Miksi varhaisen tuen osaaminen on tärkeää juuri nyt?

Varhainen tuki on investointi tulevaisuuteen. Kun lapset ja perheet saavat oikea-aikaista, laadukasta ja vaikuttavaa tukea, heijastuu se myös myönteisesti yhteiskunnalliselle tasolle. Tällöin tasa-arvoisuus ja tunne oikeudenmukaisuudesta vahvistuvat, ja nämä vähentävät syrjäytymisriskiä. Tarvitsemmekin tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa asiantuntijoita, jotka uskaltavat uudistaa, kyseenalaistaa ja rakentaa uutta.

Varhaisen tuen asiantuntijat ovat tämän muutoksen eturintamassa: heidän työnsä näkyy suoraan perheiden arjessa, palvelujen laadussa ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyvinvoinnissa. Savonia-ammattikorkeakoulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto vastaa hyvin ajan haasteisiin. Varhaisen tuen asiantuntijuusosaamista tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, koska yhteiskunta muuttuu, palvelut digitalisoituvat ja perheiden tarpeet monimuotoistuvat. Tutkinto vahvistaa sosiaalialan asiantuntijoiden kykyä nähdä kokonaisuuksia, kehittää palveluja ja rakentaa vaikuttavia ratkaisuja työelämän tarpeisiin.

Tässä julkaisussa esiteltävät opiskelijoiden asiantuntija-artikkelit osoittavat myös, että tämä muutos on jo käynnissä – ja se on täynnä intoa, osaamista ja tulevaisuudenuskoa.

Opiskelijat äänessä – asiantuntija-artikkelit avaavat ajankohtaisia näkökulmia

Kevään 2026 aikana Varhaisen tuen asiantuntija -tutkinto-opiskelijat kirjoittivat asiantuntija-artikkeleita osana Varhaisen tuen kehittäminen ja johtaminen -opintojaksoa. Teksteissään he pohtivat varhaisen tuen ajankohtaisia kysymyksiä, jakavat oppimisen oivalluksiaan ja kertovat, miten opiskelu on muuttanut heidän tapaansa nähdä lapsi- ja perhepalvelut. Tekstit osoittavat, miten teoria, tutkimus ja työelämän arki kietoutuvat toisiinsa – ja miten opiskelu muuttaa tapaa nähdä lapsi- ja perhepalvelut kokonaisuutena.

Palvelujärjestelmän kehittämistä käsiteltiin artikkeleissa monipuolisesti. Kaltiainen ja Vottonen (2026) tarkastelivat Keski-Suomen hyvinvointialueella meneillään olevaa lapsi- ja perhepalvelujen kehittämistä, jossa hyödynnetään yhteisövaikuttavuuden viitekehystä. Huuki, Krats ja Hulkin (2026) puolestaan pohtivat perhetyön kehittämisen tarpeita. Lisäksi Karmakka-Asare, Vasankari ja Isoherranen (2026) käsittelivät häpeän tunnetta avun hakemisen esteenä ja kuvasivat työyhteisön taitoa kohdata asiakkaan kokema häpeä termillä häpeäsensitiivisyys.

Myös varhaiskasvatukseen liittyviä ajankohtaisia teemoja käsiteltiin monipuolisesti. Hesso, Karjalainen, Lindqvist ja Rantala (2026) tarkastelivat varhaiskasvatuksen mahdollisuuksia perheliikunnan ja sitä kautta perheiden hyvinvoinnin edistämisessä. Alankoja, Keskinen, Jämsén ja Sulku (2026) puolestaan pohtivat yhteistöllisyyden vahvistamista keskeisenä kiusaamisen ehkäisemisen keinona. Lisäksi Hakkarainen (2026) kuvasi varhaisen tuen rakentumista esiopetuksesta kouluun siirtymisen nivelvaiheessa.

Perheiden moninaisuus oli teksteissä myös esillä. Kallio, Lämsä ja Tienpää (2026) pohtivat perhelähtöisyyttä varhaiskasvatuksessa moninaistuvien perheiden näkökulmasta ja nostivat esille yksilöllisen ja arvostavan kohtaamisen merkityksen. Krooks (2026) taas pohti omassa artikkelissaan, nähdäänkö lapsi perhepalveluissa vain vammansa kautta.

Harvistolan, Huttusen ja Kinnusen (2026) artikkelissa käsiteltiin varhaista tukea ja sen merkitystä nuorten tekemien rikosten ehkäisyssä. He tarkastelivat rikos- ja riita-asioiden sovitteluprosessin erityiskysymyksiä, kun sovittelun toisena osapuolena on alaikäinen. Näkökulmana artikkelissa oli juuri varhaisen tuen menetelmä, koska keskiössä on ennaltaehkäisevä ja kasvatuksellinen toimintatapa.

Artikkeleissa käsiteltiin myös työntekijöiden näkökulmaa. Ekroth ja Kukkonen (2026) tarkastelivat, miten esihenkilö voi vaikuttaa työntekijöiden työkykyyn ja työhyvinvontiin sitä vahvistavasti. Ennakoitavuus ja jatkuva vuoropuhelu esihenkilön kanssa on tärkeää. Tikkanen-Eloranta puolestaan pohti, miten mindfulnessin avulla voitaisiin tukea opettajien hyvinvointia ja voitaisiinko samalla opettaa myös lapsille läsnäolon taitoja. Konkreettisena esimerkkinä toimivat vaikkapa hengitysharjoitukset.

