– Hyvinvointialueiden talous, henkilöstön riittävyys ja palvelutaso muodostavat kolmijalkaisen pöydän: jos yksi pettää, koko järjestelmä horjuu.

Näin kuvasi Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategiajohtaja Jussi Lampi ammattikorkeakoulujen johdolle marraskuussa. Kuopiossa järjestettiin Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen syyskokous, jonka yhteydessä rehtorit ja muu ammattikorkeakoulujen johto kokoontui tutustumaan Savoniaan.

Uraauurtavaa yhteistyötä Osmossa

Lampi esitteli Savonian ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä, jota tehdään jo nyt monella saralla. Tästä tuoreimpina esimerkkeinä Osmo-opetusvastaanotto, jossa perusterveydenhoidon terveysasemapalvelut ja monialainen opetus yhdistyvät yliopistosairaalan yhteyteen. Opetusvastaanotto on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Malli parantaa harjoittelun laatua, tuo oikeita potilaita oppimisympäristöön ja samalla tukee peruspalveluja.

Samankaltaista yhteistyötä on tehty jo vuosia hammaslääketieteen klinikalla, missä suuhygienisti- ja hammaslääkäriopiskelijat tekevät harjoittelua moniammatillisessa ympäristössä, oikeita asiakkaita vastaanottaen.

Näiden lisäksi yli 1000 AMK-opiskelijaa harjoittelee vuosittain hyvinvointialueen toiminnoissa eri puolissa Pohjois-Savoa. Opiskelijoiden merkitys palveluiden jatkuvuudelle on siis merkittävä.

Lue lisää: Uusi tapa oppia – Savonia mukana kehittämässä ainutlaatuista opetusvastaanottoa Kuopioon

Ammattikorkeakoulut muutosvoimana

Lampi totesi, että julkinen keskustelu keskittyy hyvinvointialueiden menoleikkauksiin, ei tulojen kasvattamiseen. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen TKI-potentiaalia voisi hyödyntää enemmänkin. Hän olikin huolissaan valtionavustushankkeiden päättymisestä, sillä ne ovat olleet kehittämistyössä iso voimavara. Päättyminen aiheuttanee väliaikaisen ”kehittämiskuopan”. Sotekoulutuskorvausten leikkaaminen tulee vaikuttamaan välillisesti myös ammattikorkeakouluihin.

– Toisaalta irrallisten hankkeiden lisäksi tai sijasta tarvitsemme entistä enemmän säännöllistä koulutus- ja kehittämisyhteistyötä. Savilahden alueella on jo käyty tästä keskustelua paljon, ja sitä tulee edelleen viedä käytäntöön.

Paikalla ollut ammattikorkeakoulujen johto oli yhtä mieltä siitä, että ammattikorkeakouluilla on hyvinvointialueille paljon annettavaa. Paitsi koulutusta tulevaisuuden ammattilaisille ne tarjoavat myös TKI-toimintaa ja soveltavaa tutkimusta, opettajien ja asiantuntijoiden osaamista, erilaisia infrastruktuureja ja kehittämisympäristöjä, hyvinvointiteknologiaosaamista, kansainvälisiä opiskelijoita ja uusia työvoimapolkuja.

Niin ikään yhtä mieltä oltiin siitäkin, että nämä voimavarat ovat tällä hetkellä hyvinvointialueilla alihyödynnettyjä vaikkapa Eurooppaan verrattuna. Palvelujen viemisessä tulevaisuuteen vaaditaan rohkeutta ja innovaatioita – siinä ammattikorkeakoulut voivat toimia muutosvoimana. Perinteisiä ”kivijalkapalveluita” on uudistettava, jotta palveluiden saatavuus ja laatu voidaan taata. Tähän tarvitaan innovaatioita: teknologiaa, digitalisaatiota ja uusia toimintamalleja.

– Palvelumuotoilu ja toiminnan käyttäjälähtöinen kehittäminen ovat ammattikorkeakoulujen vahvuuksia – me voimme toimia muutoksen tekijöinä, pilotointikumppaneina ja nopeina kehittäjinä, Savonian rehtori Mervi Vidgrén muistutti.

Sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoimasta huolehdittava

Tulevaisuudessa työvoiman tarve kasvaa nopeasti, esimerkiksi vanhusten- ja kotihoito ovat massiivisen rekrytointihaasteen edessä. Tapaamisessa jaettiinkin yhteinen huoli alan vetovoimaisuudesta.

– Kannan huolta luottamuksesta järjestelmään sekä alan vetovoimasta. Negatiivinen julkinen keskustelu syö opiskelijamääriä, Lampi sanoi.

Hyvä esimerkki vetovoimaisuutta edistävästä tapahtumasta oli samalla viikolla Savonian Microkadun kampuksella järjestetty leikkimielinen Amazing Nurse -tapahtuma, johon Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen kävi Vidgrénin kanssa tutustumassa. Sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoiman rakentaminen entiselle tasolleen vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä kaikkien tahojen kesken.

Lue lisää: Amazing Nurse Savonia 2025: Yhteisöllisyyttä ja ammattitaitoa

Keskustelijoiden yhteisenä tahtotilana olikin syventää ja systematisoida yhteistyötä. Ammattikorkeakoulut voivat tarjota juuri niitä ratkaisuja, joita hyvinvointialue tarvitsee. Yhteistyön rakenteet ja rahoitus tarvitsevat kuitenkin uudistamista: tarvitaan selkeyttä siihen, miten koulutusta ja TKI-työtä rahoitetaan.

– Tarvitsemme yhteisen vision hyvinvointialueiden ja ammattikorkeakoulujen välille, jotta viestiä voidaan viedä entistä vahvemmin myös valtiolle, Savonian hallituksen puheenjohtaja Saara Karkulahti summasi.