Sinisissä käsineissä oleva henkilö skannaa älypuhelimella pöydällä olevaa COVID-19-testipakkausta.

Savonia-artikkeli Pro: Älypuhelimella luettava CRP-vieritesti

Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 13.10.2026 Suomen Kliinisen Kemian Yhdistyksen (SKKY) kustantamassa lehdessä Kliinlab 3/2026.

Laboratoriopalveluiden keskittyessä suurempiin yksiköihin, tulosten saamiseen kuluva aika kasvaa, kun potilasnäytteitä kuljetetaan analysoitavaksi. Vieritestaus eli potilaan vieressä tehtävä laboratoriotutkimus (2) nopeuttaa tulosten saamista ja siten potilaan hoitopäätösten tekoa ja hoidon toteutumista. Vieritestauksen osuus laboratoriotutkimuksista on ollut jo vuosien ajan kasvussa (3) ja esimerkiksi Islab laboratoriokeskuksen alueella vieritestit on siirretty kokonaan hoitoyksiköihin tehtäviksi (4). On tärkeää, että hyvään perehdytykseen panostetaan ja testien käyttöohjeet ovat selkeitä, sillä vieritutkimusten tulokset ovat luotettavia vain, kun tutkimus on tehty ohjeiden ja suositusten mukaisesti (2).

Reagena on kehittänyt kvantitatiivisen veren CRP-pitoisuuden mittaavan immunologisen vieritestin, jonka tulokset luetaan älypuhelimeen ladattavan ReaScan® Mobile -sovelluksen avulla. Keväällä 2026 selvitettiin ReaScan® Mobile CRP -testin ja ReaScan® Mobile -sovelluksen käytettävyyttä sähköisellä kyselylomakkeella.

CRP:n määrittäminen mobiililuettavalla pikatestillä

Vieritestin tekemiseen tarvitaan yleensä erillinen laite tulosten lukemista varten, mikä tarkoittaa testikitin lisäksi lukulaitteen hankintaa ja ylläpitoa. Erityisesti liikkuvissa yksiköissä, kuten kotisairaaloissa, erillisen lukulaitteen kantaminen ja huoltaminen kuormittaa työntekijöitä. Joihinkin vieritesteihin on kehitetty älypuhelimeen ladattava sovellus, mikä poistaa tarpeen erillisen lukulaitteen hankintaan. Lisäksi mobiilisovellus poistaa esimerkiksi testiliuskojen tulosten tulkintaan liittyviä virhelähteitä (5).

C-reaktiivinen proteiini (CRP) on maksan tuottama akuutin faasin proteiini, jota on jo pitkään käytetty kehon tulehdustilan mittarina (6). Tähän mennessä markkinoilla olleet CRP-vieritestit ovat perustuneet laboratoriosta tuttuun menetelmään, jossa mitataan tutkittavan liuoksen absorbanssin muutosta (7, 8). Kotimaisen diagnostiikka-alan yrityksen Reagena Oy:n kehittämä ReaScan® Mobile CRP käyttää kotitesteistä tuttua immunokemiallista menetelmää, jossa CRP:tä sisältävä näyte etenee lateraalivirtauksella testikasetin kalvorakenteissa, muodostaen testiliuskalle värillisen testiviivan ja kontrolliviivan spesifisten reagenssien avulla (1).

Testin tulos luetaan ReaScan-mobiilisovelluksella, joka laskee testiliuskalle muodostuvien viivojen tummuuden perusteella näytteen CRP-pitoisuuden välillä 5–200 mg/l (1). Mittausalue on riittävä, kun huomioidaan CRP-pitoisuuden viitearvojen olevan alle 4 mg/l (9) ja vieritestinä tehtyjen tutkimuksien viitearvo on alle 10 mg/l (10). Mobiilisovellus myös tarkistaa, että kontrolliviivan värin voimakkuus on riittävä ja hylkää epäonnistuneet testit.

