Vetovoimainen vanhustyö-hankkeen tavoitteena on tukea työyhteisöjä kehittämään toimintaansa entistä veto- ja pitovoimaisemmaksi. Me hankkeessa työskentelevät olemme päässeet tapaamaan parin vuoden aikana useita erilaisia vanhustyön työyhteisöjä ja kuulemaan työntekijöiden ajatuksia, ideoita ja toiveita siitä, kuinka työyhteisöt voisivat edelleen kehittää omaa työyksikköään vetovoimaisemmaksi tai pitovoimaisemmaksi.

Tiimin yhteistä keskustelua pidetään tärkeänä

Hankkeen aikana yksiköt saivat päättää kehittämiskohteensa omien tarpeidensa mukaisesti. Monissa yksiköissä kehittämiskohteet liittyivät läheisesti vuorovaikutukseen tai tiimin sisäisen yhteistyön kehittämiseen. Yhteistä aikaa ja pysähtymistä tiimin yhteisten asioiden äärelle kaivattiin. Myös yksiköiden laatimissa yhteisissä pelisäännöissä oli lähes poikkeuksetta viittauksia hyvään käytökseen, työkaverin kunnioittamiseen ja yhteistyön sujuvuuteen.

– Siitä syntyi idea, että tehdään valmennussarja, joka auttaa tiimejä kehittämään omaa vuorovaikutustaan. Samalla se antaa eväitä myös yhdessä ohjautuvuuden kehittymiselle tiimissä sekä vahvistaa laadittujen pelisääntöjen toteutumista, sanoo työyhteisövalmentaja Aija Hietanen.

Hankkeen aikana valmennussarjaa koeponnistettiin yhdessä kahden vanhustyön tiimin kanssa. Toinen tiimi oli asumispalveluista ja toinen kotihoidosta (Nilsiä ja Haapaniemi). Näin saimme käsityksen ja palautetta sisällön ja toteutuksen toimivuudesta erilaisissa työympäristöissä.

Valmennuksen nimeksi muotoutui Arvostava vuorovaikutus, ja se koostui kuudesta eri teemasta:

1. Arvostava puhe: Minä-viestintä
2. Arvostava puhe: Rikastava vuorovaikutus
3. Palautteen vastaanottaminen ja kuunteleminen
4. Palautteen antaminen
5. Kiireen tunteen käsittely
6. Tunteiden kohtaaminen työssä

Valmennussarjaan kuului kaksi samansisältöistä valmennusta jokaisesta teemasta, joilla pyrittiin turvaamaan se, että mahdollisimman moni tiimin jäsen pääsisi valmennukseen. Valmennukset olivat kestoltaan 1–1,5 tunnin pituisia hetkiä iltapäiväisin. Valmennuskerta toteutettiin aina samalla kaavalla: ensin teoriatietoa aiheesta, jonka jälkeen osallistujat tekivät pieniä harjoituksia kulloinkin käsiteltävänä olevasta aiheesta. Lopuksi osallistujat saivat välitehtävän, jota heidän tuli harjoitella työkavereidensa kanssa arjen työskentelyn lomassa ennen seuraavaa valmennuskertaa.

Valmennus herätteli ajattelemaan asioita toisin

Valmennuksen jälkeen molempien yksiköiden valmennuksiin osallistuneilta kerättiin palautetta valmennuksen sisällöistä, menetelmistä ja hyödyistä. Kaikki palautetta antaneet kokivat valmennuksessa käsitellyt aiheet tarpeellisiksi työyhteisön vuorovaikutuksen kannalta. Myös harjoituksia pidettiin hyödyllisinä, joskin niiden toivottiin olevan vieläkin käytännönläheisempiä ja arjen työhön liittyviä. Osa valmennukseen kuuluvista välitehtävistä hukkui arjen touhuihin, osa toi iloa ja välittämistä arkeen.

Palautteiden perusteella molemmat yksiköt olivat tyytyväisiä valmennuskerran kestoon. Aikataulut sovittiin etukäteen, jotta valmennukset voitiin huomioida työsuunnitelmiin. Näin varmistettiin se, että kaikilla oli mahdollisuus osallistua valmennukseen. Valmennussarja kokonaisuudessaan kesti 5–6 kk, joka koettiin molemmissa ryhmissä ajallisesti liian pitkäksi. Suositeltavaksi pituudeksi ehdotettiin 3–4 kuukautta. Valmennuksen aikana nousi jo toiveita siitä, että valmennukseen linkitettäisiin vahvemmin mukaan esimiehen ohjaus ja pyrittäisiin nivomaan valmennusta entistä konkreettisemmin yksiköiden arkeen, esimerkiksi tiimikokouksiin vietyjen jatkokeskusteluteemojen avulla.

Osallistujien palautteiden mukaan valmennus synnytti avoimempaa keskustelukulttuuria työyhteisöön. Oli mukavaa kuulla työkavereiden ajatuksia teemoista, ja oli aika pysähtyä vuorovaikutukseen liittyvien asioiden äärelle. Ilman valmennusta tuskin näitä asioita tulisi työn tuoksinassa mietittyä. Palautteiden perusteella saatiin rohkaisua avoimempaan keskusteluun. Useammassakin vastauksessa mainittiin, että valmennuksen teemat herättelivät ajattelemaan omaa vuorovaikutusta ja tapaa toimia ja puhua työyhteisössä, esimerkiksi palautteen antamisen tai vastaanottamisen tapoja. Positiivisen palautteen antamisen harjoituksen kautta työkavereista löydettiin uskomattoman paljon hyviä asioita ja huomattiin, kuinka merkityksellistä on saada palautetta omalta työkaverilta.

Lisää tunnelmia valmennuksesta voitte lukea osoitteesta https://vetovoimainenvanhustyo.fi/positiivisten-tunteiden-jakaminen-tekee-tiimin/

Valmennussarjan pilotointi vauhtiin syksyllä 2022

Valmennussarjaa on kehitetty ja muokattu palautteiden perusteella kesän aikana. On tärkeää saada osallistujilta palautetta, jotta saadaan rakennettua toimiva kokonaisuus vanhustyön työyhteisöille. Syksyllä 2022 Arvostavan vuorovaikutuksen valmennussarjaa pilotoidaan kahdessa hankkeen yhteistyöorganisaatiossa: Siilinjärven kotihoidossa ja Tervaniityn asumispalveluyksikössä. Valmennussarja soveltuu myös yhteisöohjautuvuutta tavoittelevalle tiimille. Yhteisöohjautuvuuden perusta rakentuu arvostuksesta, luottamuksesta ja yhteisestä keskustelusta. Tämä valmennuskokonaisuus voi toimia lähtölaukauksena yhteisöohjautuvuuden kehittämiselle työyhteisössä.

Kirjoittajat:
Heli Kekäläinen, vanhustyön asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, heli.kekalainen@savonia.fi
Aija Hietanen, työyhteisövalmentaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, aija.hietanen@savonia.fi
Jaana Piippo, työyhteisövalmentaja, Savon ammattiopisto, jaana.piippo@sakky.fi