Sähkötekniikan opiskelija lukemassa käyttöohjetta.

Savonia-artikkeli: Työelämäintegroitu koulutusmalli, mallia HSBI

This work is licensed under CC BY-SA 4.0

Biefeldin ammattikorkeakoulu, lyhyemmin HSBI, on korkeakoulu Saksassa. Se tarjoaa monipuolisia ammatillisia koulutusohjelmia, jotka keskittyvät muun muassa teknologiaan, liiketalouteen ja terveydenhuoltoon. HSBI on tunnettu korkeasta opetustasostaan ja vahvasta työelämäyhteistyöstään.

HSBI:llä on tarjolla laajasti vaihtoehtoja suorittaa opintoja Suomessa yleisimmän päiväopiskelun lisäksi. Muita vaihtoehtoja ovat muun muassa työelämä-integroidut opinnot, joka on hyvin työelämäpainotteinen, jonka takia kampuksella opiskelu jää vähemmälle ja painottuu huomattavasti työelämässä toimimiseen. Tarjolla koulussa on myös osa-aikaisia opintoja sekä muita lyhyempiä koulutusjaksoja.

Bielefeldissä sijaitsee HSBI:n tekniikan ja matematiikan laitos. Artikkeleiden mukaan laitoksella tutkitaan ja kehitetään ”vihreitä” muoveja, robotiikkaa, tekoälyä ja muita uuden teknologian tuotteita. Koulu on saanut myös miljoonien eurojen apurahapaketteja muun muassa automatisoituun liikennekonseptiin rautateille ja maanteille.

HSBI:n ”work-integrated” koulutusohjelma perustuu hyvin pitkälti työelämäpainotteisuuteen. Tämä tarkoittaa, että opiskelemaan haluavan henkilön tulee saada työpaikka yrityksestä, joka sitten hakee opiskelijalle koulutuspaikkaa. Yrityksen kautta kouluun hakeminen saattaisi Suomessa ja Pohjois-Savossa osoittautua haasteelliseksi. Löytyisikö alueelta riittävästi yrityksiä, jotta kokonainen opiskelijaryhmä saataisiin vuosittain kokoon?

Yrityksien kautta opiskelevat saavat palkkaa koko opiskelun ajalta. Haastateltujen opiskelijoiden palkka pyöri 1000 euron molemmilla puolilla. Kun verrataan suomalaisten tekniikan opiskelijoiden noin neljän kuukauden kesätyöjakson tienestejä ja saksalaisten opiskelijoiden vuosituloja, voidaan todeta niiden olevan hyvin lähellä toisiaan. Tähän vaikuttaa tietysti saatu työpaikka suuntaan tai toiseen.

Yleisesti tapaamamme opiskelijat näkivät työelämälähtöisen koulutuksen erittäin positiivisessa valossa. Työjaksot opintojen väissä näyttävät konkreettisesti mihin opintoja tarvitaan ja tuovat vaihtelua teoreettisempaan opiskeluun. Työelämäjaksoilla näkee myös mitkä asiat ovat tärkeitä juuri omalle yritykselle ja silloin pystyy paremmin keskittymään näihin aiheisiin koulussa. Vakituinen työsopimus myös tuo turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta eikä vuosittaisen harjoittelupaikan hankkimisesta tarvitse stressata.

Suomeen ja Pohjois-Savoon tämä malli voisi pienillä muutoksilla sopia. Saksassa lukukaudet sijoittuvat hieman eri tavalla kuin Suomessa, mutta tämä pitää vain ottaa huomioon suomalaisen mallin kehityksessä. Meidän mallissamme työelämäjakso voisi hyvin olla kesäkeskeytyksen aikana, jolloin myös työnantajilla on enemmän tarvetta harjoittelijoille. Tarvittaessa koulussa vietettyä aikaa voitaisiin ajallisesti tiivistää siten, että opetus sijoittuisi lokakuusta maaliskuulle ja työelämäjakso huhtikuusta syyskuulle.

Merkittävin ero on se, että opiskelijoilla on työsopimus yritykseen koko opintojen ajan. Tämä vaatisi pientä muutosta asenteisiin, mutta voisi käytännössä olla järjestettävissä kumppanuussopimusten kautta. Taloudellisesti yrityksen panostus ei merkittävästi muuttuisi, niin kuin edellä tehty haastattelukierros osoitti. Yritysten kokokaan ei ole rajoite, sillä Saksassakin riittää, että yrityksessä on yksikin riittävästi koulutettu henkilö, joka pystyy toimimaan opiskelijan työelämävalvojana ja linkkinä koulun henkilökuntaan. HSBI:n kumppaniyrityksistä pienimmät ovat kolmen hengen start-up yrityksiä, jotka haluavat aloittaa henkilöstönsä kouluttamisen hyvissä ajoin.

Savonian konetekniikan monimuotokoulutus voitaisiin ottaa pilottikokeiluun työelämälähtöisen koulutuksen mallille. Hankkeessa kannattaisi edetä askel kerrallaan, jotta riskit eivät kasva liian suuriksi. Ensin pitäisi kartoittaa Savonian yrityskumppaneiden halukkuus lähteä mukaan ja muodostaa tarvittavia kumppanuussopimuksia. Jos tarvittavat sopimukset syntyvät ja saadaan noin ryhmällinen opiskelijoita kokoon voidaan tuo ryhmä melko pienellä riskillä viedä uudella mallilla läpi koulutuksesta.

Kirjoittajat:

Joni Piirainen, opiskelija, Savonia Koneosasto, joni.piirainen@edu.savonia.fi

Antti Rekilä, opiskelija, Savonia Koneosasto, antti.rekila@edu.savonia.fi

Simo Mäkinen, lehtori, Savonia Koneosasto, simo.makinen@savonia.fi

Arto Liuha, lehtori, Savonia Koneosasto, arto.liuha@savonia.fi