ReaScan® Mobile CRP –testin suorittaminen

Testin suorittamiseen tarvitaan ReaScan® Mobile CRP -testikitti ja älypuhelin, johon on ladattu ReaScan Mobile -sovellus. Mobiilisovelluksella luetaan testikasetin tiedot puhelimen kameran avulla ja sovellus tarkistaa tietokannasta, että testikasetti on käyttökelpoinen. Sovellukseen kirjataan ja tallennetaan potilaan ja näytteenottajan tiedot kyseiselle testikasetille, mikä varmistaa testin jäljitettävyyden. Tuotepakkaus on suunniteltu testialustaksi, johon näytelaimennosputken saa asetettua kätevästi pystyasentoon (kuva 1). Testipakkaus toimii samalla vakioituna mittausalustana, sillä esimerkiksi mittausalustan tummuus, väri tai heijastus voivat vaikuttaa mittaustulokseen (1).

Sinisissä käsineissä oleva henkilö skannaa älypuhelimella pöydällä olevaa COVID-19-testipakkausta.
Kuva 1.

Näytteeksi riittää 5 µl kokoverta (1), jonka voi ottaa testipakkauksessa olevan lansetin ja kapillaarin avulla. Näytteen sisältävä kapillaari tiputetaan välittömästi näytelaimennosputkeen ja sekoitetaan huolellisesti kääntelemällä putkea 30 kertaa. Tämän jälkeen putkesta tiputetaan neljä tippaa testikasetin näytekaivoon ja mobiilisovelluksesta käynnistetään 5 minuutin ajastin. Mobiilisovellus sallii tuloksien lukemisen puolen minuutin ajan ja ilmoittaa tulokset selkeästi puhelimen näytöllä heti testikasetin skannauksen jälkeen. Mikäli puhelimessa on internet-yhteys, tallentuvat tulokset mobiilisovelluksen pilvipalveluun. Lisäksi testissä on LIS- ja HIS-liitäntämahdollisuus, eli se voidaan yhdistää terveydenhuollon ja laboratorion sähköisiin tietojärjestelmiin.

Reagenan testissä luotetaan käyttäjän taitoihin, siksi on tärkeää, että testin käyttöohjeet ovat selkeät ja käytettävyys luontaista ja loogista, jotta mahdollisia virheitä ei testiä suorittaessa tapahtuisi. Muiden valmistajien CRP vieritesteihin kuuluu laite, mikä poistaa ihmislähtöisiä virheitä. Esimerkiksi Aidianin QuikRead go CRP (8) ja Abbottin Afinion™ CRP (11) vieritesteissä laite tekee reagenssien lisäyksen ja sekoituksen, suorittaa mittauksen ja ilmoittaa tulokset laitteen näytöllä automaattisesti.

Testin käytettävyyden selvittäminen

Asiakkaat valitsevat mieluiten helppokäyttöisimmän ja omiin tarpeisiinsa sopivimman tuotteen kilpailijoiden joukosta. Siksi tuotteen suunnittelussa ja kehittämisessä kannattaa hyödyntää muotoiluajattelua (design thinking), sillä se tuo asiakkaat ja loppukäyttäjät keskiöön, mikä nopeuttaa tuotekehitysprosessia ja parantaa tuotteen kilpailukykyä (12). Kun tuotteen käytettävyyteen vaikuttavat seikat otetaan huomioon jo tuotekehitysprosessissa ennen tuotteen saattamista markkinoille, voidaan välttyä tyytymättömien asiakkaiden tuomalta mainehaitalta.

Reagena on suorittanut kehittämälleen testille asiaankuuluvat tutkimukset ja selvitykset tuotekehityksen aikana. Savonia ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden bioanalyytikko-opiskelijat tutustuivat Reagenan uuteen CRP-pikatestiin kliinisen kemian opintojaksolla ja arvioivat sen käytettävyyttä toimimalla vuorotellen potilaan ja näytteenottajan roolissa opettajan valvonnassa. Tutustumalla uuteen vieritestiin, opiskelijat pääsivät kehittämään asiantuntijuuttaan bioanalyytikkoina ja Reagena sai arvokasta palautetta tuotteelleen.

Käytettävyystestauksen toteutus

Valmistaja perehdytti opiskelijaryhmien ohjaajat, jotka opastivat opiskelijat testin käyttöön. Opiskelijoiden perehdytyksessä esiteltiin testipakkauksen sisältöä, havainnollistettiin testin suoritus esimerkin avulla ja jaettiin valmistajan tuottama kirjallinen käyttöohje ja pikaohje. Testin suorittamisen jälkeen, opiskelijoilta kerättiin palautetta testin käytettävyydestä sähköisellä arviointikyselyllä. Arviointikyselyssä ei kysytty vastaajien henkilötietoja.

