ja hyvinvoinnin välillä – Päiväkodin johtajan taloudelliset päätökset ja niiden vaikutus henkilöstön työhyvinvointiin.” on luettavissa lokakuussa www.theseus-sivustolla.

---

Kirjoittajat

Minja Pahalahti, Varhaisen tuen asiantuntija, sosionomi YAMK- opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Abdenstein, S. & Valkonen, S. 2025. Varhaiskasvatuksen johtaminen ja resurssien vaikutus pedagogiseen toimintaan. https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/view/160156/118536