Nainen ja nuori mies istuvat ja katsovat yhdessä paperia.

Savonia-artikkeli: Neuropsykiatrinen valmennus nuorten arjen tukena ja toimintakyvyn edistäjänä

”Valmennus on auttanut minua parantamaan yleistä hyvinvointia, mielenterveyttä, iloa, tekemistä ja koen, että ilman valmennusta olisin varmaan huonossa paikassa niin henkisesti kuin fyysisesti.” Näin kirjoitti Kapasiteetti käyttöön -hankkeen ratkaisukeskeiseen neuropsykiatriseen valmennukseen osallistunut nuori hankkeen loppupalautteessa. Tutkin 63 loppupalautetta kuntoutuksen tutkinto-ohjelman YAMK-opinnäytetyössäni ”Nuorten näkemyksiä neuropsykiatrisesta valmennuksesta – Kapasiteetti käyttöön -hankkeen tarkastelua”. Tulosten perusteella osallistujat kokivat valmennuksen vaikuttaneen erityisesti kognitiiviseen ja psyykkiseen toimintakykyyn, mistä kertoi esimerkiksi kokemus arjenhallinnan ja mielialan paranemisesta.

Ratkaisukeskeisellä neuropsykiatrisella valmennuksella (nepsy-valmennus) pyritään edistämään asiakkaan arkea ja toimintakykyä. Valmennus toteutetaan yksilöllisesti ja asiakkaan kanssa yhdessä laadittujen tavoitteiden ja suunnitelman mukaisesti. Tyypillisesti tavoitteet liittyvät käytännön arkeen, kuten opintojen tai elämänhallinnan tukemiseen. (Puustjärvi 2019b.) Nepsy-valmennus on suunnattu erityisesti henkilöille, joilla esiintyy neuropsykiatrisia erityispiirteitä (esim. ADHD tai autismin kirjo), mutta menetelmä soveltuu myös esimerkiksi mielenterveyskuntoutujille tai muutoin toiminnanohjaukseensa tukea tarvitseville (Huotari & Tamski 2013, 23; Neuropsykiatriset valmentajat ry 2021).

Neuropsykiatrinen valmennus sopii monenlaisiin elämäntilanteisiin

Kapasiteetti käyttöön -hankkeen valmennukseen osallistui hankkeen toiminta-aikana marraskuun 2019 ja heinäkuun 2022 välillä 15–29-vuotiaita nuoria, joilla esiintyi haasteita esimerkiksi arjenhallinnassa, koulunkäynnissä tai opinnoissa, neuropsykiatrisia haasteita, sosiaalisia vaikeuksia tai mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyviä haasteita. Valmennus toteutui yksilöllisesti, keskimäärin yhden tai kahden viikkotapaamisen tahdilla kestäen keskiarvoisesti yhdeksän kuukautta. Kaikkiaan valmennusten pituudet vaihtelivat kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen. (Iisalmen Nuorison Tuki ry 2022, 7.)

Nepsy-valmennus on verrattain uusi kuntoutusmuoto ja Suomessa vain noin parikymmentä vuotta vanha. Kotimaassamme tieteellistä tutkimusnäyttöä on saatavilla niukasti, mutta niin valmennusasiakkaiden kuin heidän kanssaan toimivien ammattilaisten kokemukset kuvautuvat arjessa positiivisina. Kirjalliseen muotoon näitä kokemuksia on tuotettu aiemminkin esimerkiksi opinnäytetöinä ja erilaisiin selvityksiin. Vankan tieteellisen tutkimusnäytön puuttuessa nepsy-valmennuksen saatavuus vaihtelee laajalti, mutta viime vuosina nepsy-valmennus on nostettu myös Käypä hoito -suosituksiin esimerkiksi osana autisminkirjon häiriön ja ADHD:n kuntoutusta (Haltia, Koskentausta & Kujanpää 2023; Puustjärvi 2019a). Näin ollen on tärkeää nostaa esille Kapasiteetti käyttöön -hankkeen nuorten näkemyksiä valmennuksesta, mikäli tulokset voisivat edesauttaa menetelmän vakiintumista yleisesti saatavilla olevaksi sosiaalisen kuntoutuksen palveluksi.

