Avoin tiede ja tutkimus on termi joka toistuu monenlaisissa juhlapuheissa ja strategioissa Suomessa.
Yliopistovetoiselle termille on ammattikorkeakoulujen keskuudessa Suomessa lanseerattu rinnakkaistermi avoin TKI, joka kuvastaakin paremmin ammattikorkeakoulujen toimintaa. Toisinaan TKI-lyhenne esiintyy muodossa TKIO, jossa O tarkoittaa oppimista.
Molemmat termit tarkoittavat samaa asiaa: tutkimuksen ja kehittämisen näkyväksi ja saavutettavaksi tekemistä. Avoimuuden myötä julkisesti rahoitettu tutkimus on uudelleen arvioitavissa ja käytettävissä. Avoimuus lisää tutkimuksen laatua ja demokratiaa.
Mistä avoimuuden vaatimus oikein tuli?
Avoimen tieteen (Open science) käsite on peräisin tutkimusyhteisöiltä ja niitä rahoittavilta julkisilta toimijoilta. Liikehdintä sai alkunsa tyytymättömyydestä tiedejulkaisujen holtittomiin kustannusten nousuihin. Julkisella rahalla maksetut tutkimustulokset on perinteisesti julkaistu tieteellisissä lehdissä, joille tutkija auliisti antaa kaikki oikeutensa julkaisuun, kunhan vaan saa tekstinsä maineikkaaseen lehteen. Tämän jälkeen lehden kustantaja hinnoittelee julkaisun miten haluaa ja myy sen takaisin julkisille yhteisöille, joiden on ostettava julkaisu vaadittuun hintaan nähdäkseen tutkimustuloksista tehdyn artikkelin. Vaihtoehtoja ei ole ollut ja näin julkaisu on jäänyt vain varakkaimpien toimijoiden ostoslistalle ja tutkimustieto ei ole levinnyt laajemmalle. Monipoliasemassa toimivat kustantajat ovat käärineet kovat katteet taskuihinsa. Uusien teknologioiden kehittyessä julkaisumaailmassa kuitenkin avautui uusia mahdollisuuksia julkaisemiseen ja avointa verkkojulkaisemista haluttiin kehittää tutkimusyhteisöjen omista lähtökohdista käsin.
Ensimmäisenä avoimen tieteen julistuksena pidetään Budapestin aloitetta Budapest Declaration, joka julkaistiin helmikuussa 2002. Pian erilaisia aloitteita tehtiin eri puolilla Eurooppaa ja pohjoismaisen yhteistyön tuloksena syntyi jo vuonna 2003 yhteisöllisesti ylläpidetty DOAJ – Directory of Open Access Journals – tietokanta jonka lehdet olivat vertaisarvioituja ja avoimia. DOAJin kokoelmassa oli aluksi 300 lehteä ja nyt niitä on jo 16 500!
2000-luvulla myös OECD laati OECD-maiden tiedeministereiden toimeksiannosta ohjeistuksia pääsystä julkisesti rahoitettuun tutkimusdataan. Avoimuus mainitaan seuraavasti:
”Openness means access on equal terms for the international research community at the lowest possible cost, preferably at no more than the marginal cost of dissemination. Open access to research data from public funding should be easy, timely, user-friendly and preferably Internet-based.” (OECD 2007, s. 15)
OECD näkee tutkimustulosten avoimuuden tutkimuksen ja innovoinnin polttoaineena, joka aikanaan tiivistyy yhteiskuntaa hyödyttäväksi kilpailukyvyksi ja liiketoiminnaksi.
Myös Unesco on ottanut avoimen tieteen asiakseen mutta näkee avoimen tieteen vahvasti ihmisoikeusasiana. Unesco nostaa varsinkin avoimen oppimisen ja avoimet oppimateriaalit esiin linjauksissaan. Juuri nyt vahvistusta vailla on Recommendation on Open Science.
Euroopan komissio on eurooppalaisena jatkumona perustellut avoimen tieteen linjauksiaan OECD:n tavoin ja kytkenyt sen samalla tiukasti digitalisaatioon. Tutkimus- ja innovointipolitiikan kolme päätavoitetta: avoin innovointi, avoin tiede ja kansainvälinen yhteistyö asetettiin vuonna 2015 osana EU:n strategiaa.
Myös nyt voimassa olevassa strategiassa Open Science on osa Our Digital Future –politiikkaa.
Euroopan Komissio hyväksyi myös suosituksen tieteellisen tiedon saatavuudesta ja säilyttämisestä. Vuonna 2018 komission suositusta edelleen päivitettiin. Komissio ei velvoita jäsenmaitaan suosituksen käyttöön, mutta seuraa kuitenkin suositusten toteutumista, joten se on otettu eri maissa hallituksien ohjelmiin. Suomessakin avoin tiede on ollut jo usean hallituksen ohjelmassa aina tähän päivään saakka.
