Henkilö seisoo liikuntalaatoilla olohuoneessa.

Savonia-artikkeli: Liikunnan iloa ikään katsomatta – liikuntalaattojen hyödyt arkiaktiivisuuden lisäämisessä

Ihmisten liikkumattomuus on lisääntynyt ja se uhkaa eri ikäisten ihmisten toimintakykyisyyttä. Liikkumattomuus on suuri riskitekijä erilaisille sairauksille (kuten diabetes ja sepelvaltimotauti) ja aiheuttaa myös yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Onkin arvioitu, että liikkumattomuus tuo yhteiskunnalle vuosittain noin 1,5 miljardin euron kustannukset (Vasankari ym. 2022).

Tämä sama ilmiö on nähtävissä kaikissa väestöryhmissä. Lasten liikunnan todettiin vähentyneen merkittävästi Covid-pandemian aikana, mutta pandemian päättymisen jälkeen liikunta-aktivisuus ei ole noussut toivotulla tavalla. Erityisesti on havaittu tyttöjen liikunnan vähentyneen. (Kokko & Martin 2023). Ikääntyneistä yli 70-vuotta täyttäneistä vain noin kolmannes liikkuu terveyden kannalta riittävästi ja tämä lisää riskiä erilaisille sairauksille ja laitoshoidon tarpeelle (Vasankari ym. 2022).

Tiedetään, että ikääntyneiden määrän kasvaessa yhteiskunnassamme nykyiset resurssit esimerkiksi sote-alalla jäävät väistämättä niukoiksi. Sen takia on olennaista panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin ja ratkaisuihin korjaavien toimien sijaan. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) laatusuositusten mukaan teknologiaa tulisi hyödyntää laaja-alaisemmin palveluissa asiakkaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. (Kaasalainen & Neittaanmäki 2018). Tekoälyä hyödyntävät Moto Tiles-liikuntalaatat ovat yksi hyvinvointiteknologinen ratkaisu motoriikan ja liikkuvuuden kehittämiseen. Ne ovat tutkitusti toimintakykyä ja liikkumista lisäävä ratkaisu kaikenikäisille ihmisille (Hautorp ym. 2015). Moto Tiles-liikuntalaattoja käytetään jo kymmenissä kaupungissa eri toimintaympäristöissä.

”Pystyin ottamaan pidempiä askeleita, minä pysyin pystyssä” -Käyttäjien kokemuksia

Moto Tiles –liikuntalaattojen käyttökokemukset käyttäjiltä ovat pääsääntöisesti myönteisiä. Laatat ovat innostaneet esimerkiksi ikääntyneitä henkilöitä harjoittelemaan, ja sitä kautta tukenut kotona asumista sekä toimintakyvyn ylläpitämistä. Käyttäjät ovat kokeneet laattojen käytön miellyttävänä kokemuksena, joka on innostanut liikkumaan. Käyttö on tuonut onnistumisen kokemuksia ja jaksamisen parantumista. “Tulin iloisemmaksi, tulin energisemmäksi jaksoin paremmin laitaa kotona ruokaa, lähdinkin kävelemään pidemmälle kuin postilaatikolle”

Video Moto Tiles-liikuntalaattojen käytöstä:

https://www.youtube.com/watch?v=0qeQ4go2_N0

Lasten parissa liikuntalaatoilla on saatu myönteisiä kokemuksia. Liikuntalaatat ovat lisänneet kouluikäisten lasten keskinäistä yhteistoimintaa muistipelien ja soittosovellusten avulla. Onnistumisen kokemukset ovat tuoneet myönteistä vahvistusta myös itsetunnolle. Moto Tiles –liikuntalaatat ovat innostaneet liikkumaan myös vähän liikkuvia erityistä tukea tarvitsevia lapsia. (Kinnunen & Väisänen 2019)

Video Mototiles –liikuntalaattojen käytöstä:

https://www.youtube.com/watch?v=ZU3Fr5Ds2ec

“Mitä kassi sisältää? Minä luulin, että siellä on oikea robotti” -Ammattilaisten näkemyksiä hyödyistä.

Moto Tiles- liikuntalaattoja käyttävät työssään monialainen ammattikunta, joka koostuu mm. fysioterapeuteista, sairaanhoitajista ja lähihoitajista. Laattojen käytön on koettu vaikuttavan myönteisesti hoitaja-asiakassuhteeseen. Hoitajien kokemusten mukaan yhdessä pelaamisen on koettu tasa-arvoistavan tätä suhdetta. Laattojen on koettu tuovan uudenlaisen työvälineen ja toimintamallin ikääntyneiden kanssa toimimiseen. Kotihoidon hoitajat kokivat Kotikunto-hankkeessa positiiviseksi uuden, teknologiaa hyödyntävän toimintamallin pilotoinnin ikäihmisten kotona pärjäämisen tukemisessa. ”Ollaan oltu enemmän ihminen ihmiselle, ei niinkään hoitaja-asiakas suhde. Me hoitajina koemme tämän hyvänä”.

Fysioterapeuttien kokemusten mukaan normaaliin tasapainoharjoitteluun verrattuna liikelaajuudet suurenivat ja myös näissä asennoissa asennon- ja liikkeenhallinta säilyi. Laattojen käyttö terapiassa on koettu innostavana ja motivoivana välineenä niin terapeutin kuin asiakkaan näkökulmasta.

