Henkilö tietokoneen äärellä

Savonia-artikkeli: Digitaalinen tarinankerronta lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä

Nykypäivänä digitalisaatio näkyy arjessamme erilaisina variaatioina, ja ne ovat myös osa lapsiperheiden arkea. Digitalisaatiota on hyödynnetty ja hyödynnetään koko ajan enemmän myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Digitalisaatiosta hyvänä esimerkkinä toimii digitaalinen tarinankerronta, mikä yhdistää perinteisen tarinankerronnan ja digitalisaation voimakkaaksi työkaluksi. Nykyään tarinoita ja tietoa jaetaan myös sosiaalisen median alustoilla. Tämä tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia lapsiperheiden tukemiseen.

Piirretyt kädet käyttävät älypuhelinta. Kuva Pixabay.
Kuva 1. Digitaalinen tarinankerronta. Kuva: Pixabay.

Digitaalinen tarinankerronta

Tänä päivän lapsiperheiden vanhemmat ovat kasvaneet digitalisaation ympäröimänä. Monet vanhemmat käyttävät erilaisia sosiaalisen median tilejä, ja näin ollen saattavat katsoa arjessaan digitarinoita tai tehdä niitä itse. Digitaalinen tarinankerronta ei vie juurikaan aikaa arjessa, sillä videot ovat lyhyitä ja sisältävät monenlaisia elementtejä kuten kuvia, puhetta ja musiikkia.

Digitaalinen tarinankerronta voi toimia vertaistuen keinona. Digitaalinen tarinankerronta antaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja toimia vertaistuen välineenä perheille, jotka kohtaavat samankaltaisia haasteita, jossa vanhemmat voivat jakaa omia kokemuksiaan ja oppimisiaan muiden perheiden kanssa. Tämä vertaistuki voi olla erittäin arvokasta, kun perheet kohtaavat samankaltaisia haasteita.

Lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Yleisesti vanhemmuuteen tai perheeseen liittyviä huolia esiintyy enemmän kuin lapsen kasvuun ja kehitykseen. Huolta aiheuttavat esimerkiksi perheen taloudellinen tilanne, riittämättömyyden tunne vanhempana ja moni vanhempi kokee yksinäisyyttä. Lapsiperheissä koetaan, että palvelujärjestelmästä ja lähipiiristä saatu apu vanhemmuuteen liittyviin huoliin on niukkaa toisin kuin jos kyseessä on huoli lapsen kasvusta ja kehityksestä. Tämä voivat osaksi johtua myös siitä, että näitä huolia on vaikea ottaa puheeksi eikä niitä tunnisteta palvelujärjestelmässä.

Perheen voimavarojen ymmärtäminen ja tukeminen lisäävät vanhempien kokemusta myönteisesti vanhemmuudesta sekä vähentää kokemusta stressistä. Näiden tunnistaminen auttaa vanhempia ylläpitämään suojaavia tekijöitä esimerkiksi hyviä selviytymisstrategioita, kykyä mukautua muutoksiin, avointa vuorovaikutusta perheenjäsenten kanssa ja näiden kautta ottamaan apua ja tukea vastaan kuormittavissa elämäntilanteissa. Tässä korostuu erityisesti neuvolapalveluiden merkitys lapsiperheiden palvelujärjestelmässä.

Kuva 2. Lapsiperhe. Kuva Pixabay.
Kuva 2. Lapsiperhe. Kuva: Pixabay.

Digitaalinen tarinankerronta – voimakas ja merkityksellinen työkalu

Opinnäytetyössäni ”Digitaalinen tarinankerronta lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä”, tein kuvailevan kirjallisuuskatsauksen. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin teemoittelun avulla eli tuloksista etsittiin yhdistäviä yhtymäkohtia eli teemoja. Pääteemat olivat ”Perhesuhteet hyte-työssä (erilaisissa elämäntilanteissa)” ja ”Digitarina – terapeuttisena ja voimakkaana kokemuksena”.