Yhteenveto:

Opiskelijoiden teksteissä korostuu yksi selkeä teema: varhainen tuki ei ole yksittäinen menetelmä, vaan kokonainen ajattelutapa, joka rakentuu yhteistyöstä, sensitiivisyydestä ja rohkeasta kehittämisestä.

---

Kirjoittajat:

Pirjo Turunen, yliopettaja, tutkintovastaava, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Pehkonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Anne Karuaho, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys. https://europass.europa.eu/fi/european-qualifications-framework-eqf. Viitattu 25.5.2026.

Hyvinvointialueiden tehtäviä koskevat valtakunnalliset tavoitteet vuosille 2025–2029. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:57. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-525-2. Viitattu 25.5.2026.

Ranta T. & Pitkänen S. 2024. Parempaa varhaista tukea perheille. Policy Brief 2024:11. Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksen teon tueksi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. https://tietokayttoon.fi/documents/113169639/113170760/11-2024-Parempaa+varhaista+tukea+lapsiperheille.pdf/a82a9262-5f3e-4c88-406a-015894d9b8ae?version=1.0&t=1715321436319. Viitattu 25.5.2026.

Pitkänen, S., Ranta, T., Mäkkylä, K., Aro, R., Aro, N., Kortelainen, J., Koski, N. & Stenvall J. 2024. Lasten ja perheiden sosiaalipalvelut. Varhaisen tuen tilannekuva ja kehittämistarpeet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:15. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-392-0. Viitattu 25.5.2026.

Rikoksentorjuntaneuvosto ja oikeusministeriö n.d. Rikoksen torjunta. Verkkojulkaisu. https://rikoksentorjunta.fi/varhainen-tuki-ja-syrjaytymisen-ehkaisy. Viitattu 25.5.2026.

Savonia-ammattikorkeakoulu n.d. Sosionomi YAMK: Varhaisen tuen asiantuntija. Verkkojulkaisu. https://www.savonia.fi/opiskele-tutkinto/tutkinnot-ja-hakeminen/amk-ja-yamk-tutkinnot-tarjonta/sosionomi-ylempi-amk-varhaisen-tuen-asiantuntija/. Viitattu 25.5.2026.

STM 2024. Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024: 2. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5424-3 . Viitattu 25.5.2026.

Asiantuntija-artikkelit:

Alankoja, I., Keskinen, J., Jämsén, P. & Sulku, P-M. 2026. Turvallisuus syntyy yhdessä. Yhteisöllisyyden tukeminen kiusaamisen ehkäisyn muotona varhaiskasvatusryhmässä. https://www.savonia.fi/artikkelit/turvallisuus-syntyy-yhdessa-yhteisollisyyden-tukeminen-kiusaamisen-ehkaisyn-muotona-varhaiskasvatusryhmassa/. Viitattu 1.6.2026.

Hakkarainen, P. 2026. Varhainen tuki ja sujuva siirtymä esiopetuksesta kouluun.

Hesso, A., Karjalainen, S., Lindqvist, A. & Rantala, E. 2026. Varhaiskasvatus perheliikunnan edistäjänä ja varhaisen tuen vahvistajana. https://www.savonia.fi/artikkelit/varhaiskasvatus-perheliikunnan-edistajana-ja-varhaisen-tuen-vahvistajana/. Viitattu 1.6.2026.

Huuki, A., Krats, M. & Hulkin, N. 2026. Kehittyvä perhetyö hyvinvointialueilla. https://www.savonia.fi/artikkelit/kehittyva-perhetyo-hyvinvointialueilla/ Viitattu 1.6.2026.

Kallio, P., Lämsä, H-R. & Tienpää, M. 2026. Katse perheeseen – perhelähtöisyys ja moninaisuus varhaisen tuen lähtökohtina. https://www.savonia.fi/artikkelit/katse-perheeseen-perhelahtoisyys-ja-moninaisuus-varhaisen-tuen-lahtokohtina/. Viitattu 1.6.2026.

Kaltiainen, T. & Vottonen, M. 2026. Yhteisövaikuttavuutta perhepalveluissa ja perhekeskustoiminnassa. https://www.savonia.fi/artikkelit/yhteisovaikuttavuutta-perhepalveluissa-ja-perhekeskustoiminnassa/. Viitattu 1.6.2026.

Krooks, T. 2026. Vammaisen lapsen tuen tarpeiden näkeminen. https://www.savonia.fi/artikkelit/vammaisen-lapsen-tuen-tarpeiden-nakeminen/ Viitattu 5.6.2026.

Tikkanen-Eloranta, M. 2026. Mindfulness varhaisen tuen menetelmänä tukemassa opettajan hyvinvointia ja opettajuutta. https://www.savonia.fi/artikkelit/mindfulness-varhaisen-tuen-menetelmana-tukemassa-opettajan-hyvinvointia-ja-opettajuutta/ Viitattu 5.6.2026.