Avoin tiede ja tutkimus Suomessa
Avoimen tieteen asiat kuuluvat Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Tutkimuksen avoin toimintatapa on korkeakoulu- ja tiedepoliittinen valinta, joka koskee kaikkea korkeakoulutusta Suomessa. OKM:n sivuilla asia esitetään näin:
”Tieteen ja tutkimuksen avoimuuden lisääminen on kansainvälisesti merkittävä tapa edistää tutkimusta ja lisätä tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Tutkimuksen tulokset saatetaan nopeasti tutkijayhteisön ja kansalaisten saataville, mikä säästää resursseja, edistää tutkimuksen korkeaa laatua sekä parantaa tutkimustiedon hyödynnettävyyttä yhteiskunnassa. Avoin tiede ja tutkimus antaa uusia oivalluksia ja laajentaa mahdollisuuksia osallistua tieteelliseen tutkimukseen. Tämä edellyttää tutkimuksen tuottamien ja tarvitsemien julkaisujen, datan, menetelmien, osaamisen ja tukipalveluiden laajamittaista saatavuutta.”
OKM on edistänyt avointa tiedettä jo vuosia. Moni on kuullut ATT-hankkeesta, joka kesti kolme vuotta ja päättyi 2017. Sen myötä luotiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta, jonka tavoitteita on sittemmin lähdetty toteuttamaan erilaisin toimenpitein.
Vuonna 2018 avoimen tieteen kehittäminen siirtyi Tieteellisten Seurain Valtuuskunnille TSV:lle. Opetus-ja kulttuuriministeriö rahoittaa edelleen toimintaa. TSV:n alla toimivaa kehittämisryhmittymää kutsutaan Avoimen tieteen koordinaatioksi ja siinä toimivat yhteistyössä yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, rahoittajat, kirjastot sekä arkistot. Toiminta muodostuu asiantuntija- ja työryhmien sekä ohjausryhmän verkostosta ja sen toiminta on tehtäväperusteista ja hyvin avointa.
Avoimen tieteen kehittämistehtävät on jaettu neljän päälinjauksen alle:
• toimintakulttuurin avoimuus
• tutkimusjulkaisujen avoimuus
• aineistojen avoimuus
• oppimisen avoimuus
Neljä päälinjausta jakautuu osalinjauksiin ja moniin erilaisiin toimenpiteisiin. Linjaukset ja osalinjaukset valmistellaan avoimessa koordinaatiossa ja ne tulevat aina laajasti kommentoitaviksi, mm. kaikille ammattikorkeakouluille.
Mitä avoin TKIO ammattikorkeakouluissa ja Savoniassa tarkoittaa?
Ammattikorkeakoulujen arjessa avoin tiede ja tutkimus, tai mieluummin avoin TKIO, konkretisoituu rahoituksen ja kansallisen yhteistyön avulla.
Jokaista avoimen tieteen neljästä päälinjauksesta edistetään Savoniassa erilaisin toimenpitein.
Avoin toimintakulttuuri tarkoittaa sitä, että avoimuuden eetos otetaan osaksi koko organisaation toimintaa ja organisaation henkilöstö sitoutuu siihen. Savoniassa johto on sitoutunut avoimuuden edistämiseen Savonian strategian toimeenpano-ohjelmassa (TKI) ja allekirjoittanut myös Avoimen tieteen julistuksen. Savonian julkaisupolitiikka kannustaa julkaisemaan avoimesti. Avoin toimintakulttuuri tulee esiin myös alueellisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä TKI- ja palveluliiketoiminnassa. Yhteistyökumppaneitamme kunnioittaen toimimme mahdollisimman avoimesti tarjoten tutkimusinfrastruktuuriamme ja osaamistamme heidän käyttöönsä.
Tutuin avoimuutta edistävistä rahoituskannusteista on avoin julkaiseminen ja vuosittainen julkaisutiedonkeruu. Savonian henkilökunnan tekemien julkaisujen määrä kasvattaa Savonian rahoitusta, koska OKM maksaa jokaisesta julkaisusta Savonialle. Lisäporkkanana OKM maksaa kokonaan avoimista julkaisuista lisäkertoimen 1,2 mukaan. Savoniassa on linjattu, että julkaisemme vain avoimesti.
Vuosittaisesta julkaisujen määrästä sopii jokainen tiimi omassa tiimisopimuksessaan.
Taloudellisen intressin lisäksi julkaisujen avulla nostetaan oman organisaation osaamista esille. Julkaisut ovat myös organisaation toiminnan esittelyä ja pyrkimystä vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan. Vaikuttavuus on paljon käytetty sana, mutta juuri sitä julkaisujen avulla haetaan. Eikä oman asiantuntemuksen esiintuominen ole ikinä pahaksi asiantuntijalle itselleenkään.
Uusi avoimen tieteen seurantamalli on juuri tekeillä ja loppuvuodesta tiedämme millaisia ehdotuksia se sisältää. Seurantamalli on jatkoa avoimen tieteen kypsyystasoselvityksille, joilla OKM on mitannut EU:n suositusten kansallista toteutumista korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Aika näyttää miten se vaikuttaa rahoitukseen tulevaisuudessa.
