OKM-rahoitteisessa kolmen korkeakoulun MOKOMA-yhteishankkeen hybridiseminaarissa 22.9.2022 kerrottiin rohkaisevia tuloksia korkeasti koulutetuille maahanmuuttaneille suunnatusta KAVA-koulutuksesta. Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakoulujen sekä Itä-Suomen yliopiston yhteishankkeessa pilotoitiin KAVA-koulutusta, joka on asiantuntijatehtäviin valmentava koulutus korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille.

KAVA-koulutuksessa opiskellaan 30 opintopisteen kokonaisuus, johon kuuluu suomen kielen kursseja ja opiskellaan niitä työelämätaitoja, joita erityisesti asiantuntijatehtävissä Suomessa arvostetaan ja odotetaan. KAVA-opiskelijoiksi otettiin työttömiä tai osa-aikaisesti työskenteleviä, jotka tähtäsivät omalle alalle asiantuntijatehtäviin töihin. Koulutuksen keskeistä antia heille oli kielitaidon ja työelämätaitojen oppimisen lisäksi oman osaamisen sanoittaminen.

Koulutuksen suorittaneista vajaat 40 prosenttia työllistyi asiantuntijatehtäviin, osa aloitti opiskelut korkeakoulussa tai muussa uraa edistävässä koulutuksessa ja yksi opiskelijoista on sittemmin perustanut yrityksen omalla alallaan. KAVA-koulutuksen aloittaneista 15 keskeytti opinnot lähinnä työn ja koulutuksen yhteensovittamiseen liittyvien vaikeuksien takia. Tulokset ovat huikaisevat ottaen huomioon, että kyseessä oli vasta koulutuspilotit, joiden aikana korkeakoulut hakivat sopivia toimintamalleja ja yhteistyömuotoja.

Tarvitaan lisää työvoimaa – meillä on työvoimaa maassa – työllistetään heidät!

Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen professori Olga Davidova-Minguet ja tutkija Pirjo Pöllänen taustoittivat seminaarissa uusimpien Matilde-tutkimushankkeen tulosten pohjalta maahanmuuttaneiden työllistymistilannetta Itä-Suomessa. Tapaustutkimuksessa oli ollut mukana Pohjois-Karjala ja verrattuna Länsi-Suomeen ja Pohjanmaahan, työllistyminen on idässä vaikeampaa, suomen kielen vaatimus idässä korostuu muihin hakukriteereihin nähden ja korkeakoulutetuilla maahanmuuttaneilla on riski jäädä jumiin matalan koulutustason sisääntuloammatteihin eli työtehtäviin, eli erilaisiin suorittaviin työtehtäviin. Tutkimus toi esiin myös työnantajien asenteiden ja byrokratian merkityksen työllistymisprosessissa. Ne ovat usein hidastavia tekijöitä, mutta toisaalta kokemus ensimmäisestä ulkomaalaistaustaisesta työntekijästä usein johti asennemuutokseen.

Johdon aamukahvikeskustelussa pohdittiin korkeakoulujen roolia työllistämisen kysymyksissä. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan korkeakoulujen johdolle esitettiin tärkeä kysymys: millaista työelämämuutosta korkeakoulut tukevat ja miten? Rehtori Mervi Vidgren Savonia-ammattikorkeakoulusta totesi, että tuoreen tilaston mukaan Savoniasta työllistyy Suomeen vain noin 50 % kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista. Myös Itä-Suomen yliopiston jatkuvan oppimisen keskuksen johtaja Tero Karjalainen painotti, että kansainvälisten osaajien alueelle kiinnittymisessä meidän tulisi kiinnittää huomiota työelämään eli auttaa oppilaitoksina työpaikkoja vastaanottavuuden lisäämisessä.

Karelia-ammattikorkeakoulun rehtori Petri Raivo, toi keskusteluun väestöpoliittisen näkökulman. Vuosittain työelämästä eläkkeelle poistuvien määrä on todella iso ja Suomessa tarvitaan 61 000 uutta työntekijää joka vuosi. Emme selviä siitä Suomessa syntyneiden avulla, joten meidän pitäisi varmistaa, että kansainväliset osaajat työllistyvät hyvin.

Kaikki johtajat painottivat harjoittelujen merkitystä avaimena jäädä alueelle. Työharjoittelun merkitys nousi esille myös tutkijoiden puheenvuorossa mahdollisuutena oppia kieltä ja työkulttuuria sekä luoda verkostoja. Vidgren korosti TalentHub-toiminnan merkitystä työelämän tukena sekä maakuntien kaupunkien, kuntien ja yhteisöjen merkitystä projektitöiden ja harjoittelupaikkojen tarjoamisessa kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille. Karjalainen nosti esiin korkeakoulujen tehtävän tukea kansainvälisiä opiskelijoita harjoittelussa ja tunnistaa erityiset tuen tarpeet. Lisäksi Karjalaisen mukaan olisi tärkeää huomioida ihmisen työelämän ulkopuolinen elämä, esimerkiksi järjestöjen ja viranomaisten toimintaa tukemalla.

Juontaja ja KAVA-koulutuksen uraohjaaja Kaja Rahkema kuvaili, kuinka KAVA-koulutuksen ohjaajat olivat kansainvälisen osaajan vierellä koko koulutuksen ajan: oman osaamisen sanoittamisessa, harjoittelupaikan etsimisessä, työhaastattelusimulaatioissa, työpaikkakäynneillä. Näin koulutus toimi siltana ja askelmerkkeinä kohti työllistymistä. Jopa 10 henkilöä työllistyi pilottien jälkeen asiantuntijatehtäviin.

KAVA-opiskelijoiden kokemuksia Suomeen työllistymisestä

Toimittaja, KAVA-koulutuksen suorittanut Anna Jarovaja kertoi maahanmuuttaneen näkökulman työllistymiseen Suomessa. Miksi monella on vaikeaa löytää työtä Suomesta, vaikka hän olisi oman alansa ammattilainen? Hän haastatteli KAVA-koulutuksen käyneitä opiskelijoita ja kokosi selvityksen koulutuksen vaikuttavuudesta. Jarovaja kuvaili tuloksia seminaarissa esittelemällä viisi suurinta vaikeutta ja ratkaisut niihin.

1. Vaikeaa on ollut oppia puhumaan suomea – ja se on samalla ollut tärkeintä. Osallistujat kuvailivat, kuinka jännitys on kova, eikä ole helppo saada puhuttua sitä, mitä haluaa.
2. Suomi on verkostojen maa, eikä ole helppoa saa töitä ilman suhteita.
3. Unohda saavutukset: olitpa professori, lääkäri, monta vuotta työkokemusta – kaikki aiempi kokemus nollataan ja sinun täytyy sopeutua siihen. Sinulla oli ehkä hyvä työpaikka ja olit saavuttanut menestystä, mutta on erittäin vaikeaa aloittaa alusta vieraassa maassa.
4. Ei ole työkokemusta Suomessa, ja sitä on vaikea saada. Usein tuli valittua väärä vastaanottaja eli ei päästy keskustelemaan oikean ihmisen kanssa yrityksessä työkokemuksen kartuttamiseksi.
5. Itsestään kertomisen pelko: Suomessa pitää pystyä puhumaan vahvuuksistaan; mutta meidän sukupolvemme ei ole tottunut lainkaan esiintymään.

KAVA-koulutus toimi ratkaisuna näihin maahanmuuttaneen vaikeuksiin, koska se auttoi:

• pääsemään oman alan työharjoitteluun
• parantamaan suomen kielen taitoa
• oppimaan esittäytymään ja kertomaan vahvuuksista
• laajentamaan verkostoja
• saamaan tukea ja inspiraatiota (tuli olo, että ei ole yksin)

Seminaarissa kritisoitiin maahanmuuttaneiden omilla äänillä nykyisiä, käytössä olevia menetelmiä kotoutumisen tukena. Moni tekee esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen aikaiset harjoittelut muissa kuin oman alan tehtävissä: päiväkodissa, varastoilla, kirjastoissa. Tällöin korkeakoulutettu maahanmuuttaja ei pääse verkostoitumaan oman alan asiantuntijoiden kanssa eikä siten oppimaan oman alan kielenkäyttöä.

Ei ole myöskään helppoa sanoittaa omaa osaamista. Pelkkä tutkintonimike ei välttämättä kerro suomalaiselle työnantajalle mitään. KAVAssa annettiin apuja CV:hen, video-CV:hen, ja lisäksi opastettiin, miten kerrotaan työnantajalle puhelimessa, mitä Suomessa arvostetaan ja miten omasta osaamisesta voi puhua.

Meillä oli koulutuksessa joukko oman alansa asiantuntijoita. Me opettajat suhtauduimme opiskelijoihin alansa osaajina. Vaikka oli epätoivoisia hetkiä ja lamaantumisen hetkiä, niin silti päästiin eteenpäin, yhdessä.

Projektipäällikkö Kirsi Autio Karelia-ammattikorkeakoulusta

Työkaluja työllistämiseen: MOKOMA-hankkeen taklaukset tyypillisimpiin esteisiin

Projektipäällikkö, Karelia-amk:n lehtori Kirsi Autio painotti asiantuntijaosaamisen tunnistamisen ja suomeksi sanoittamisen tärkeyttä urapolulla. Siihen tarvitaan vahvistavaa, valoa heijastavaa peiliä – eli ammattilaista, joka sanoo ”Ai sä oot tehnyt totakin! Wau!”. Kouluttajien korkeakoulutettujen työllistymiseen liittyvä erityisosaaminen on tärkeää: tiedetään säännellyt ammatit Suomessa ja millaisia toimenpiteitä se vaatii, jos haluaa toimia esimerkiksi opettajana tai terveydenhuollon aloilla. Kouluttajan pitää myös avata byrokratiaa ja yhteiskunnallista kontekstia.

Täytyy ihmetellä, miten KAVA-koulutuksessa on niin lyhyessä ajassa ehditty saada niin hyviä tuloksia aikaan, että ihminen osaa kahden kuukauden osallistumisen jälkeen jo kertoa osaamisestaan suomen kielellä laajasti.

Yrittäjä Ossi Tolonen Eezystä

Autio kertoi, että kriittisen uraohjaustutkimuksen kentällä on noussut termi employer-ability (Sultana 2022) haastamaan yksilölle sälytettyä vastuuta työllistymisestä. ”Työllistämiskykyisyyttä” tarkasteltaessa huomio on työelämän käytäntöjen tutkimiseen ja työnantajien vastuuseen työllistämisessä. Miten kyvykkäitä työnantajat ovat erityisesti rekrytoinnissa? Miten rekrytointikäytännöt tavoittavat erilaisilla ominaisuuksilla varustetut kyvykkäät työnhakijat? Entä sallimmeko jatkuvan oppimisen työurilla kaikille? Äidinkieleltään suomenkielisille me usein sallimme oppimisen ja kehittymisen työn ohessa.

Esimerkiksi kielitaitovaatimus työnhaussa sulkee ulos monet, joilla olisi hyvin lyhyessä ajassa työssä oppien mahdollista saavuttaa vaadittu kielitaito. Työllistymisen ja työllistämisen näkökulmasta korkeakouluilla olisi paljon annettavaa täydennyskoulutuksessa; voisimme tukea toisaalta työnantajia ja toisaalta muualta tulleita työnhakijoita.

Savonia-ammattikorkeakoulun lehtori ja SIMHE-koordinaattori Kaja Rahkema kertoi vastanneensa MOKOMA-hankkeessa harjoittelun ohjauksista ja osin myös suomen kielen opetuksesta. Rahkema totesi, että työnhakijan erikoinen nimi herättää edelleen työelämässä huomiota – eikä useinkaan positiivista sellaista. Miten voisimme olla omalta osaltamme purkamassa työnhakijoiden kokemaa rakenteellista rasismia? Anonyymin rekrytoinnin kautta kenties? Tilastojen mukaan 90 % korkeakoulutetuista kv-osaajista haluaisi jäädä Suomeen, kuitenkin kuulimme, että esimerkiksi Savoniasta valmistuneista vain noin puolet jää.

Korkeakouluista päin annettavaa tukea voisi lisätä. KAVAssa ohjaaja oli suosittelija ja takuuhenkilö työpaikoille päin: ”meillä on tässä hyvä opiskelija ja osaaja, hänet kannattaa ottaa harjoitteluun”. KAVAssa käytiin yhdessä työpaikalla ja tuettiin suomen kielen taidossa työpaikalla. Huomattiin myös, että korkeakoulun sähköpostiosoitteesta kannattaa lähettää viestit. Toisen maan päätteellä postit päätyvät usein roskapostiin, tai vastausviestit niihin menevät vastaanottajan roskapostiin. Korkeakoulun järjestämä koulutus oli myös työnantajille vakuuttava asia. Potentiaali kannattaa nähdä myös niissä, jotka eivät vielä puhu täydellistä suomea – kielen kehitys on nopeaa työpaikalla.

Suunnittelija Heli Kaarniemi Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksesta esitteli oman korkeakoulunsa työntekijät MOKOMA-hankkeessa: hänen lisäkseen mukana olivat S2-opettajat Irina Tere ja Virpi Moilanen. Kaarniemi pohti omassa puheenvuorossaan, miten kielimuuria voisi madaltaa. Asiantuntijuus ja asiantuntijan kielitaito kehittyvät vain aidossa vuorovaikutuksessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Siksi harjoitteluun pääseminen asiantuntijaorganisaatioon on valtavan tärkeä asia.

On tärkeää jäsentää itselle ja hakijalle, millaista kielitaitoa ihminen tarvitsee työelämässä. Mitä pitää pystyä tekemään, jotta työ sujuu? Kielessä on eri rekisterejä: pitääkö ymmärtää ohjeet vai puhua asiakkaan kanssa suomeksi? Eli mitä on sujuva suomen kieli juuri tässä työtehtävässä? Kun tämä jäsennys on tehty, annetaan tilaisuus harjoitteluun haluaville!

Kun kielenoppijalle annetaan yksikin näytön paikka, motivoitunut kansainvälinen osaaja voi oppia kieltä nopeasti.

