Marjo Ringin ja Minna Kaarakaisen (2023) alkuperäistutkimuksessa tarkasteltiin hoitajien alan vaihdon syitä psykologisen sopimuksen näkökulmasta käsin. Alkuperäisartikkeli on julkaistu Focus Localis lehdessä 4/2023.

Johdanto

Sosiaali- ja terveydenhuoltoala on työvoimavaltaista, ja vaikka etäpalvelut ja digitalisaatio ovat osa toimintaa, ne eivät voi täysin korvata ihmistyövoimaa (Tevameri 2021, 63). Työntekijöiden riittävyys on haaste koko Euroopassa, ja Suomessa jopa neljäsosa sairaanhoitajista ja lähihoitajista aikoo eläköityä seuraavan 10 vuoden aikana (KEVA 2022). Henkilöstöpulaan vaikuttaa myös työtaakan kasvu ja vaikutusmahdollisuuksien pieneneminen suhteessa muihin Pohjoismaiden hoitajiin (Van Aerschot ym. 2022).

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että noin 20 % hoitajista harkitsee alalle vaihtoa, kun taas Suomessa ikääntyneiden palveluissa työskentelevistä hoitajista peräti 38 % suunnittelee alanvaihtoa (Van Aerschot ym. 2022). Artikkelissa tutkitaan hoitajien alanvaihdon syitä psykologisen sopimuksen käsitteen avulla, joka viittaa puhumattomaan sopimukseen työntekijän uskomuksista organisaation ja työntekijän välisestä vastavuoroisesta sopimuksesta.

Psykologinen sopimus on työelämätutkimuksessa vakiintunut käsite, ja sen rikkoutuminen vaikuttaa negatiivisesti hoitajien työasenteisiin, motivaatioon, työssä suoriutumiseen ja työssä sitoutumiseen (mm. Rodwell, Gulyas & Johnson 2022; Gulzar ym. 2022; Ring, Laulainen & Rissanen 2019, Rousseau 2013). Psykologinen sopimus muodostuu organisaation ja työntekijän vastavuoroisista odotuksista, joita ovat esimerkiksi työn sisältö, urakehitys, toimintatavat, palkkiot ja tuki. Työntekijä odottaa panoksensa vastineeksi kohtuullista palkkiota ja mahdollisuutta kehittyä asiantuntijana (Karani ym. 2022). Psykologinen sopimus täyttyy, kun odotukset ja korvaukset tasapainottuvat. Sen rikkoutuminen, tiedostettu rikkominen tai loukkaus, johtaa voimakkaisiin asenteellisiin ja emotionaalisiin reaktioihin, vaikuttaen työmotivaatioon, -tyytyväisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin (Morrison & Robinson 1997; Rodwell, Gulyas & Johnson 2022). Tahallinen psykologisen sopimuksen rikkominen syö luottamusta organisaatioon, ja sillä on pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia työntekijä-suhteeseen (Henderson & O´Leary-Kelly 2021).

Aineisto ja tutkimusmenetelmät

Aineisto kerättiin syksyllä 2021 ja se koostui 295 hoitoalan jättäneen lähi- ja sairaanhoitajan kirjoituksista. Sosiaalisen median (Facebook, LinkedIn, X/Twitter) välityksellä jaetussa kirjoituspyynnössä hoitoalan jättäneitä hoitajia pyydettiin kertomaan syitä alanvaihdolle. Vastaajat olivat laajalti eri toimialueilta ja maantieteellisiltä alueilta. Aineisto haluttiin kerätä vapaamuotoisina kirjotuksina ja antaa näin hoitajille mahdollisuus ilmaista itseään ja ajatuksiaan mahdollisimman vapaasti. Analyysimenetelmänä käytettiin yhdisteltyä sisällön analyysiä ja teoriaohjaavaa sisällön analyysiä.

Tulokset

Tutkimuksen tavoitteena oli koota alaa vaihtaneiden hoitajien kokemuksia ja analysoida alanvaihdon taustalla olevia syitä sekä niiden vaikutusta psykologisen sopimuksen rikkomiseen. Analyysin perusteella hoitajien psykologinen sopimus rikkoutui kolmella ulottuvuudella: ammatillisten velvollisuuksien laiminlyöntinä, organisaation ja johdon piittaamattomuutena ja kontrollointina, sekä epäoikeudenmukaisena palkitsemisena.

Hoitajien vahva arvopohja ohjasi ammatillisia velvollisuuksia, jotka muodostivat psykologisen sopimuksen perustan. Työntekijät odottivat mahdollisuutta toteuttaa ammatillisia velvollisuuksiaan ja odotuksiaan, ja tämä sitoutti heidät työhönsä. Kuitenkin hoitoalan jättäneet kokivat ammatillisten velvollisuuksien rikkoutuneen, erityisesti vuorovaikutuksen puutteena asiakastyössä.