Teknologian käyttö on joskus aiheuttanut myös hämmennystä, kun uudenlaista teknologiaa on päästy kokeilemaan. ”En ole tekninen ihminen ollenkaan, en haluaisi ottaa mitään tekniikkaa omaan työhöni, siksi valitsin sotealan ammatikseni”. Uuden teknologian käyttöönottoa on helpottanut riittävä käytön tuki, perehdytys ja aidot arjen käyttömahdollisuudet. Myönteiset vertaiskokemukset ovat myös innostaneet kokeilemaan uudenlaista teknologiaa. Keskeisintä on saada tunnekokemus teknologian hyödyistä. Kun teknologian käytettävyys on pitkälle mietitty, silloin käyttäjä voi vähentää jännitystä, joka liittyy käytettävyyteen ja valmistautua itse harjoitukseen keskittymällä kuntoutujaan, ei teknologiaan

Artikkelissa esiintyvät kokemukset on kerätty Meditas Oy:n ja Satakuntaliiton yhteisessä Kotikunto- hankkeessa.

Teknologia on tullut jäädäkseen – Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja saada ihmiset liikkeelle

Aika ja teknologinen kehitys menee kovaa vauhtia eteenpäin ja menossa voi olla vaikeaa pysyä mukana. Kokemusten mukaan teknologian kokeileminen on usein avartava kokemus ja kynnys sen käyttöön ottamiseen madaltuu. Teknologialla on kuitenkin tutkitusti monia mahdollisuuksia ihmisten toimintakyvyn ylläpitämisessä. Tämän vuoksi kannattaa yrittää pysyä ’kyydissä’ mukana. Teknologia innostaa liikkumaan ja sen avulla voi motivoida ja auttaa taitojen oppimisessa. Koululaisille suunnatuissa suosituksissa ja ohjeistuksissa kannustetaan käyttämään teknologiaa esimerkiksi osana liikunnan opetusta (OPS 2024).

Parhaimmillaan teknologian käyttö edistää myös ryhmässä toimimista. Moto Tiles –liikuntalaatoilla voidaan kokemusten mukaan kehittää toimintakykyä eri ikäisillä asiakkailla. Liikkumattomuuden kasvava trendi, ikäihmisten lisääntyvä määrä ja heikentyvä toimintakyky ovat sellaisia perusteluita, jotka antavat perusteet lähteä etsimään uusia keinoja liikuttaa kehoa ja harjoittaa kognitiivisia taitoja. Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille -julkaisussa todetaankin, että oikein käytettynä teknologiset ratkaisut voivat auttaa ikäihmisiä pitämään yllä tervettä sekä toimintakykyisyyttä sekä asumaan turvallisesti omissa kodeissaan. Teknologian monipuolista ja kestävää hyödyntämistä ikääntyneiden palveluissa tulee lisätä, painopisteenä ikääntyneiden kotona asuminen ja kotiin tuotavat palvelut kuten kotihoito ja kotikuntoutus (Niemelä ym. 2023).

Korkeakouluilla onkin oiva mahdollisuus tulevaisuuden ammattilaisten kouluttajina ja työelämän yhteiskumppanina tukea erilaisten teknologioitten käyttöä ammattilaisten ja asiakkaidemme arjessa ikään katsomatta. Yhteistyö teknologiayritysten kanssa luo monenlaisia ja –tasoisia mahdollisuuksia koulutukseen, työelämään ja asiakkaidemme hyvinvoinnin sekä terveyden tukemiseen. Savonia-ammattikorkeakoulu hyödyntääkin liikuntalaattoja monialaisesti sosiaali- ja terveysalan opetuksessa, esimerkiksi sairaanhoitajien ja fysioterapeuttien opetuksessa.

Kirjoittajat:

Anu Kinnunen, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Minna Laine, toimitusjohtaja, Meditas Oy

Lähteet:

Hautop Lund, H., Jensen, L., Ssensanga, Y., Cataldo, S., Yahya-Malima, K. 2015. An Approach for a National eHealth Implementation – the Case of Modular Interactive Tiles for Rehabilitation. www.IST-Africa.org/Conference2015.

Kaasalainen, K., & Neittaanmäki, P. 2018. Terveys- ja hyvinvointiteknologian sovelluksia ikääntyneiden terveyden edistämisessä ja kustannusvaikuttavien palvelujen kehittämisessä. Jyväskylän yliopisto. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja / Jyväskylän yliopisto.

Kinnunen, A., Väisänen, T. 2019. Robotiikan mahdollisuudet kouluympäristössä – Uusia keinoja erityistä tukea tarvitsevan oppilaan oppimisen ja osallisuuden tukemiseen. Kuntoutus-lehti 2/19.

Kotikunto- Kotikuntoutusmallien kehittäminen ja innovointi liikuntalaattojen avulla- AIKO-hanke, Satakuntaliitto.

Niemelä, M., Kaartinen, J., Siira, T., Niskasaari, E., Anttila, H., Vuokko R. 2023. Kotona asumista tukevat teknologiat ikäihmisille KATI-viitearkkitehtuuri. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2023:32.

OPH. 2024. Teknologia liikunnan opetuksessa. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/teknologia-liikunnan-opetuksessa

Vasankari, T. ym. 2022. Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. J Epidemiol Community Health 2022;76:677–684. doi:10.1136/jech-2021-217998

Kokko, S. & Martin, L. 2023. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1.