Savonian Master Schoolin Sote-alan kehittämisen ja johtamisen koulutuksessa itsensä johtamisen opiskelu nähdään keskeisenä elementtinä johtajuuteen ja asiantuntijuuteen kasvussa. Opiskelu toteutuu ohjattuna prosessina kolmen ensimmäisen lukukauden aikana. Alustusten, työpajojen, harjoitusten ja päiväkirjapohdintojen avulla perehdytään syvällisesti itsensä johtamisen eri aspekteihin. Opiskelijat ovat kuvanneet tätä prosessia syvällisenä matkana omaan itseensä ja saaneet uusia näkökulmia, joita ovat voineet käyttää myös omassa työssään.

Itsensä johtamisen pohjan muodostaa itsensä, omien vahvuuksiensa, lahjojensa, mutta myös heikkouksiensa tunteminen. Erityisesti johtajana ja esihenkilönä toimiminen on vallankäyttöä ja siihen liittyy tarve vaikuttaa työntekijöiden ajatteluun, toimintaan ja käyttäytymiseen. Sen vuoksi on tärkeää ottaa ensin vastuu oman elämänsä luotsaamisesta ja vasta sen jälkeen muiden ihmisten kanssa toimimisesta ja johtamisesta.

Omien ajatusten ja tunteiden tiedostaminen on osa itsensä tuntemista. Tiedostamista ei tapahdu ilman läsnäoloa tässä hetkessä. Jos ajatukset ovat menneissä tai tulevissa asioissa, ei pysty huomaamaan tässä hetkessä tapahtuvia tunteiden liikahduksia eikä niiden taustalla vaikuttavia ajatuksiaan. Huomaa vain sen, miten ne näkyvät omassa toiminnassa. Toisen sanoihin tai tekoihin provosoitumisen sijaan, tiedostamalla omia tunteitaan ja ajatuksiaan, saa otettua etäisyyttä, ehkä hengitettyä syvään muutaman kerran ennen vastaamista. Näin saattaa välttää sen kuuluisan ”sammakon hyppäämisen suusta”.

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on osa itsensä johtamisen taitoa. Työpäivän aikana useimmat kokevat stressin tunnetta ja ilman riittävää palautumista se voi muodostua pitkäkestoiseksi. Palautumisen lähtökohtana on oman stressin tunnistaminen ja itselle sopivien palautumiskeinojen toteuttaminen. Stressiä koetaan yksilöllisesti ja se ilmenee kaikilla omalla tavallaan, joten omia tunteita ja myös kehollisia viestejä kannattaa kuunnella. Kaikki kyllä tietävät, minkälainen tekeminen on ihanaa ja silloin se on myös palauttavaa. Haasteena onkin yleensä löytää riittävän usein aikaa tuolle mielihyvää tuovalle tekemiselle. Aina kannattaa myös opetella suhtautumaan itseensä ja mahdollisiin epäonnistumisiin elämässä myötätuntoisesti. Kohdella itseään samoin kuin kohtelisi ystäväänsä.

Luonnollisesti myös tavoitteellinen toiminta ja lukuisten tehtävien priorisointi ovat olennainen osa itsensä johtamista. Oman ajankäytön hallinta, mm. asioiden ja tekemisten priorisointi kiireellisyyden ja tärkeyden mukaan, tuo tilaa syvemmälle ajattelulle ja tehokkaammalle toiminnalle. Multitaskaamisen eli moniajon yleisyys luo usein sellaisen harhakuvitelman, että ihminen olisi tehokas ja aikaansaava. Oikeasti asia on juuri päinvastoin, multitaskaaminen heikentää tuottavuutta, ongelmanratkaisukykyä ja luovuutta.

Johtajan ja esihenkilön kyky ottaa vastaan palautetta kuuluu myös itsensä johtamisen taitoihin. Palautteen reflektointi on yksi tapa kehittää omaa osaamistaan. Fiksuja palautekäytäntöjä toteuttaessaan johtaja tulee samalla edistäneeksi myös sosiaalisen pääoman vahvistumista työyhteisössään.

Itsensä johtamisen taidot ovat tärkeitä johtajalle ja esihenkilölle, mutta samalla tavalla ne ovat tärkeitä jokaiselle työntekijälle. Kaikki ovat oman alansa asiantuntijoita ja heidän tukemisensa itsensä johtamisen taidoissa olisi merkityksellistä. Esihenkilöllä ja johtajalla on ainutlaatuinen tilaisuus kehittää työyhteisön osallisuutta tukemalla ja opettamalla työntekijöitä johtamaan itseään. Työyhteisö voi yhdessä löytää työn tekemisessä tasapainon ohjauksen ja itsenäisyyden välille.

Kirjoittaja:

Päivi Tikkanen
Erityisasiantuntija, TtT, Lean Six Sigma Black Belt
Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu