Yölliset heräilyt, paniikkikohtaukset, ruokahaluttomuus ja jatkuva väsymys. Sarja itsenäisiä oireita, vai voisiko niille olla joku yhteinen nimittäjä? Edellä olevat oireet voivat kuulua useampiin oireyhtymiin ja sairauksiin, mutta ne voivat myös viitata työuupumukseen.

Kun työntekijä hakeutuu työterveyshoitoon esimerkiksi ruokahaluttomuuden takia, aina ei osata epäillä työuupumusta.

Työuupumus – uusi kansantauti

Työuupumusta on entistä enemmän suomalaisessa työikäisessä väestössä. Työterveyslaitoksen vuonna 2018 tekemän työolotutkimuksen mukaan työuupumukseen viittaavat oireet ja työntekijöiden kokema pelko työuupumuksesta olivat lisääntyneet merkittävästi verrattuna vuonna 2011 tehtyyn tutkimukseen. Suomalaiselle työkulttuurille on tyypillistä suorittaminen, paineiden alla työskenteleminen ja heikkouden näyttämättä jättäminen. Nämä lienevät osa suomalaista mentaliteettia ja luonteenpiirrettä, jotka altistavat työuupumukselle.

Jostain syystä on tarve tehdä hyviä suorituksia ja osoittaa olevansa korvaamaton. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2019 teettämässä työolobarometrissa todetaan, että nykyinen työelämä vaatii monella tapaa paljon enemmän kuin aikaisemmin. Työntekijöiltä vaaditaan moniosaamista, multitaskaamista, joustavuutta ja poikkeusoloissa työskentelemistä. Ei siis ole ihme, että työ koetaan kuormittavaksi

Todennäköisesti moninaisia oireita ei edes tunnisteta työuupumukseksi. Voi olla, että ei osata tulkita oireiden taustaa tai haluta myöntää, vaikka tiedossa olisikin, mistä oireilu saattaa johtua.

Työuupumus ei ole itsenäinen sairaus, mutta se voi aiheuttaa esimerkiksi masennusta, päihdeongelmaa ja stressiperäisiä somaattisia sairauksia sekä lisätä tapaturmien riskiä. Tyypillistä on, että työuupuneelle nukahtaminen on vaikeaa tai uni on katkonaista. Saattaa myös olla, että on hankalaa tarttua toimeen eivätkä keskittymistä vaativat tehtävät onnistu. Uupumus voi aiheuttaa mielekkyyden ja merkityksellisyyden tunteiden katoamisen työntekoa ja muutakin elämää kohtaan. Jos henkilö kyynistyy, se voi johtaa etääntymiseen omasta tunne-elämästä ja sosiaalisista suhteista. Myös psykosomaattiset ja toiminnalliset vaivat, kuten erilaiset kiputilat ja tuntemukset elimistössä voivat olla seurausta työuupumuksesta.

Työuupumuksen tunnistamisen vaikeus

Työuupumuksen tunnistaminen voi olla hankalaa niin henkilölle itselleen kuin myös hoitotyön ammattilaiselle. Väsymys, päänsäryt, muistiongelmat, unettomuus ja keskittymisongelmat ovat monelle arkipäiväisiä asioita ja usein ajatellaan, että ne kuuluvat esimerkiksi perheellisten ruuhkavuosiin. Työterveyshuollon vastaanotolle hakeudutaan yleensä jonkin stressiperäisen oireen, kuten esimerkiksi vatsavaivojen tai unettomuuden takia. Henkilö ei välttämättä itse ymmärrä olevansa työuupunut, eikä osaa ajatella, että oireita voitaisiin lievittää tai parantaa puuttumalla työjärjestelyihin ja työn organisointiin.

Uupuneella on usein ajatus, että työstä johtuva väsymys korjaantuu, kun on vapaapäiviä tai lomaa. Jos työhön liittyviä asioita ei muuteta ja sinnitellään työssä pitkään, oirehdinta todennäköisesti pahentuu ja lopulta terveys pettää. Työuupumus tunnistetaankin yleensä ensimmäiseksi muualla kuin työssä. Työstä johtuva uupumus saattaa alkaa vaikuttaa vapaa-aikaan ja perhe-elämään, minkä perusteella voidaan epäillä työn kuormittavuutta.

Työuupumuksen tunnistamisen keinoja

Työuupumukseen olisi hyvä kiinnittää huomiota jo ennalta, sillä työuupumuksesta voi koitua merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi sairauspoissaolojen myötä. Niillä on myös merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä vaikutuksia. Mitä aikaisemmin asiaan päästään vaikuttamaan, sitä vähemmän sillä todennäköisesti on vaikutusta myöhemmin.