Psykologisen sopimuksen rikkoutuminen aiheutti voimakasta pettymystä ja loukkaantumisen tunnetta hoitajissa. Organisaation ja johdon piittaamattomuus sekä epäoikeudenmukainen palkitseminen herättivät pettymystä, mikä vaikutti luottamuksen menettämiseen koko terveydenhuoltoalaa kohtaan. Hoitajat odottivat asiantuntija-asemaa, mutta ammatillisten odotusten rikkoutuminen teki heistä näköalattomia ja kyseenalaisti organisaation kyvyn täyttää tulevaisuuden odotuksia.

Tutkimus korostaa psykologisen sopimuksen merkitystä työelämässä ja sen rikkoutumisen vaikutuksia. Alan jättäneiden hoitajien kokemukset osoittavat, että psykologisen sopimuksen rikkoutuminen liittyy työolosuhteisiin, johtamiseen ja organisaatiokulttuuriin. Jatkossa on tärkeää kiinnittää huomiota johtamisen psykologisiin ulottuvuuksiin ja yhteisten arvojen sekä eettisten lähtökohtien korostamiseen sosiaali- ja terveysalalla. Lisäksi on olennaista tunnistaa psykologisen sopimuksen rikkoutumisen vaikutukset, kun harkitaan alan vetovoimaa ja työntekijöiden sitoutumista.

Kirjoittajat:

Minna Kaarakainen, dosentti, tki-asiantuntija, Kansainvälisyysyksikkö, EU4DUAL

Marjo Ring, tutkija, Itä-Suomen yliopisto

Alkuperäisartikkeli on julkaistu Focus Localis lehdessä 4/2023.

Lähteet:

Gulzar, S., Hussain, K., Akhlaq, A., Abbas, Z. & Ghauri, S. (2022). Exploring the psychological contract breach of nurses in healthcare: an exploratory study. Asian-Pacific journal of business administration.  https://doi.org/10.1108/APJBA-03-2021-0102.

Henderson, K. E., & O’Leary-Kelly, A. M. (2021). Unraveling the Psychological Contract Breach and Violation Relationship: Better Evidence for Why Broken Promises Matter. Journal of Managerial Issues, 33(2), 140–156.

KEVA (2022). Eläköitymisennuste 2022–2041. https://www.keva.fi/tama-on-keva/tilastot-ja-ennusteet/.

Morrison, Elizabeth & Robinson Sandra (1997). When employees feel betrayed: A model of how psychological contract violation develops. Academy of Management Review, 22(1), 226-256.

Ring, M., & Kaarakainen, M. (2023). ”Palkka on tietysti yksi syy, mutta ei suurin” – psykologisen sopimuksen rikkoutuminen hoitajien alanvaihdon taustalla . Focus Localis, 51(4). https://journal.fi/focuslocalis/article/view/129057

Ring, M., Laulainen, S., & Rissanen, S. (2019). Psykologinen sopimus sosiaali-ja terveydenhuollossa–Narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Työelämän tutkimus, 17(2), 88-102.

Rodwell, J. & Gulyas, A. (2015). Psychological con¬tract breach among allied health professionals. Journal of Health Organization and Management, 29(3), 393–412.

Rodwell, J., Gulyas, A. & Johnson, D. (2022). The new and key roles for psychological contract status and engagement in predicting carious performance behaviors of nurses. International journal of environmental research and public health, 19(21):13931. https://doi.org/10.3390/ijerph192113931.

Rodwell, J. & Johnson D. (2022). The state of the psychological contract, justice and engagement drive nurses´ performance behavior. International journal of environmental research and public health, 19(20):13505. doi: 10.3390/ijerph192013505.

Rousseau, Denise, Tomprou, Maria & Montes, Samantha (2013). Psychological Contract Theory. Teoksessa Kessler, Eric. (toim.) Encyclopedia of Management Theory. SAGE Publications, California.634–639.

Tevameri Terhi (2021). Katsaus sote-alan työvoimaan Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. TEM toimialaraportit. 2021:2. Helsinki: Valtioneuvoston hallintoyksikkö.

Van Aerschot, L., Puthenparambil, M.,  Olakivi, A., & Kröger, T. (2022). Psychophysical burden and lack of support: Reasons for care workers’ intentions to leave their work in the Nordic countries. International Journal of Social Welfare, 31(3), 333-346.

KEVA (2022). Eläköitymisennuste 2022–2041. https://www.keva.fi/tama-on-keva/tilastot-ja-ennusteet/.