Projektikoordinaattori Heli Kaarniemi

Kielen oppiminen myös sitouttaa asiantuntijaa, eikä meillä ole varaa päästä heitä menemään. Annetaan alussa aikaa, tukea ja keinoja kielen opiskeluun, ja tämä panostus kyllä palkitaan myöhemmin. Tuetaan esimerkiksi sanoittamalla asioita (tekoja, välineitä, tilanteita) suomeksi sekä hyödynnetään kieliympäristöä ottamalla heidät mukaan kahvi- ja lounaspöytien keskusteluihin.

Lisäksi hoksautetaan koulutustarjonnasta: avoin yliopisto, avoin amk, kielivalmennukset, työpaikkasuomi-koulutukset, kielisovellukset, verkkokurssit – mahdollisuuksia on. Välineitä oppimiseen löytyy: ohjataan kielenoppijoita niiden äärelle – ja tarvittaessa työnantaja voi valmistautua sijoittamaan niihin hiukan rahaa. Täytyy huomioida, että kielenkehityksellä on tehokkuudelle merkitystä: esimerkiksi lääkärit pystyvät ottamaan enemmän asiakkaita vastaan työpäivän aikana.

Monikielisyys on mahdollisuus myös työyhteisölle: kun kannustat oppimaan, voit itse oppia uusia kieliä ja uusista kulttuureista.

ELY-keskuksen terveiset korostavat uutta ajattelua

Maahanmuuttoasiantuntija Kirsi-Maria Nieminen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta veti keskustelun yhteen.
Nieminen painotti, että elämme parhaillaan suuressa murroksessa. Jos teemme asioita samalla tavalla kuin aiemmin, mitään uutta ei synny. Tarvitaan KAVAn tyyppisiä uusia toteutusmallia. Hallituksella on kunnianhimoisia tavoitteita kansainvälisten osaajien määrän lisäämiseksi työyhteisöihimme. KAVAssa on Niemisen mukaan onnistuttu näkemään asiantuntijuus, ja lyhyellä koulutuksella saatu ihmisiä asiantuntijan tehtäviin työelämään. Nyt jo KAVAsta työllistytään asiantuntijatehtäviin 40 % todennäköisyydellä. Tämä hyvä onnistuminen kiirii muuallekin ja näitä koulutuksia pitää saada myös muualle.

Nieminen haluaisi haastaa vielä keskustelemaan vastaanottavuudesta julkisten toimijoiden kanssa: onko kunnilla henkilöstöstrategiassa monimuotoisuus huomioitu niin, että se myös mittaroidaan? Se on keino, jolla palveluja kunnissa pystytään muokkaamaan – jos töissä on myös kv-taustaisia, saadaan aikaan parempia palveluja. Nämä keskustelut ovat keino vaikuttaa rakenteelliseen syrjintään. Korkeakouluilta tarvitaan resursseja yritysyhteistyöhön ja markkinointiin, jotta voidaan tulla yrityksiä lähemmäs ja saada nämä koulutukset tietoisuuteen.

Tärkeää on myös mahdollistaa tänne tulleiden täydennyskoulutukset. Onhan mahdollisuus edetä koulutus- ja urapoluilla? Entäpä milloin asia kääntyy niin, että vieraskieliset osaajat voivat alkaa tarjoamaan omaa osaamistaan omasta kielestä ja kulttuurista meille tänne yrityksiin ja yhteisöihin?

Jätetään asiat hautumaan. Ratkaisuja on jo pilotoitu – mm. MOKOMA-hankkeessa!

Lue lisää:
Podcast: Miten maahanmuuttaja voi löytää työharjoittelupaikan Suomesta?
KAVA-koulutus auttaa ratkaisemaan maahanmuuttajien työllistymisen ongelmia
Töitä, opiskelua ja omaa bisnestä – Miten KAVA-koulutus on vaikuttanut maahanmuuttajien elämään
Podcast: Miten työelämän asiantuntijatehtäviin valmentava koulutus on muuttanut maahanmuuttajien elämää?
KAVAsta KAVAan – maahanmuuttaneille suunnatun hankkeen osallistujasta työntekijäksi
”Parasta oli yhdessäolo” – KAVA-koulutus järjesti omat kaupunkipäivät Joensuussa ja Kuopiossa

Kirjoittajat:
Kirsi Autio
MOKOMA-hankkeen projektipäällikkö
Sosiaalialan lehtori, Karelia-amk

Kukka-Maaria Raatikainen
Suomen kielen ja viestinnän lehtori, SIMHE-ohjaaja Savonia-amk

Veronika Mysheva
Lehtori, , SIMHE-ohjaaja Savonia-amk

Kaja Rahkema
Lehtori, , SIMHE-koordinaattori Savonia-amk