Työuupumus ei yleensä synny hetkessä, vaan kyseessä on pidempään jatkunut oireilu. Sille ei myöskään ole määritelty tarkkoja raja-arvoja tai kriteereitä. Hoitotyön ammattilaisen tekemä hoidontarpeen arviointi ja henkilön monipuolinen haastatteleminen antavat hyvän mahdollisuuden tunnistaa työuupumus. Hoitotyön ammattilaisella tulee olla näyttöön perustuvaa tietoa arviointinsa perusteeksi.

Työuupumuksen tunnistamisen tueksi on saatavilla erilaisia apuvälineitä ja arviointimittareita. Omaa uupumisen riskiään voi testata esimerkiksi Mielenterveystalon verkkosivuilta löytyvällä kyselylomakkeella. Sen avulla on mahdollista tunnistaa uupumuksen taso ja saada ohjeita jatkohoitoon hakeutumiseen. Yhtenä uusimpana työuupumuksen tunnistamisen välineenä on vuonna 2022

Työterveyslaitokselta ilmestynyt julkaisu ”Työuupumuksen arviointi Burnout Assesment Tool (BAT)-menetelmällä”. BAT-menetelmää käyttäen voidaan arvioida muun muassa työuupumuksen riskitasoja ja selvittää työuupumusoireilua väestö-, organisaatio- ja ryhmätasolla. Myös muita haastattelu- ja arviointilomakkeita on saatavilla ja niitä olisikin hyvä hyödyntää, jotta työuupumus saataisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tunnistettua. Suomessa työterveyshuollossa on laajalti käytössä esimerkiksi BBI-15 arviointolomake.

Uupunut uupunutta hoitaa

Monen sairaanhoitajan arki sisältää tällä hetkellä väsymystä, uupumusta, masennusta ja ahdistusta. Työpaikalla voi olla paljon sairauspoissaoloja, irtisanoutumisia, kiirettä ja jopa hoitovirheitä. Ei ihme, että hoitoalan vetovoimaisuus sekä työntekijöiden riittävyys puhututtaa juuri nyt. Sairaanhoitajille potilaan hyvinvointi on aina ensisijaista, mutta tulisi myös muistaa, että sairaanhoitajan oma hyvinvointi on yhtä merkityksellistä. Uupunut ei voi hoitaa sairaita, koska sillä voi olla välittömiä vaikutuksia potilaan kohtaamiseen ja hoitamisen laatuun. Lisäksi uupunut hoitaja voi olla uupumuksensa takia jo osittain työkyvytön ja näin ollen altistaa sekä itsensä että potilaat hoitovirheille. Tästä syystä on tärkeää osata huomioida oma sekä työkaverin jaksaminen.

Yksikin uupunut on liikaa, joten pidetään huolta itsestämme ja kollegoistamme. Samalla pidämme huolta siitä, että potilaamme saavat hyvää hoitoa!

Kirjoittajat:

Irma Hakulinen, AMK-opiskelija, sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma, Savonian-ammattikorkeakoulu
Marja Silén-Lipponen, yliopettaja, sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Hakanen, Jari & Kaltiainen, Janne 2022. Työuupumuksen arviointi Burnout Assessment Tool (BAT) -menetelmällä. Työterveyslaitos. https://www.julkari.fi/handle/10024/145527

Keyriläinen, Marianne 2020. Työolobarometri 2019. Työ- ja elinkeinoministeriö. Julkaisuarkisto Valto. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162527

Lappi, Tanja 2022. Eroon työuupumuksesta. Jaksamisen johtaminen työpaikoilla. Alma Talent Oy. 

Mielenterveystalo. Uupumuksen oirekysely. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/oirekyselyt/uupumuksen-oirekysely-keds

Miles, Beverley 2023. A review of the potential impact of professional nurse advocates in reducing stress and burnout in district nursing. British Journal of Community Nursing 28 (3). https://www.magonlinelibrary.com/doi/abs/10.12968/bjcn.2023.28.3.132

Tuunainen, Arja, Akila, Ritva & Räisänen, Kirsi 2011. Osaatko tunnistaa työuupumuksen ja hoitaa sitä? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/duo99559

Työterveys. BBI-15 (Bergen Burnout Indicator 15). https://tyoterveys.medika.fi/wp-content/uploads/BBI-15.pdf

Uusitalo-Arola, Liisa, Tuisku, Katinka & Rossi, Helena 2022. Työuupumus (burnout). Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00681