Rengaskaavio, joka esittää kyselytulokset siitä, kuinka todennäköisesti käyttäjät suosittelisivat tätä testiä: 41,4 % vastasi todennäköisesti ja 34,5 % vastasi erittäin todennäköisesti.

Kyselyssä oli 18 kohtaa, joista osa oli monivalintakysymyksiä ja osa avoimia kysymyksiä. Testauksen suoritti 47 opiskelijaa ja kyselyyn vastasi 29 opiskelijaa. Lomakkeessa oli kolme kohtaa, joihin vastaaminen oli asetettu pakollisiksi. Osaan avoimista kysymyksistä oli jätetty vastaamatta ja osasta avoimista kysymyksistä kirjoitettu vastaus ei vastannut esitettyyn kysymykseen. Näissä tilanteissa vastaus on tulkittu aineistoa käsitellessä tyhjäksi ja mahdollinen palaute on huomioitu kyselylomakkeen Vapaat kommentit CRP-testistä ja sovelluksesta -kohdassa.

Rengaskaavio, joka kuvaa, kuinka todennäköisesti vastaajat käyttäisivät testiä uudelleen omatoimisesti: 41,4 % vastasi erittäin todennäköisesti ja 37,9 % todennäköisesti.

Opiskelijoiden kokemuksia testistä

Arviointikyselyn vastauksista selviää, että puhelinsovelluksen käytössä tai käytettävyydessä ei ollut ongelmia, mutta käyttöohjeisiin kaivattiin tarkennusta (taulukko 1). Avoimien vastauksien kohdissa esille nousivat muun muassa tarve ihopistonäytteenoton ohjeistukselle sekä kapillaarin ja tippapullon käytön selkeyttämiselle. Tippapullon ja kapillaarin käyttöön liittyvät haasteet näkyivät myös kyselyn monivalintakysymysten tuloksissa, kun osa vastaajista arvioi niiden käytettävyyden huonoksi tai heikoksi (taulukko 1).

Taulukko, jossa esitetään käyttäjäkyselyn tulokset seitsemästä tuotteen ominaisuudesta, joita on arvioitu asteikolla 1 (huono) – 5 (erinomainen).
Taulukko 1.

Osa vastaajista antoi kehitysideoita ja nosti esille huomioita testistä (taulukko 2), kuten pakkauksen kierrätettävyys ja roskan määrä, hematokriitin merkitys testituloksiin ja ohjeiden kirjasinkokoa toivottiin suuremmaksi. Yksi vastaajista ei ehtinyt lukea testin tulosta sovelluksen antamassa 30 sekunnin määräajassa ja joutui suorittamaan testin uudelleen. Syynä lienee, että testitikku on skannatessa ollut käyttäjää kohden väärin päin, jolloin laite ei ole lukenut tulosta testitikulta.

Taulukko, jossa esitetään avoimen palautteen kategoriat ja niiden lukumäärät: 13 positiivista kokemusta, 8 kehitysehdotusta, 4 negatiivista kokemusta, 4 tyhjää vastausta ja yhteensä 29.
Taulukko 2.

Testin voi tehdä myös laskimoverinäytteestä pipetoimalla EDTA- ja hepariiniputkesta 5µl suoraan näytelaimennosputkeen (1). Käytettävyyden palautekyselyn mukaan, pipetoinnin mainitseminen ohjeissa sekoitti käyttäjiä. Avoimessa palautteessa on ehdotettu, että ohjeistus pipetointiin olisi hyvä poistaa pikaohjeista (13) ja jättää kattavampaan käyttöohjeeseen.

Kyselyn tulosten mukaan, puhelinsovelluksen käytettävyys on erinomaisella tasolla ja käyttöohjeet sopivat ammattikäyttöön. Suurin osa vastaajista suosittelisi testiä toiselle käyttäjälle hyvin todennäköisesti (34,5 %) tai todennäköisesti (41,4 %) ja antoi positiivista palautetta testistä (kuvio 1). Lisäksi moni vastaajista koki olevansa valmis käyttämään testiä uudelleen itsenäisesti (kuvio 2).

