Sote-ala on Suomen suurimpia työllistäjiä. Suurimpia haasteita sille on työvoiman riittävyyden varmistaminen, sillä työvoimatarvetta lisää esimerkiksi palvelutarpeen kasvu sekä henkilöstön eläköityminen (Airila & Savinainen 2023, 7,10). Työhyvinvointi ei synny itsestään, vaan vaatii järjestelmällistä suunnittelua, voimavaraista henkilöstöä ja työhyvinvointitoiminnan jatkuvaa arvioimista (Manka 2023, 80)

Hirvosen (2024) tekemän YAMK-opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuvantamisyksikön työntekijöiden käsityksiä työhyvinvoinnista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kuvantamisyksikön röntgenhoitajien työhyvinvoinnista ja saada ideoita röntgenhoitajien työhyvinvoinnin kehittämiseen ja tukemiseen. Tutkimuskysymykset olivat: Millaisia käsityksiä kuvantamisyksikön röntgenhoitajilla on työhyvinvoinnista? Mitkä tekijät ovat yhteydessä kuvantamisyksikön röntgenhoitajien työhyvinvointiin? Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla.

Röntgenhoitajan työn mielekkyyttä lisäsi työn monipuolisuus ja sen merkityksellisyys

Hirvosen (2024) tutkimustulosten mukaan röntgenhoitajan työssä viihtymiseen liittyi vahvasti työn mielekkyys. Työtä pidettiin monipuolisena ja vaihtelevana. Röntgenhoitajan työn motivaatiota lisäsi työssä onnistuminen ja työn merkityksellisyys. Työn vetovoimana toimi ihmisten kohtaaminen, työyhteisö, sekä työtä motivoi haasteelliset tutkimukset. Muut tutkimukset tukevat Hirvosen (2024) tutkimustulosta. Röntgenhoitajan työssä oltiin tyytyväisiä lähinnä työn sisältöön, itsenäisyyteen sekä työn teknologiaan. Lisäksi työn voimavarana nähtiin potilastyö, sekä työkavereiden väliset suhteet. Työssä onnistuminen lisäsi myös työn motivaatiota. (Lehman ym; 2015; Knihtgale ym. 2021.)

Röntgenhoitajan työn kuormitus voi johtua itse työstä tai työntekijästä itsestään. Esimerkiksi liian vähäinen nukkuminen vaikutti työntekijän työssä jaksamiseen, mutta myös työn resurssien epätasainen jakautuminen, tuen puute sekä ristiriidat henkilökemioissa laskivat röntgenhoitajan työhyvinvointia. Aikaisempien tutkimusten mukaan röntgenhoitajille eniten työn kuormaa aiheutti työmäärä, sekä henkilöstöpula. Eniten stressiä työssä aiheutti ihmissuhteet, sekä niihin liittyvät konfliktit. (Lohikoski ym. 2019; Harkko 2018; Jagodic ym. 2020.)

Röntgenhoitajien työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät

Röntgenhoitajat pystyivät vaikuttamaan omaan työhyvinvointiinsa pitämällä huolta omasta jaksamisesta esimerkiksi mieluisan vapaa-ajan avulla. Muita keinoja röntgenhoitajan jaksamisen tukemiseen työssä olivat muun muassa itsenäinen työvuorojen suunnittelu. Myös esihenkilö ja toimivat yhteistyötahot tukivat röntgenhoitajan työhyvinvointia. Röntgenhoitajien työhyvinvointiin pystyttiin vaikuttamaan työolojen sekä myös koulutuksen kautta. Muut tutkimukset tukevat Hirvosen (2024) tutkimustulosta. Röntgenhoitajat pystyivät vaikuttamaan omaan jaksamiseensa elämäntapakäyttäytymisensä ja työn hallinnan avulla. Lisäksi esihenkilöltä saatu tuki, sekä työn suunnittelu olivat keinoja hallita työn aiheuttamaa kuormaa. (Shubayr ym. 2022; Verrier & Harvey 2009.) Lisäksi oman ammatin kehittäminen, toimiva työterveys, sekä työn turvallisuuskulttuuri edistivät röntgenhoitajan työhyvinvointia. (Lohikoski ym.2019; Akyurt 2021.)

Artikkeli perustuu Johanna Hirvosen YAMK-opinnäytetyöhön Kuvantamisyksikön työhyvinvoinnin selvitys: teemahaastattelu röntgenhoitajille (2024)

Kirjoittajat:

Johanna Hirvonen, röntgenhoitaja, YAMK-opiskelija kliininen asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Heli Intke, YTM, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Airila, Auli & Savinainen, Minna 2023. Sosiaali- ja terveysala -tutkittua tietoa ja keinoja työn kuormituksen hallintaan. Varma. Tietoa työkyvystä 1/2023. https://www.varma.fi/globalassets/tyonantaja/tietoa-tyokyvysta-sosiaali-ja-terveysala.pdf.

Akyurt, Numan 2021. Job satisfaction and perceived stress among radiology technicians: a questionnaire survey in relation to sociodemographic and occupational risk factors. International Archives of Occupational and Environmental Health, 94(7), 1617–1626. https://doi.org/10.1007/s00420-021-01667-1.

Harkko, Annu 2018. Röntgenhoitajien työtyytyväisyys ja työhön sitoutuminen. Tapaustutkimus keskussairaalan röntgenosastolla. Metropolian ammattikorkeakoulu, Röntgenhoitaja YAMK. Kliininen asiantuntija. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/154347/Harkko_Annu.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Jadodic, Mihela, Hlebec, Valentina & Starc, Tina 2020. Identification of occupational stressors amongst radiographers. Medical Imaging and Radiotherapy Journal 37 (1) 20- 24. https://doi.org/10.47724/MIRTJ.2020.i01.a004

Knihtgale, J, Burton, M Appleyard, R Sevens, T & Campbell, S 2021. Retention of radiographers: A qualitative exploration of factors influencing decisions to leave or remain within the NHS. Radiography. https://doi.org/10.1016/j.radi.2020.12.008.

Lehman, P, Richli Meystre, N & Mamboury, N 2015. Factor for Lifelong Job Retention Among Swiss Radiographers. Radiography 28(2) 181–187. https://doi.org/10.1016/j.radi.2014.11.002.

Lohikoski K, Roos, M & Suominen T. Roos 2019. Workplace culture assessed by radiographers in Finland. Radiography 25 (2019), 113–118. https://doi.org/10.1016/j.radi.2019.05.003.

Manka, Marja-Liisa 2013. Työnilo. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Shubayr, N, Faraj, H, Hurbush, M, Khormi, M, Alyami, A, Majrashi, N & Alomairy, N 2022. Assessment of job satisfaction, lifestyle behaviors, and occupational burnout symptoms during the COVID-19 pandemic among radiologic technologists in Saudi Arabia. Radiography 28(4), 1087–1092. https://doi.org/10.1016/j.radi.2022.07.015.

Verrier, William & Harvey, 2010. An investigation into work related stressors on diagnostic radiographers in a local district hospital. Radiography 16, 115–124. doi:10.1016/j.radi.2009.09.005.