Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan johtamisen (YAMK) opiskelija Marja Airola tutki Vetovoimainen vanhustyö –hankkeen Vinkkaa paras vanhustyön työyhteisö -kilpailuissa menestyneiden vanhustyön yksiköiden toimintaympäristöä haastattelemalla 21:tä hoitoalan ammattilaista. Airolan ajatus oli löytää keskeisimmät ainesosat vanhustyön menestysreseptiin.

Tärkeimmäksi toimintaympäristön veto- ja pitovoimaa lisääväksi tekijäksi nousi osallistava johtaminen.

Hyvän esimiehen ainekset

Opinnäytetyössä määritellään osallistava johtaminen johtajuudeksi, missä esihenkilö osallistaa, välittää, sitouttaa ja jakaa päätäntävaltaa työntekijöilleen. Esihenkilö kuvataan helposti lähestyttäväksi ja saavutettavissa olevaksi. Lisäksi hän ymmärtää työn arjen ja arvostaa työntekijöitään. Esihenkilö voi myös lisätä työhyvinvointia omaamalla hyvät kuuntelutaidot ja olemalla ystävällinen ja empaattinen. Hyvä osallistava esihenkilö toimii lisäksi esimerkkinä alaisilleen rakentaen hyvää yhteistyötä ja ilmapiiriä. Esihenkilö toimii työssään oikeudenmukaisesti, johdonmukaisesti sekä motivoiden tiimiä ja kehittäen työprosesseja yhdessä tiimin kanssa.

Myös useat muut lähteet ja tutkimukset nostavat esiin laadukkaan johtamisen vaikutukset työhyvinvointiin ja työyksikön veto- ja pitovoimaan. Esimerkiksi magneettisairaalamallissa johtaja nostetaan esille keskeisenä vetovoimatekijänä. Vetovoimaisimmissa yksiköissä johtaminen on laadukasta ja osallistavaa. Tänä päivänä puhutaan myös valmentavasta johtamisesta, jossa on samantyylisiä elementtejä, kuin osallistavassa johtamisessa.

Marjo-Riitta ja Vesa Ristikangas toteavat kirjassaan Valmentava johtajuus näin:

Valmentava johtaminen on arvostava, osallistava ja tavoitteellinen tapa vaikuttaa. Sen avulla yksilöiden potentiaali vapautuu joukon, kuten tiimin, työryhmän tai koko organisaation, yhteiseen käyttöön. Tämä puolestaan tukee yksilöiden voimaantumista työssään.

On mahtavaa saada nostaa esille näitä upeita vanhustyön yksiköitä, joissa hyvä johtaminen toteutuu! Samaan hengenvetoon tiedetään myös, että monessa paikassa yllä kuvatut hyvän johtajuuden ainekset ja vaikutukset ovat kyllä varmasti tiedossa, mutta esihenkilöille ei anneta tarpeeksi aikaa hoitaa tehtäväänsä niin, että osallistava tai valmentava johtajuus toteutuisi. Mitähän tapahtuisi, jos esihenkilöille mahdollistettaisiin osallistavaan johtajuuteen tarvittava aika? Pahimmassakin tapauksessa veikkaan, että se alkaisi tuottaa paremmin voivia työyhteisöjä, laadukkaampaa hoivaa ja hoitoa puhumattakaan työntekijän paremmasta sitoutumisesta työhön ja työyhteisöön.

Johtajuuteen panostamalla voisimme saada aikaan upean ja uljaan hyvää tekevän vallankumouksen vanhustyön alalle ja mahtavaa veto- ja pitovoimaa, jota tässä hetkessä kipeästi tarvitaan.

Hankkeella on valmisteilla myös vanhustyön työyksiköiden vetovoimamalli, jossa on kuvattu keskeisiä veto- ja pitovoimaan vaikuttavia tekijöitä. Arvatkaas, onko tämä vanhustyön johtajuus siellä mallissa? Kuulette siitä lisää tulevan syksyn aikana.

Tutustu Vinkkaa paras vanhustyön työyhteisö -kilpailun voittajiin:

Hoitokoti Kultasirkku, Iisalmi
https://vetovoimainenvanhustyo.fi/kultasirkku/

Voimatiimi, Keuruu
https://vetovoimainenvanhustyo.fi/voimatiimi-voittoon/

Kirjoittaja:

Heli Kekäläinen, vanhustyön asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, heli.kekalainen@savonia.fi