Viime aikojen toimintaympäristön turbulenssit ovat ravistelleet myös työyhteisöjä.
Ei liene siten kenellekään yllätys, että vastuullisuus on noussut keskeiseksi teemaksi työyhteisöissä ja johtamisessa. Johtava periaatteemme myös Savonian henkilöstöpolitiikassa on kestävä työelämä, jota olemme konkretisoineet toimenpiteiden tasolla Great Place to Work -henkilöstöohjelmassa ja tuoreessa vastuullisuusohjelmassa: Vaikuttava kädenjälki ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi.

Johtamisessa on tärkeää olla koko ajan hereillä työyhteisön tilanteesta. Kestävän työelämän vaatimuksiin vastaamiseen ei ole olemassa pikaratkaisuja. Työyhteisön kehittämistyötä on tehtävä määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti tunnistaen kuitenkin samalla muuttuvan toimintaympäristön signaalit. Hyvän työpaikan rakentamiseksi on tunnistettava työntekijäkokemus ja kyettävä johtamaan sitä. Savoniassa keskeinen strateginen mittari kartoittaa työntekijäkokemusta on (Great Place to Work) toimintakulttuuria mittaava Trust Index-henkilöstötutkimus.

Millaisten asioiden on muututtava työyhteisön käyttäytymisessä ja johtamisessa, kun puhutaan vastuullisesta työyhteisöstä ja sen johtamisesta? Näitä kysymyksiä pohdin tässä kirjoituksessani.

Osaamista, sitoutumista, yhteisöllistä luovuutta ja inhimillisyyttä

Hyvän työpaikan ja henkilöstöjohtamisen keskeiset perusasiat pätevät myös vastuullisessa työyhteisössä. Ne eivät mielestäni muutu, vaan kiteytyvät viime kädessä työyhteisön missioon ja arvoihin. Työ koetaan merkitykselliseksi, kun työntekijöiden ja johdon kesken vallitsee avoin ja luottamukseen perustuva vuorovaikutus, yhteistyö työkavereiden on sujuvaa ja jokainen voi kokea ylpeyttä vaikuttavasta tekemisestä. Yrityksen tuloksentekokyky syntyy vain osaavien ja sitoutuneiden työntekijöiden, yhteisöllisen luovuuden sekä kannustavan ja inhimillisen johtamisen tuloksena.

On kuitenkin selvää, että vastuullisuus merkitsee myös joidenkin asioiden vahvistamista niin työyhteisön käyttäytymisessä kuin johtamisessa. Suomalaisen työelämän tila 2022-tutkimuksen mukaan yritysten ja ihmisten kyky muuttua ja joustaa ovat nousseet entistä tärkeämpään ja näkyvämpään rooliin. Parhaat työpaikat ovat menestyneet muuttuvassa työelämässä. Ne, jotka ovat osoittaneet muutos- ja reagointikykyä, ovat perustaneet toimintansa yhä vahvemmin jatkuvaan kommunikointiin ja tiiviiseen yhteistyöhön. Onnistunut vuorovaikutus on tasapuolista ja lisää osaltaan reiluuden tunnetta ja luottamusta työyhteisössä.

Aikaa ja foorumeita vuorovaikutukselle

Myös vuorovaikutusta on johdettava. Vuorovaikutuksen johtamisen merkitys korostuu vastuullisessa työyhteisössä. Monipuoliset ja aktiiviset vuorovaikutuksen tavat organisaation eri tasoilla ovat keskeisiä.

Onnistunut vuorovaikutus edellyttää aikaa ja foorumeita, jotta voidaan käydä keskustelua ja osallistaa kaikki olennaiset henkilöt ja tahot. Näin toteavat Leena Nissilä ja Pirkko Vartainen artikkelissaan Vuorovaikutuksen johtaminen (Työn tuuli 2/2022). Osallistamisen kokemus erottaa Parhaat työpaikat muista työpaikoista, todetaan Suomalaisen työelämän tila -tutkimuksessa (2022). Kuulluksi tulemisen kokemus vahvistaa työn mielekkyyttä ja sitoutumista.

Turvallisuus keskiössä

Vastuullisuus merkitsee myös huolenpitoa työyhteisön turvallisuudesta. Haastavina aikoina voittava strategia on ollut psykologiseen turvallisuuteen panostaminen. Sen myötä ihmiset pystyvät keskittymään paremmin työnsä tekemiseen epävarmuudesta huolimatta.
Tuoreessa vastuullisuusohjelmassamme Savoniassa olemme nostaneet sosiaalisen ja kulttuurisen vastuullisuuden keskeisiksi tekijöiksi työyhteisön kehittämisessä mm. henkilöstön vaikutusmahdollisuudet, yhdenvertaisuutta, työkykyjohtamista ja kulttuurista monimuotoisuutta edistävät toimenpiteet sekä fyysistä ja psykologista turvallisuutta ja hyvinvointia tukevat käytännöt.

Parviäly kantaa tiimiä

Vastuullinen johtaminen tukee työntekijöiden osaamisen kehittymistä. Savoniassa toteutamme kestävää työelämää viemällä käytäntöön kyvykkyyksien ja osaamisen johtamisen toimintamallia. Vastuullinen johtaminen merkitsee myös esihenkilön kykyä johtaa tiimin yhteistyötä monipaikkaisissa ja yhä monimutkaisemmissa verkostomaisesti työskentelevissä työyhteisöissä. On oltava samanaikaisesti läsnäoleva ja etäläsnäoleva.

Tiimityössä vastuullisuus on jokaisen tiimin jäsenen vastuuta hoitaa oman roolinsa mukainen osuus tiimin yhteisesti sovituista tavoitteista ja tehtävästä. Vahva yhteisöllisyys on myös voimavaratekijä epävarmoissa olosuhteissa. Tässä ajassa myös tiimien yhdessäohjautuvuus korostuu yhä enenevässä määrin. Se on parhaimmillaan vahvaa luottamusta, jossa tiimin jäsenet tuntevat ylpeyttä siitä, että kuuluvat juuri tähän tiimiin. Se on tiimin jaettua yhteistä asiantuntijuutta ja vastuuta yhteisen päämäärän eteen. Yhdessäohjautuvan tiimin tavoitetila on parviäly, joka kantaa tiimiä muuttuvissa tilanteissa ja mahdollistaa onnistumisen.

Vastuullinen, hyvä työpaikka ei tapahdu, se tehdään – yhdessä. Vastuu vuorovaikutuksen onnistumisesta on jaettua. Jokaisella tulee olla halu ja kyky oppia johtamaan itseään. Johtamisella haluamme mahdollistaa ja tukea Savonian kehittymistä vastuullisena ja hyvänä työpaikkana.

Kirjoittaja: hallinto- ja henkilöstöjohtaja Päivi Diov, Savonia-ammattikorkeakoulu