Piirroskuva avannosta.

Savonia-artikkeli: Terveellinen talviuinti on nyt suositumpaa kuin koskaan!

#SavoniaAMK
#SavoniaUAS

Terveellinen talviuinti

Piirroskuva avannosta.
Kuva 2: Miia Salvisto.

Talviuinnin suosio on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosien aikana, kun yhä useammat ovat löytäneet terveyttä ja hyvinvointia tuottavan harrastuksen äärelle. Talviuinti on jopa niin suosittua, että talviuintiyhdistyksiin joudutaan jonottamaan. Vuonna 2022 harrastajia arvioidaan olleen jo noin 720 000! Talviuintia houkuttavat kokeilemaan ennen kaikkea sen terveyshyödyt ja uteliaisuus lajia kohtaan (Suomen Latu 2023a). Talviuinnin tutkittuja terveysvaikutuksia ovat mm. kipujen sekä lihas- ja niveltulehdusten lievittyminen, vastustuskyvyn, mielialan, unen saannin ja stressinsietokyvyn parantuminen, rasvanpolton tehostuminen, lihasten parempi palautuminen, verenkierron vahvistuminen ja perusverenpaineen laskeminen, aineenvaihdunnan vilkastuminen, reuman ja astman oireiden lievittyminen sekä terveellisen ruskean rasvan määrän lisääntyminen. (Mm. Heikura ym. 2000, 70–85; Smolander 2020, 1–3; Oulun yliopisto 2019; Virtanen & Nuutila 2015; Yle Areena 2022; Vasama 2021; BBC 2020; Yle Areena 2022; Oliver 2021; Heikura ym. 2000, 57; Toikkanen 2014.)

Terveysvaikutusten ohella talviuinti on halpa, luonnonläheinen ja sosiaalinen harrastus, ja se tarjoaa niin virkistystä, rentoutusta kuin extreme-elämyksiä. Talviuinti sopii lähes kaikille, mutta vaikutukset ovat yksilöllisiä eivätkä ne säily, jos harrastus lopetetaan (esim. Heikura ym. 2000, 21–22). Jos epäilee harrastuksen sopimista itselle jonkin sairauden takia, on syytä keskustella lääkärin kanssa ennen harrastuksen aloittamista (esim. Suomen Latu 2011, 21, 2021, 13). Sydän- ja verisuonitauteja sairastavien tulee ainakin olla varovaisia, koska kuuman saunan ja kylmän veden välinen lämpötilaero aiheuttaa sydämelle ylimääräistä rasitusta (esim. Smolander 2020, 1–3).

Talviuinti harrastajien kokemana

Tutkittujen terveysvaikutusten lisäksi talviuinnista koetaan saatavan paljon hyötyjä. Savonian hyvinvointikoordinaattoriopiskelija ja Hämeenlinnan avantouinti- ja saunaseura Pulahtajat ry:n puheenjohtaja Titta-Liisi Rapila tutki juuri valmistuneessa opinnäytetyössään hämeenlinnalaisia talviuimareita. Työ oli menetelmältään tutkimuksellinen kehittämistyö ja se sisälsi sekä määrällisen kyselytutkimusosion, että laadullisen kehittämispajaosion. Tutkimustuloksia talviuimareiden kokemista terveysvaikutuksista voi pitää luotettavina, koska tulokset olivat samankaltaisia kuin Suomen Ladun aiemmat tutkimustulokset (Suomen Latu 2021; Suomen Latu 2022).

Piirroskuva avannosta.
Kuva 2: Miia Salvisto.

Talviuimarit kokivat saavansa harrastuksestaan mielen rauhoittumista, mielihyvän ja mielenvirkeyden lisääntymistä, kylmänsietokyvyn ja jaksamisen parantumista, parempaa unta ja rentoutumista, stressin, ahdistuksen ja masennuksen sekä särkyjen, kipujen ja flunssien vähenemistä, virkeyden ja pirteyden lisääntymistä, aineenvaihdunnan parantumista, parempaa urheilusuorituksista palautumista sekä perempaa työhyvinvointia, perusverenpaineen laskemista, muistin parempaa toimimista sekä astman oireiden ja vaihdevuosivaivojen lievittymistä. Tärkein syy harrastaa talviuintia oli kokonaisvaltainen hyvänolon tunne. Moni talviumari kuvaa uinnin jälkeistä oloaan uudestisyntyneeksi.

Sauna hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjänä

Tutkimuksessa selvitettiin myös talviuimareiden tarpeita ja toiveita, missä esiin nousi erityisesti yleisen rantasaunan tarve, jota toivoi yli 80 % vastaajista. Talviuimarit haluavat yhdistää harrastukseensa saunomisen siksi, että saunomisen avulla voi käydä monta kertaa uimassa ja tämä yhdistelmä antaa kokonaisvaltaisesti hyvän olon. Saunomisellakin on tutkimusten mukaan lukuisia terveyhyötyjä, joista tässä tutkimuksessa esiin nousivat vastaajien kokemina rentoutuminen ja mielihyvän lisääntyminen, stressin väheneminen, parempi nukkuminen, elimistön parempi palautuminen fyysisestä rasituksesta ja kokonaisvaltainen terveyden tunne. Joissakin vastauksissa mainittiin myös masennusoireiden helpottuminen, flunssien vähäisempi määrä, verenpaineen lasku ja muistin parantuminen.

