Savonia-artikkeli: Josko hankkisi sääaseman

This work is licensed under CC BY-SA 4.0

Sään tarkkailu ja säätietojen seuraaminen on lähinnä oven pielessä olevan lämpömittarin ja pihalla töröttävän sademittarin vilkaisua vähintään kymmenen kertaa päivässä selattavien sääennusteiden lisäksi. Oma sääasema erilliselle näytölle tai puhelimeen dataa suoltavana nostaisi tarkkailun selvästi uudelle tasolle, halvimmillaan alle satasella ja parilla, kolmella jo hyvinkin. Haku tuottaa netissä runsaasti vaihtoehtoja. Edullisemmat sääaseman nimellä myytävät laitteet eivät vielä tuo lisäarvoa alati säätä seuraavalle viljelijälle.

Säätiedolla on merkitystä paitsi nykyhetkessä ja ennusteena, myös tallennettuna tietona. Viljelijä seuraa kasvukaudella herkeämättä ennusteita ajoittaakseen viljelytoimenpiteitä oikeaan aikaan. Yhä useammin sitä hyödynnetään myös jälkikäteen tarkasteltaessa menneen kasvukauden onnistumisia ja epäonnistumisia. Teknologia mahdollistaa kasvuston tarkkailun ja sadon mittauksen peltolohkolta hyvinkin tarkasti. Tähän yhdistetyt säätiedot kasvukaudelta antavat paljon tietoa pellon kasvukunnosta eri sääolosuhteissa ja tukevat seuraavan kasvukauden suunnitelmia. Sääaseman datasta löytyy usein myös syy niin kasvukauden onnistumisille kuin epäonnistumisille. Uudet teknologiat tekevät viljelystä täsmäviljelyä, jonka eri mahdollisuuksia on esitelty Savonian hallinnoimassa ÄlyAgri-hankkeessa.

Viljelijän sääaseman perusvaatimuksiksi asetin toimivuuden vuoden ympäri eli pakkasen kestävyyden sekä sade- ja tuulimittarin. Ilman kosteuden ja -paineen mittaukset, tuntuu kuin -lämpötilat ja erilaiset itse asetettavat hälytysrajat löytyvät näistä kaikista. Sääasemat mainostavat tuottavansa myös sääennusteen. Osalla se perustuu lähinnä ilmanpaineen vaihteluihin, osan voi yhdistää erilaisiin sääpalveluihin. Se kuinka luotettava sääaseman tuottama ennuste on, jäisi nähtäväksi. Lisäksi, jotta säätietoja voi hyödyntää jälkikäteen, on sääaseman tallennettava data ja käyttäjän saatava se itselleen.

Asettamiani ehtoja täyttäviä malleja näyttäisi löytyvän esimerkiksi Suomen lämpömittari Oy:n ja Steinbergin sääasemista. Ominaisuuksissa ei ole suuria eroja ja kaikki näyttävät keräämänsä säätiedon omalta näytöltään.

Lähettimet hyödyntävät kodin langatonta verkkoa noin sataan metriin saakka reitittimestä. Tuulimittari tulisi asettaa avoimelle paikalle, lähistöllä olevia puita korkeammalle. Sademittari tarvitsee myös avoimen paikan, mutta lämpötilamittari suositellaan asennettavaksi suojaisaan paikkaan. Lähettimien virtalähteenä ovat paristot, osassa lisänä on pieni aurinkokenno. Näytöllisissä sääasemissa näytössä voi käyttää paristoja tai verkkovirtaa.

Sääaseman tiedot saa kulkemaan myös mukana sovelluksen kautta. NetAtmo ja Suomen lämpömittari Oy:n WeatherHub syöttävät tietonsa mobiililaitteen näytölle. Molemmat sopivat kohteen etäseurantaan eli jos kauempana olevalle pellolle on mahdollista saada laitteeseen nettiyhteys, saa säätiedot pellolta kotoa lähtemättä. Tämä on kesän joskus hyvinkin paikallisia kuurosateita tarkkaillessa varsin hyödyllistä.

WeatherHubista säätietonsa saa myös lähetettyä omaan sähköpostiinsa, mikä tekee säähistorian tallentamisesta kätevää. Säätietoja voi seurata useammasta eri älylaitteesta. NetAtmon tietoja voi sovelluksen ohella tarkastella myös nettiselaimen kautta ja NetAtmon käyttäjät näkevät palvelun kautta toisten käyttäjien säätietoja, mikä laajentaa säädataa.

Näissä sovelluksen kautta toimivissa sääasemissa erot jäävät esittelyiden perusteella varsin pieniksi, tosin talvikäyttöä ajatellen NetAtmon ulkolähettimen kerrotaan riittävän -40 asteen pakkaseen, kun WeatherHubilla lukema on kymmenen astetta pienempi. Menneen talven mittarilukemat muistaen erolla on merkitystä.

Jos sääasemaltaan haluaa enemmän, on markkinoilla myös niin sanotusti ammattikäyttöön suunniteltuja laitteita. Näissä hinta nousee nelinumeroiseksi. Toki tiedon määrä, tarkkuus ja käytettävyys lisääntyvät samassa suhteessa ja tallentava sääasema nostaa sään seuraamisen jo seuraavalle tasolle.

Eeva-Kaisa Pulkka, tki-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu