Terveyskasvi tattaria on myös helppo viljellä

19.08.2021   Luonnonvara-alaUutiset

Toisin kuin useat muut Suomessa viljellyt kasvit, tattari ei sisällä viljakasveille tyypillistä gluteenia. Raaka-aineiden gluteenittomuus on edellytys muun muassa keliakiaa sairastavien ruokavaliossa. Gluteenittomuuden vaatimus onkin aivan ehdoton tattarin viljelyssä.

Miika Kahelin on tattarin viljelijä, joka odottaa parhaillaan toista tattarisatoaan.

– Koska kyseessä on gluteeniton tuote, niin pellossa ei saa kasvaa mitään muuta viljaa. Myös tattarin käsittelyyn käytettävien koneiden pitää olla puhtaita muusta viljasta. Minä päädyin tästä syystä ostamaan halvan leikkuupuimurin, jolla puidaan sitten vain tattaria, Kahelin kertoo.

Miika Kahelin seisoo tattaripellolla
Miika Kahelin tattaripellolla.

Kahelin ei kuitenkaan ole päätoiminen viljelijä, vaan hän on Savonia-ammattikorkeakoulun maatalousteknologian lehtori ja opettaa muun muassa maatilan kehittämiseen ja johtamiseen liittyviä taitoja sekä teknologia-aineita.

Pielavedeltä kotoisin oleva Kahelin palasi työskentelemään takaisin kotiseuduille, kun hänen vaimonsa vanhemmat alkoivat kaivata vanhemmiten lastensa läsnäoloa. Kahelinilla oli mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa, ja niin tehtiin ratkaisu siirtyä takaisin Savon maille.

– Tattarin viljely lähti siitä, että vaimon sukutilalla tuli sukupolvenvaihdos. Meidän piti pohtia, että mikä kasvi sopisi pelloille ja tilalle, jossa ei ole valtavasti kalustoa sadon käsittelyyn. Kollegani Jukka Ruotsalainen sitten vinkkasi minulle tattarista, Kahelin kertoo.

Avulias viljelykasvi

Tattari sietää kuivuutta paremmin kuin märkää. Sen kylvö toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa lämpimään maahan. Kukinta alkaa reilun kuukauden päästä kylvöstä, ja se kestää 5–12 viikkoa olosuhteista riippuen.

– Meillä on 23 hehtaaria peltoa, josta 5,5 hehtaaria on tattaria. Pölyttäjien osuus tattarin viljelyssä on merkittävä. Maillamme olevat mehiläispesät varmistavat sadon muodostuksen ja viime vuoden sato onnistuikin hyvin. Tämäkin kausi näyttää hyvältä! Vaikka moni kasvi on kärsinyt kuumuudesta, niin tattari on kasvanut hienosti, Kahelin kertoo.

Tattarin alhaiset tuotantokustannukset takaavat sadon onnistuessa erinomaisen katetuoton. Se on myös hyvä esikasvi: tattari parantaa vaikeasti liukoisessa muodossa olevien ravinteiden saatavuutta pellolla, joten pellolla seuraavaksi viljeltävien kasvien on helpompi hyödyntää näitä ravinteita maaperästä.

Herkullinen tattari

Tattaria kannattaa popsia usein, osana arkiruokaa, sillä tattari on ravintoarvoltaan loistava raaka-aine. Se on hyvä kasviproteiinin lähde ja sisältää enemmän välttämätöntä aminohappoa, lysiinä, kuin monet muut viljat.

– Toki erot muihin viljoihin eivät ole kovin suuria. Myös muutkin täysjyväiset viljat ovat erinomaisia kuitujen, vitamiinien, kivennäisaineiden ja monien välttämättömien aminohappojen läheteitä. On siis hyvä muistaa, että nimenomaan täysjyväinen tattari on terveysvaikutuksiltaan tattarituotteista paras, korostaa ravitsemusterapeutti ja Savonian ravitsemustieteen lehtori Sari Aalto.

Tattarista voi valmista herkullista puuroa. Kokonaisisten tai murskattujen tattarisuurimoiden keittoaika on noin 2–3 tuntia. Haudutetut tattarisuurimot ovat erityisesti Venäjällä usein pääruokien lisäkkeenä esimerkiksi riisin sijasta. Lisäksi tattarijauhoista tehdään Venäjältä suomalaiseenkin ruokapöytään tiensä löytäneitä blinejä!

Tattarin siemenistä valmistettuja jauhoja voi käyttää leivontaresepteissä silloin, kun reseptit eivät vaadi sitkoa. Hiivaleivät, sämpylät ja pullat eivät onnistu pelkkiä tattarijauhoja käyttäen. Esimerkiksi kääretorttuihin ja kakkupohjaan niitä kuitenkin voi käyttää.

Tulevaisuudessa siintää tattariolut

Miika Kahelinilla ei ole perheensä tilalla viljan kuivaamoa eikä suurta varastoa. Varastoissa suurin puute on elintarvikesadolle sopivat jyrsijäturvalliset tilat. Vanhassa sikalassa olevat avolaarit eivät sovellu tattarin varastointiin, sillä niissä hiiret ja linnut pääsevät mellastamaan.

Onneksi viljeltävä tattari mahtuu kuitenkin käytännössä yhteen traktorin perävaunuun, jossa se kuljetetaan jatkokäsiteltäväksi.

– Sivutoimiselle viljelijälle se on hyvä kasvi, kun ei synny suuria massoja. Viime vuonna oli hyvä sato, saimme 1 300 kiloa hehtarilta. Jotakin muuta lajia olisi voinut tulla paljon enemmän ja sen käsittely olisi tuottanut jo meille vaikeuksia, Kahelin jatkaa.

– Mielessäni on vilahdellut muitakin mahdollisia jalosteita. Kuten esimerkiksi tattarin käyttäminen oluessa, jolloin saadaan gluteenitonta olutta.