Saunomisen yhdistäminen harrastukseen tuo mukaan tärkeän sosiaalisen ulottuvuuden yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemisen muodossa. Yhteisen harrastuksen avulla voi saada arvostusta ja kiinnostusta toisilta ihmisiltä, kokea olevansa merkityksellinen ja kuuluvansa johonkin. Rinta rinnan lauteilla istuessa ihminen on toiselle ihminen, vailla statusta ja titteleitä. Osallisuuden kokemuksia tarjoamalla torjutaan väestötasolla yksinäisyyttä, köyhyyttä, syrjäytymistä ja terveysongelmia. Osallisuuden avulla vaikutetaan merkittävästi elämänlaatuun.

Yhteiskunta muutoksessa

Sosiaali- ja terveyspalveluissa on meneillään mittavat toimintaympäristön muutokset. Lukuisat uhkatekijät, kuten uusien hyvinvointialueiden rahoituksen riittämättömyys, työntekijäpula, vanhusväestön määrän kasvu & huoltosuhteen muutos sekä yhteiskunnan eriarvoistumiskehitys asettavat suuria haasteita lakisääteisten palveluiden järjestämiselle. Kuntien ja hyvinvointialueiden on keksittävä uusia tapoja palveluiden järjestämiseksi ja turvaamiseksi. Niukkenevat resurssit pakottavat siirtymään raskaista terveyspalveluista kohti laajasti hyvinvointia ja terveyttä tukevaa ja sairauksia ennaltaehkäisevää palvelupolitiikkaa. Tällöin väestön vastuu omasta terveydestä lisääntyy. Tavoitteena on, että kuntalaiset käyttävät jatkossa enemmän muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluja hyvinvointinsa ja terveytensä edistämiseksi, mikä tulee tavoitteen mukaan mahdolliseksi hyödyntämällä enemmän muun muassa erilaisia järjestöjä, yhteisöjä ja vapaaehtoistoimijoita. (Kuntaliitto 2015; Kuntaliitto 2022.)

Yhteistyötä ja vaikuttavuutta

Talviuinti-saunomisharrastus tarjoaa hyvän vaihtoehdon omatoimiseen terveyden ylläpitoon. Jotta jokaisessa kunnassa olisi riittävän hyvät harrastamisen puitteet, tarvitaan yhteistyötä ja vuoropuhelua eri toimijatahojen välillä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Yhteistyön ja vuoropuhelun käymisen tavoite on kirjattu lähes jokaisen kunnan strategiaan ja hyvinvointisuunnitelmaan. Kunnat saadaan mukaan terveellisen harrastuksen tukemiseen, kun harrastuksen terveysvaikutuksista on tarjolla tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi.

Piirroskuva avannosta.
                           Kuva 3: Miia Salvisto. Hämeenlinnan avantouinti- ja saunaseura Pulahtajat ry:n logo.

Titta-Liisi Rapilan opinnäytetyön yhtenä tärkeänä tavoitteena oli kuntapäättäjien ja viranhaltijoiden tietouden lisääminen talviuinnin ja saunomisen terveysvaikutuksista. Tähän pyrittiin osallistavalla työpajalla, jossa pajaan osallistuville kerrottiin talviuintiharrastuksen terveyshyödyistä ja työstettiin yhdessä talviuintiyhdistyksen kanssa tutkimuksesta esiin nousseita talviuimareiden tarpeita laatien kehittämissuunnitelma tarpeiden toteuttamiseksi. Talviuintiyhdistys aloittaisi mielellään suunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteuttamisen yhteistyössä kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa. Harrastusolosuhteita kehittämällä tuetaan kuntalaisten omatoimista ja kokonaisvaltaista terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista tehokkaalla ja edullisella tavalla!

Kirjoittaja:

Titta-Liisi Rapila,
hyvinvointikoordinaattoriopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu,
Hämeenlinnan avantouinti- ja saunaseura Pulahtajat ry:n puheenjohtaja
titta.rapila@edu.savonia.fi tai titta.rapila@gmail.com

Lähteet:

Kuntaliitto 2015. Kuntaliitto 2015. Kuntaliiton hyvinvointipoliittinen ohjelma. Sosiaali- ja terveydenhuollon uusi suunta. Pdf-tiedosto. Julkaistu 2015. file:///C:/Users/User1/Downloads/1680-soten_uusisuunta_ebook-2015%20(1).pdf. Viitattu 6.4.2023.

Kuntaliitto 2022. Hyvinvoinnin edistäminen. Verkkojulkaisu. https://www.kuntaliitto.fi/laki/kunnan-toimielimet-ja-johtaminen/kunnan-johtaminen/hyvinvoinnin-edistaminen. Päivitetty 15.2.2017. Viitattu 6.4.2023.

Kuvat Miia Salvisto. Hämeenlinnan avantouinti- ja saunaseura Pulahtajat ry.

Suomen Latu 2021. Talviuintikysely 2021. Pdf-tiedosto. Julkaistu 2021. file:///C:/Users/User1/Downloads/Talviuintikysely%202021%20(1).pdf. Viitattu 6.4.2023.

Suomen Latu 2023a. Talviuinnin terveysvaikutukset. Verkkojulkaisu. Päivitysaika tuntematon. https://www.suomenlatu.fi/ulkoile/lajit/talviuinti.html. Viitattu 6.4.2023.

Suomen Latu 2023b. Uutiset. Kysely paljastisuomalaisten talviuintitottumukset. Verkkojulkaisu. Päivitysaika 13.1.2022. https://www.suomenlatu.fi/rakastu-talviuintiin/etusivu/uutiset/kysely-paljasti-suomalaisten-talviuintitottumukset.html. Viitattu 6.4.2023.