Korkeakouluopiskelijoiden opiskelukyky ja tulevaisuuden työkyky ovat saman kolikon kaksi eri puolta. Kolikon molempia puolia tarkastellaan jo opintojen aikana. Korkeakouluopiskelijoista yli puolet on töissä opiskelun ohessa tai opiskelee työn ohessa, joten opiskelukyky ja työkyky ovat tästä näkökulmasta päällekkäisiä.

Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä

Korkeakouluopiskelijan opintojen aikainen opiskelukyky on opiskelijan työkykyä – myös myöhemmin työelämässä. Opiskelukyky on kokonaisuus, jossa monet eri osatekijät vaikuttavat toisiinsa. Opiskelijan omat voimavarat, korkeakouluopiskelutaidot, opetus ja ohjaus ja opiskeluympäristöstä saatu tuki vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka opiskelija pystyy suoriutumaan opinnoista. Vahvuudet yhdellä tai useammalla osa-alueella voivat auttaa ylläpitämään opiskelukykyä silloinkin, kun jollain toisella alueella on ongelmia (YTHS 2022). Vahvistamalla opiskelukykyä ja opiskeluhyvinvointia sekä yleisiä työelämävalmiuksia korkeakouluopintojen aikana voimme vaikuttaa siihen, kuinka siirtyminen työelämään sekä työkyvyn ylläpitäminen ja omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen toteutuvat opintojen jälkeen työuran alkuvaiheessa.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen (2023) mukaan työelämään juuri siirtyneiden nuorten työkyky eli kyky vastata työn vaatimuksiin on heikentynyt merkittävästi. Tutkimus osoittaa myös, että työpaikalla tapahtuvalla perehdyttämisellä on keskeinen merkitys nuorten työntekijöiden työhyvinvoinnissa. Merkitystä on myös sillä, millainen näkemys ja taidot nuorella on omasta (työ)hyvinvoinnista huolehtimiseksi. Työterveyslaitos on elokuussa 2023 julkaissut suositukset nuorten työhyvinvoinnin tukemiseksi. Uran alussa olevien työntekijöiden hyvinvointi vahvistuu, kun työpaikalla tuetaan työntekijöiden voimavaroja. Tulokset tiivistyvät kolmeen suositukseen: vahvista nuoren pystyvyyden tunnetta, tue hänen työn hallinnan kokemustaan ja kulje uraa aloittavan työntekijän rinnalla. Samoja suosituksia voi erinomaisesti hyödyntää myös korkeakoulukontekstissa.

Korkeakoulun hyvinvointityön perusta?

Viime aikoina on myös kiinnitetty huomiota ja käyty laajaa keskustelua opiskeluhyvinvoinnin edistämisestä korkeakouluopintojen aikana. Kaukisen (2022) mukaan mikään koulutussysteemi ei ole tehokas, ellei se tue opiskelijoiden, opettajien ja koko oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja hyvinvointitaitoja. UNESCOn raportti Making every school a health-promoting school – Implementation Guidance virittääkin pohtimaan sitä, miten opiskelijoiden opiskelukykyä, -hyvinvointia ja hyvinvointitaitoja korkeakouluyhteisössä tuetaan? Korkeakoulun hyvinvointityön perustana ovat opetus, ohjaus ja moniammatillinen yhteisö. (Penttinen 2022.)

Nuoret aikuiset tekevät lukuisia elämäntapavalintoja, joilla on luonnollisesti vaikutusta opiskelukykyyn, hyvinvointiin ja opiskeluun. Korkeakoulussa opiskeluhyvinvoinnin perustan rakentavat korkeakoulussa käytettävät pedagogiset ratkaisut. Korkeakoulussa opiskelukyvyn ja opiskeluhyvinvoinnin huomioiminen osana opetusta ja oppimista tarkoittaa tavoitteellista pedagogiikkaa.

Hyvinvointipedagogiikka (wellbeing education) tarkoittaa Clarkin (2020) mukaan, että opetus ja oppimisen ohjaus korkeakoulussa tukevat opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Erityisesti mielen hyvinvoinnin vaikutukset niin oppimistuloksiin ja motivaatioon kuin esimerkiksi pudokkuuden vähentymiseen ovat Clarkin mukaan kiistattomat. Hyvinvointikysymykset ovat keskeinen osa pedagogista osaamista. Pedagoginen toiminta tukee hyvinvointia ja hyvinvointitaitoja osana opetussuunnitelmia. Miten ja millaisilla pedagogisilla menetelmillä opettajat omassa opetustyönsä arjessaan tukevat opiskeluhyvinvointia?

Hyvinvoinnin edistäminen opetustyön arjessa

Savonia-ammattikorkeakoulu on mukana Tulevaisuuden työkyky -hankkeessa, jossa selvitämme sekä jo käytössä olevia hyviä käytänteitä että opetushenkilöstön näkemyksiä siitä, millä tavalla opetustyön arjessa olisi mahdollista lisätä opiskeluhyvinvointia. Millaisia ovat hyvinvointitaitoja edistävät pedagogiset ratkaisut? Tarkastelemme myös sitä, missä määrin korkeakoulut voivat todellisuudessa parantaa ja vaikuttaa opiskelijoidensa opiskeluhyvinvointiin ja tulevaisuuden työkykyyn? Hanke toteutetaan ylimaakunnallisena ryhmähankkeena.

Savonian lisäksi hankkeessa on mukana Karelia-ammattikorkeakoulu ja Joensuun seudun erilaiset oppijat ry (JOSE). Hankkeessa tehdään yhteistyötä Kelan ja YTHSn kanssa. Savonia toteuttaa hankkeessa työpaketin, joka keskittyy hyvinvointia tuottavaan pedagogiikkaan ja saavutettavuuteen. Työpaketin tuloksena syntyy hyvinvointia edistävien pedagogisten ratkaisujen koonti korkeakouluopettajille, opiskelukykyä ja myöhempää työkykyä sekä -hyvinvointia tukevaa ja siitä tiedottavaa materiaalia. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Kirjoittaja:

Pirjo Venhovaara, koordinoiva ohjausasiantuntija, Tulevaisuuden työkyky -hanke. pirjo.venhovaara@savonia.fi

Lähteet:

Clarke, T. 2020. Children´s wellbeing and their academic achievement: The dangerous discourse of ´trade-offs` in education. Theory and research in education, 18 (3), 263-294.
Kaukinen. R. 2022 Hyvinvointi opetuksessa ja oppimisessa ‒ trendi vai tavoitteellista pedagogiikkaa? Haaga-Helia ammattikorkeakoulun eSignals julkaisu 13.9.2022
Penttinen. L. 2022. Korkeakoulujen opiskeluhyvinvointityöhön tarvitaan koko korkeakouluyhteisö. Koho-hankkeen työpaja.
Työterveyslaitos. 2023. Nuorten voimavarojen vahvistaminen työuran alussa. Onnistuneesti työuralle -tutkimushanke.
YTHS. Opiskelukykymalli. 2022. https://www.yths.fi/palvelut/opiskeluyhteisotyo/opiskelukyky/ Luettu 3.10.2023