”Niiden kautta voidaan löytää toivoa ja voimaa käsitellä menetystä.”

Näiden teemojen kautta voidaan tarkastella, miten digitaalinen tarinankerronta voi vaikuttaa perheiden hyvinvointiin ja terveyteen. Digitaalinen tarinankerronta voi auttaa käsittelemään perhesuhteisiin liittyviä traumoja ja haasteita. Se voi toimia välineenä vanhemman ja lapsen välisen suhteen ymmärtämiseen. Erityisesti lapsen äänellä tehty digitarina koetaan vaikuttavana. Ryhmässä tehty digitarina voi tuoda vertaistukea ja turvallisuutta osallistujalle, mikä osaltaan auttaa jakamaan henkilökohtaisia kokemuksia. Mutta vertaistukea voidaan saada jo pelkästään katsojan roolissa. Digitarinoiden kautta voidaan käsitellä perheenjäsenen menetykseen liittyviä tunteita ja auttaa jäsentämään surua. Niiden kautta voidaan löytää toivoa ja voimaa käsitellä menetystä.

Opinnäytetyöni osoitti, ettei digitaalista tarinankerrontaa ole tutkittu kovinkaan paljon lapsiperheiden näkökulmasta. Se kuitenkin on tulevaisuudessa erittäin merkityksellinen työkalu juuri lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön parissa. Erityisesti vertaistuen ja terapeuttinen vaikutus korostuivat tuloksissa.

Opinnäytetyö Theseuksessa nimellä: Digitaalinen tarinankerronta lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä.

Kirjoittaja:

Tytti Pekonen, Hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Gachago, Daniela, Clowes, Lindsay & Condy, Janet 2018. ´Family comes in all forms, blood or not`: disrupting dominant narratives around the patriarchal nuclear family. Gender and education 30(8), 966–981. https://doi.org/10.1080/09540253.2016.1259464.

Hakulinen, Tuovi, Uotila-Laine, Hanna & Koivumäki, Terhi 2022. Perheen hyvinvointi ja voimavarat – Äitiys- ja lastenneuvola. Duodecim Terveysportti: NEUKO-tietokanta. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/nla00088/search/voimavara.

Halme, Nina & Perälä, Marja-Leena 2014. Lapsiperheiden huolet ja avunsaanti. Teoksessa Johanna Lammi-Taskula & Sakari Karvonen (toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. Verkkojulkaisu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/handle/10024/145692.

Khoshkesht, Sahar, Mardanian Dehkordi, Leila & Nikbakht Nasrabadi, Alireza 2020. Digital Storytelling: The New Arts-Based Research Method. National library of medicine. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7548500/.

Lamb, Katie, Humphreys, Cathy & Hegarthy, Kelsey 2021. Research ethics in practice: challenges of using digital technology to embed the voices of children and young people within programs for fathers who use domestic violence. Research Ethics 17(2), 176–192. https://doi.org/10.1177/1747016120936324.

Paterno, Mary T., Fiddian- Green Alice & Gubrium Aline 2018. Moms Supporting Moms: Digital Storytelling With Peer Mentor in Recovery From Substance Use. Health Promotion Practise 19(6), 823-832. DOI: 10.1177/1524839917750816.

Rimpelä, Matti, Rimpelä, Markku & Heinisuo, Juuso 2018. Onko strategioista tullut tragedioita? Lapsiperheet ja lapset kuntien strategiatyössä. Raportti. Kalevi Sorsa -säätiö. https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/Onko-strategioista-tullut-tragedioita.pdf.

Rolbiecki, Abigail J., Washington, Karla T. & Bitsicas, Katina 2021. Digital Storytelling as an Intervention for Bereaved Family Members. OMEGA-Journal of Death and Dying 82(4), 570-586. https://doi.org/10.1177/0030222819825513.