Vieritestauksen tulevaisuus

Samaan aikaan, kun laboratoriotutkimuksia keskitetään suuriin yksiköihin ja vieritestaaminen yleistyy, diagnostiikka hajautuu kuluttajatestauksen yleistyessä (14). On tärkeää, että hyvään ohjeistukseen ja perehdytykseen panostetaan, jotta tutkimustuloksia saadaan jatkossakin luotettavasti, niin vieritesteissä kuin itse suoritettavassa testauksessa.

Hyvän ohjeistuksen ja perehdytyksen tärkeys nousi esille myös kyselyssä, sillä osa vastaajista koki testin tekemisen ensimmäisellä kerralla hankalaksi, mutta uskovat seuraavan kerran sujuvan jo hyvin. Hyvällä ohjeistuksella voidaan ehkäistä mahdollisia virheitä testin käytössä ja säästää kustannuksissa, kun testin osaa suorittaa heti oikein eikä sitä tarvitse uusia. Voidaan siis ajatella, että perehdytyksestä aiheutuvat kulut saadaan työssä takaisin, kun testit saadaan suoritettua kerralla oikein ja luotettavasti.

Nyt kun tekniikka ja menetelmä ovat olemassa, voi ReaScan-mobiilisovellukseen kehittää CRP:n lisäksi muitakin testejä. Älypuhelinsovelluksiin liitetyt valmiit testikitit sopinevat myös omaseurantaan ja kotitesteiksi, joita potilaat ja tavalliset kuluttajat voivat itse tehdä. Ihmiset aikoinaan oppivat käyttämään kaupan hyllyltä löytyviä koronatestejä, joten todennäköisesti kuluttajat oppivat käyttämään myös muita pikatestejä.

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana bioanalyytikon opintoja täydentävänä opinnäytetyönä.

Artikkeli on julkaistu aiemmin: Kliinlab 3/2026


Kirjoittajat

Vilma Ojala, Savonia-ammattikorkeakoulu, bioanalytiikan tutkinto-opiskelija, muotoilija

Mirja Saukkonen, Savonia-ammattikorkeakoulu, bioanalytiikan lehtori, TtM


Viitteet

1. Reagena Oy. ReaScan® Mobile CRP, REF 116110. Käyttöohjeet. Ver 11 fi 2025-12-16.

2. Sneck M, Kiiskinen S, Hotakainen K, Krum K, Herrala A, Paattiniemi EL, Burakoff P, Berghäll H. Vieritestisuositus. Labquality. 2021.

3. Leino P. Vieritestaus edellyttää yhteistyötä. Kliinlab 2015;3:35.

4. Ristonmaa U. Sairaalakemisti, Islab. Vieritutkimukset Islabin alueella. Yksityinen sähköpostiviesti 9.4.2026. Sähköpostin saaja: Ojala V.

5. Anthimopoulos M, Gupta S, Arampatzit S, Mougiakakou S. Smartphone-based urine strip analysis. DOI: 10.1109/IST.2016.7738253. 2016.

6. Hurme M. C-reaktiivinen proteiini – ystävä vai vihollinen? Duodecim 2008; 124:5–6.

7. Roche. cobas® CRP Test Gen. 2. REF 09200487190. Method Sheet. 09626484001. V 1.0. 2025-06.

8. Aidian. QuikRead go CRP. https://www.aidian.eu/fi/vieritestaus/quikread-go/quikread-go-crp. (vierailtu 14.05.2026)

9. HUS Diagnostiikkakeskus. C-reaktiivinen proteiini, plasmasta. 4594 P -CRP. https://diagnostiikka.hus.fi/tutkimus?id=4594. (vierailtu 05.03.2026)

10. HUS Diagnostiikkakeskus. C-reaktiivinen proteiini (kvan), plasmasta. 8818 P -CRP-O. https://diagnostiikka.hus.fi/tutkimus?id=8818. (vierailtu 03.12.2025)

11. Abbott. Afinion™ CRP. https://www.globalpointofcare.abbott/fi/fi/product-details/afinion-crp.html. (vierailtu 30.07.2026)

12. Forrester Research, Inc: Ramirez B, Nisa N. The Total Economic Impact™ Of Enterprise Design Thinking By IBM. 2023:1–2.

13. Reagena Oy. ReaScan® Mobile CRP, REF 116110. Pikaohje Ver 11 fi 2025-12-16.

14. Helenius M. Diagnostiikan hajautuminen kuluttajatestauksen yleistyessä. Kliinlab 2026; 1:24–27.