Marraskuinen Agritechnica-näyttely Hannoverissa Saksassa on maailman suurin peltoviljelyn teknologiaan keskittynyt näyttely. Kokoa näyttelyllä tosiaan on, suurimmat hallit ovat useiden hehtaarien kokoisia, halleja on kolmisenkymmentä ja alueella kiertää bussi askeleiden säästämiseksi.

Laajuudessaan näyttely on ikkuna nykypäivän maatalouteen. Autonomiset ratkaisut, robotiikka, konenäkö ja datan hyödyntäminen ovat olennainen osa maataloutta. Tekniikka korvaa ihmistyötä, vähentää polttoainekulutusta, tarkentaa kasvinsuojelua, tukee monimuotoisuustoimia ja parantaa tiedon liikkuvuutta.

Vaikka näyttely oli täynnä toinen toistaan suurempia koneita ja pidemmälle vietyä teknologiaa, oli siellä myös pienempiä askeleita vaativia teknologioita, jotka ovat asennettavissa jo olemassa oleviin koneisiin ja laitteisiin.

Sähkö liikuttaa työkoneita

Uusiutuvat polttoaineet yleistyvät maatalouskoneiden moottoreissa kaikkien moottorivalmistajien suunnitellessa ja kehittäessä uusiutuvia polttoaineita käyttäviä, uuden sukupolven moottoreita. Työn tulokset näkyvät kaikissa traktorimerkeissä, sillä moottorivalmistajia on huomattavasti vähemmän kuin traktorimerkkejä eli samaa moottoria, kuten Agco Powerin moottoreita Suomesta, käyttää useampi traktorivalmistaja. Uudistuksia tuodaan merkeittäin markkinoille vähitellen, yleensä yhdestä mallista aloittaen.

Tällä hetkellä sähköä käytetään traktoreissa voimansiirrossa eli traktorin liikkumiseen. Tulevaisuudessa sähköllä korvataan nykyisin nivelakselilla siirretty työkoneiden tarvitsema voima. Näyttelyssä esillä olleita hybriditraktoreita voisi jo käyttää näin, mutta markkinoilla on toistaiseksi hyvin vähän sähköllä toimivia työkoneita. Myös täyssähköisiä traktoreita on jo markkinoilla.

Hybridi- ja täyssähkötraktoreiden ohella sähköä käytetään erityisesti paikallisesti käytettävissä koneissa ja laitteissa, esimerkiksi karjarakennuksissa tai varastoissa sisällä käytettävissä. Esimerkiksi ajettavissa seosrehuvaunuissa ja pienkuormaajissa sähkö on ollut käyttövoimana jo pidempään.

Ajoautomatiikka oli rynnistänyt näyttelyyn lähes kokonaisen hallin täydeltä ja jälkiasenteisia järjestelmiä oli esillä 14 eri mallia. Ennustaa voineekin, että seuraavassa näyttelyssä laitevalmistajia on merkittävästi vähemmän, sillä markkinoita ei riitä kaikille etenkin komponenttien ollessa pitkälti samoja.

Täysin autonomisten traktoreiden kehityksessä mahdollisuus vaihtaa autonomisen ajon ja kuljettajan välillä on tarjolla muutamilla merkeillä. Autonomisten traktoreiden markkinoilla haasteena on maittain vaihteleva lainsäädäntö. Maittain tehtävä räätälöinti hankaloittaa hinnan määrittämistä. Esimerkiksi Saksassa autonomisen traktorin käyttö vaatii kolme turvajärjestelmää, törmäyssuojan ja kaksi erilaista kamerajärjestelmää.

Autonomiset koneet lisääntyvät

Peltorobotteja on jo käytössä maailmalla ja näyttelyn perusteella niiden yleistyminen jatkuu ja koko vaikuttaa kasvavan. Aiempien keveiden töiden, kuten paikallisten kuljetusten, maanäytteiden oton tai harauksen, ohella ne pystyvät tekemään myös raskaampia töitä kuten maanmuokkauksia. Tämä mahdollistaa ”yhden hengen kevättyöt”, kun robotti hoitaa kylvömuokkauksen kylväjän hallinnoidessa laitetta. Tästä messuilla oli esimerkkinä AgXeed-peltorobotin, Claasin ja Amazonen 3A-yhteistyö. Messuilla oli havaittavissa myös merkkikohtaista robotiikan kehittelyä.

Vastaavasti tekoälyä ja konenäköä hyödyntäviä sovelluksia on tullut markkinoille runsaasti. Näitä käytetään muun muassa kasvintunnistukseen kasvinsuojelun tai harauksen täsmentämisessä, vihannesten laatuluokitteluun ja koneen kunnon tarkkailuun.

Traktorin nostolaitteen pellon muotoja myötäilevä asentosäätö on myös yksi automaatiota hyödyntävä uutuus. Anturointi on työkoneessa, joten se on käytettävissä traktorimerkistä riippumatta. Automaattinen asentosäätö tuo säästöjä esimerkiksi Valtran Smart Top Link -laitteiston esitteen mukaan lannoitteen levityksessä noin 15 euroa hehtaarilta.

Data yhtenäistää

Teknologiat työn helpottamiseksi ja keventämiseksi maataloudessa ovat olemassa ja niiden käytettävyyttä ja käyttömahdollisuuksia kehitetään jatkuvasti. Teknologioissa tarvittaisiin enemmän yhtenäisyyttä. Joka merkin oma laite, kone tai sovellus ja toimimattomuus toisen merkin kanssa voi hidastaa niiden käytön yleistymistä. Erilliset laitteet tulevat käyttäjälle liian kalliiksi hyödyistään huolimatta.

Malliksi voisi ottaa tekeillä olevan EU:n datalainsäädännön, joka yhtenäistää datan käytön säännöt. Tämän odotetaan helpottavan eri valmistajien koneiden ja laitteiden datan keskinäistä hyödyntämistä. Nykyisin datan jakaminen perustuu valmistajien välisiin sopimuksiin ja niiden keskinäiseen toimintaan. Datan jakamisen hinta ja saatavat ominaisuudet ovat vielä arvoitus. Joka tapauksessa data on tulevaisuudessa arvokas “toinen sato”.

Kirjoittajat:

Eeva-Kaisa Pulkka, tki-asiantuntija

Timo Teinilä, lehtori

Mika Markkanen, lehtori

Kirjoittajat toimivat ÄlyAgri-hankkeessa, jota rahoittaa TEM Pohjois-Savon liiton kautta.