Osaamiseen aallot -podcast, 1. jakso

Osaamiseen aallot -podcastsarjan ensimmäisessä jaksossa paneudutaan siihen, miten työelämän murros vaikuttaa osaamisen kehittämiseen erityisesti sosiaali- ja terveysalalla.

Itä-Suomen yliopiston jatkuvan oppimisen keskuksen asiantuntijat, koulutuspäällikkö Annamari Lastunen ja jatkuvan oppimisen asiantuntija Riitta Sutinen, jakavat kokemuksiaan ja näkemyksiään siitä, miten koulutustoiminnalla voidaan vastata ajan haasteisiin sekä edistää yhteiskunnallista dialogia osaamisen kehittämisestä.

Juontajana Savonia-ammattikorkeakoulun innovaatioasiantuntija Matti Laitinen.

Osaamisen aallot -podcast sekä aineisto tuotetaan yhteistyössä Business Center Pohjois-Savon ja Itä-Suomen yliopiston jatkuvan oppimisen keskuksen kanssa.

Osaamisen kehittäminen – sekä että, ei joko tai

Osaamisen kehittämisessä ei useinkaan voida tarjota kaikille yhtä ratkaisua. Koulutuksessa on otettava huomioon sekä spesifit, alan erityisosaamista vaativat tarpeet (substanssiosaaminen), mutta myös yksilön ja organisaation vastuu oppimisesta sekä resursseista kuten ajankäyttö (geneerinen osaaminen). Asiantuntijoiden mukaan meillä on mahdollisuus ja velvollisuus rakentaa jatkuva oppiminen niin, että se tukee sekä yksilön että organisaation kasvua. Tämä vaatii jatkuvaa dialogia siitä, mihin suuntaan haluamme kehittää yhteiskuntaa ja osaamista – ei joko tai -ajattelua, vaan molemminpuolista ja tasapainoista lähestymistapaa.

Yhteiset oppimispolut ja toimijuuden tukeminen

Asiantuntijat nostivat esiin tarpeen laatia konkreettisia, joustavia ja räätälöityjä oppimispolkuja, joissa yhdistyvät sekä vakaa teoreettinen perusta että käytännönläheinen työssä oppiminen. Koulutuksen suunnittelussa tulee huomioida työpaikan erityispiirteet, jotta oppiminen voidaan toteuttaa arjen konkreettisissa tilanteissa. Lisäksi oppimispolkujen toteutuksessa on tärkeää kerätä palautetta jokaisen koulutuskerran jälkeen ja muokata sisältöjä siten, että ne vastaavat asiakkaiden tarpeita myös jatkossa.

Resurssit, mahdollisuudet ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen

Keskustelussa nousi esiin myös ajatus siitä, että resursseja, olipa kyseessä sitten aika, raha tai henkilöstön osaaminen, tulee nähdä mahdollisuutena keksiä uusia toimintamalleja. Perinteinen formaali oppiminen on siirtymässä kohti enemmän työpaikoilla tapahtuvaa, käytännönläheistä oppimista, jossa yliopisto toimii hyvänä kumppanina tuomassa ajantasaista näyttöön tai tutkittuun tietoon perustuvaa osaamista suoraan työyhteisöihin. Lisäksi koulutustoiminta ei ole pelkästään yksittäisten kurssien järjestämistä, vaan se rakentaa pitkäjänteisiä, kestäviä asiakassuhteita ja taitoja, jotka integroituvat osaksi organisaation jokapäiväistä toimintaa.

Yksi konkreettinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä liittyi laajaan koulutuskokonaisuuteen, joka aloitettiin osaamistarvekartoituksella ison yritysasiakkaan kanssa. Projektissa analysoitiin yrityksen henkilöstön osaamisen kehittämisen tarpeita, ja tätä aineistoa rikastettiin jatkuvalla dialogilla tilaajan kanssa. Projektin myötä rakennettiin vahva perusta asiakassuhteelle, jonka kautta jatkuva osaamisen kehittäminen jatkui organisaatiossa myös koulutuksen päättymisen jälkeen.

Jatkuva oppiminen osana tulevaisuutta

Podcastissa korostetaan, että nykypäivän työelämässä osaaminen on laaja käsite, joka kytkeytyy niin yksilön oppimiseen kuin organisaation strategiseen kehittämiseen. Yhteiskunnallinen dialogi osaamisen kehittämisestä, jossa otetaan huomioon erilaiset oppimistarpeet ja resursointi, on avainasemassa.

Jatkuvan oppimisen tulevaisuuden kehittämisessä kannattaa huomioida:

Yhteinen osaamisen kehittäminen: Koulutuksen tuottajan ja tilaajan tulee yhdessä rakentaa oppimispolkuja, jotka tukevat asiantuntijuuden kehittymistä.

Työpaikoilla oppiminen: Pitkäjänteinen, käytännönläheinen ja joustava koulutustoiminta, jossa oppiminen tapahtuu esimerkiksi työpaikalla, luo edellytykset mielekkäälle oppimiselle ja yrityksen tuottavuudelle.

Osaaminen osaksi strategiaa: Yrityksille on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää omaksua jatkuva oppiminen osaksi yrityksen strategiaa. Sillä voi olla vaikutuksia myös organisaation vetovoimaan, työn mielekkyyteen ja hyvinvointiin.

Näin rakentuu tulevaisuuden osaamisen kehittäminen – se on jatkuva, joustava ja yhteistyöhön perustuva prosessi, joka kattaa niin yksilön vastuun omasta oppimisestaan kuin organisaation velvollisuuden tukea ja kehittää työntekijöidensä kyvykkyyksiä.

Tekijät:

Annamari Lastunen, koulutuspäällikkö, annamari.lastunen@uef.fi, 050 4412179.

Riitta Sutinen, jatkuvan oppimisen asiantuntija, riitta.sutinen@uef.fi, 050 341 8524

Matti Laitinen, innovaatioasiantuntija, matti.laitinen@savonia.fi