Valmennus vaikutti erityisesti nuorten kognitiiviseen ja psyykkiseen toimintakykyyn

Nuorten näkemysten perusteella voidaan sanoa, että Kapasiteetti käyttöön -hankkeen valmennuksen toteutus noudatteli yleisiä nepsy-valmennuksen periaatteita toteutuksen ja käytäntöjen osalta. Nuorten palautteista nousi esille kokemus onnistuneesta vuorovaikutuksesta valmentajan kanssa. Vuorovaikutusta oli kuvattu muun muassa avoimeksi, luottamukselliseksi ja nuoret kokivat tulevansa kuulluksi. Kolmasosa vastaajista kuvasi valmennuksen olleen yksilöllistä ja asiakaslähtöistä ja valmennuksen joustavuutta kuvattiin hyvänä asiana. Vastauksissa kehuttiin sekä toimintaympäristöjen monipuolisuutta että mahdollisuutta toteuttaa valmennus joko toimistolla tai kotona.

Nuorten vastausten perusteella valmennuksen voitiin katsoa vaikuttaneen eniten kognitiiviseen ja psyykkiseen toimintakykyyn (kuva 1). Kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvistä vastauksista suurin osa liittyi teemaan työssä, opinnoissa ja arjessa selviytyminen, ja nuoret kuvasivatkin oppineensa taitoja esimerkiksi raha-asioiden hoitamiseen, vuorokausirytmiin ja arjenhallintaan sekä opintojen edistämiseen. Psyykkisen toimintakyvyn osalta korostuivat itsetunnon parantuminen ja mielenterveys- ja psyykkinen hyvinvointi. Eräs vastaaja kuvasi esimerkiksi saaneensa tukea oman sairautensa näkemiseen myös vahvuutena ja toinen kuvasi nousseensa valmennuksen ai-kana pohjamudista takaisin ”normaaliin” elämään saatuaan jaksamista, rohkeutta ja ymmärrystä.

KUVA 1. Nuorten kokemuksia valmennuksen vaikutuksista toimintakyvyn eri osa-alueisiin (n=63, vastauksia yhteensä 85kpl)

Nuorten loppupalautteiden perusteella nuoret kokivat valmennuksen hyväksi ja toimivaksi, eikä yhdessäkään analysoidussa palautelomakkeessa noussut esiin epäkohtia tai kielteisiä kokemuksia valmennukseen liittyen. Kehittämiskohteiksi nostettuja asioita tuli kahdelta vastaajalta: toive runsaammista kotikäynneistä ja toiminnallisuudesta. Kaiken kaikkiaan palautteet kuvasivat valmennuksen myönteisenä kokemuksena, jolla on ollut positiivisia vaikutuksia omaan arkeen ja toimintakykyyn. Vaikka nepsy-valmennuksella ei olekaan vielä vankkaa jalansijaa kuntoutuksessa tieteellisen tutkimusnäytön vähäisyyden vuoksi, lienee sanomattakin selvää, että inhimillisestä näkökulmasta katsottuna yksilön saama hyöty voi olla mittaamattoman arvokas.

Kirjoittajat:

Jenni Tikkanen, sosionomi, kuntoutuksen YAMK-tutkinto-ohjelma

Maria Luojus, FT yliopettaja, terveysala

Lähteet:

Haltia, Maila, Koskentausta, Terhi & Kujanpää, Sari 2023. Neuropsykiatrinen valmennus autismikirjon häiriössä. Käypähoito. Duodecim. Verkkosivusto. Päivitetty 23.1.2023. https://www.kaypahoito.fi/nix03170. Viitattu 3.9.2023.

Huotari, Anitta & Tamski, Eeva-Liisa 2013. Tammenterhon tarinoita. Kirja valmennuksesta. Mikkeli: Mikkelin Kopiopiste Ky.

Iisalmen Nuorison Tuki ry 2022. Kapasiteetti käyttöön – nuorten neuropsykiatrinen valmennus arjen toimintaympäristöissä -hanke 1.11.2019-31.7.2022. Loppuraportti. https://www.intry.fi/wp-con-tent/uploads/2022/07/KAPASITEETTIKAYTTOON_LOPPURAPORTTI_JULKINEN.pdf Viitattu 4.7.2023.

Neuropsykiatriset valmentajat ry 2021. Mitä on neuropsykiatrinen valmennus? Verkkosivusto. https://neuropsykiatrisetvalmentajat.fi/nepsyvalmennus.php Viitattu 9.8.2021.

Puustjärvi, Anita 2019a. ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypähoito. Duodecim. Verkkosivusto. Päivitetty 4.4.2019. https://www.kaypahoito.fi/hoi50061. Viitattu 19.8.2021.

Puustjärvi, Anita 2019b. Neuropsykiatrinen valmennus. Käypähoito. Duodecim. Verkkosivusto. Päivitetty 29.3.2019. https://www.kaypahoito.fi/nix01018. Viitattu 9.8.2021.