Aineistojen avoimuus tarkoittaa tutkimus- ja kehittämishankkeissa julkaistujen aineistojen saattamista avoimesti käytettäväksi edelleen. Hankkeessa syntyneen aineiston tallennusta ja avaamista muiden toimijoiden käyttöön on Savoniassa jo pilotoitu. Ensimmäisenä aineistonsa ehti avaamaan Luova veto – hanke, jonka materiaalit löytyvät nyt Tiede ja tutkimus.fi – portaalista. Jatkossa on tarkoitus kuvailla hankkeissa syntyvät aineistot erityiseen Aineistot-tietokantaan ja avata niistä jatkokäyttöön sopivia aineistoja.
Aineistojen lisäksi organisaatiot voivat tuoda esille omaa tutkimusinfrastruktuuriaan ja tutkimusmenetelmiään. ”Tutkimusinfrastruktuurit ovat kansallisesti merkittäviä tutkimusvälineitä, laitteistoja, aineistoja ja palveluita, jotka mahdollistavat innovaatiotoiminnan eri vaiheissa tapahtuvan tutkimus- ja kehitystyön sekä tukevat järjestäytynyttä tutkimustyötä, tutkijan koulutusta ja opetusta sekä kehittävät tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia. (Tutkimusinfrastruktuurien tietopankki). Tiede ja tutkimus.fi – portaalista löytyy jo varsin mukavasti myös savonialaista konepuolen infraa.
Oppimisen avoimuus – linjausta on Savoniassa edistetty avoimien oppimateriaalien kautta. Julkisrahoitteisesti syntyvälle oppimateriaalille on olemassa Avointen Oppimateriaalien Kirjasto – lyhyemmin aoe.fi. AOE on tarkoitettu kaikille koulutusasteille ja jatkuvaan oppimiseen. Aineistoja tallentaessaan oppimateriaalin tekijä voi kuvata mihin ja kenelle materiaali soveltuu. Oppimateriaalit lisensoidaan aina avoimeksi. AOE:sta löytyy myös Savonian asiantuntijoiden tekemää materiaalia. AOE on integroitu Savonian kirjaston tietokantaan Savonia-Finnaan, jossa voit myös hakea AOE:n aineistoja.
Avoimuuden käsitteeseen törmätään myös hankerahoitusta haettaessa ja monissa rahoitusohjelmissa avoimuuteen sitoutuminen on edellytys rahoituksen saamiselle. Varsinkin Horisontti – puiteohjelmissa ja Suomen Akatemian rahoitusohjelmissa avoimuuden vaateet ovat olleet jo pidempään mukana. Muut rahoittajat seuraavat perässä.
Avoin TKIO on pitkälti datanhallintaa ja toimintojen digitalisointia ja se on tuonut tullessaan Savoniaan lukuisia uusia työkaluja, joiden nimet voivat olla jo tuttuja tai vielä ihan outoja.
Justus, Juuli, Tiede ja tutkimus.fi, Fairdata-työkalut, Etsin, Qvain, Ida, dmpTuuli ja AOE ovat jo Savoniassakin otettu enemmän tai vähemmän käyttöön.
Palvelut ovat pääsääntöisesti kansallisia ja käytettäviä sellaisenaan, mutta joitakin myös räätälöidään Savonian käyttöön.
Savoniassa avoimen TKIO:n ottaminen osaksi normaalia toimintaa voi muuttaa aiempia käytänteitä, mutta muutosten myötä myös datanhallinta eri muodoissaan paranee ja on luotettavampaa. Tämä helpottaa lopulta arkista aherrustamme.
Avoin TKI kuuluu Savoniassa vararehtori Mikko Vuoriston vastuualueelle ja käytännön apurina häärää allekirjoittanut. Savoniassa toimii avoin TKIO-työryhmä, jonka toimintaan osallistuu kattava joukko savonialaisia asiantuntijoita eri aloilta niin opetuksesta, TKI:stä kuin korkeakoulupalveluista. Myös julkaisutyöryhmän asiantuntijat edistävät avoimen julkaisemisen asioita tomerasti.
Meidän kaikkien puoleen saa kääntyä kaikissa avointa TKIO:ta koskevissa asioissa.
Tietopalvelupäällikkö Mira Juppi
Lähteet:
Avoimen tieteen julistuksen allekirjoittaneet
https://avointiede.fi/fi/linjaukset-ja-aineistot/avoimen-tieteen-ja-tutkimuksen-julistus/julistuksen-allekirjoittaneet
Käytetty 26.8.2021
Avoin koordinaatio
https://avointiede.fi/fi/koordinaatio
Käytetty 26.8.2021
Budapest Declaration, February 14, 2002.
https://www.budapestopenaccessinitiative.org/read
Forsström & Kutilainen. 2017. Kohti yllättäviä löytöjä ja luovia oivalluksia. Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen loppuraportti.
https://avointiede.fi/sites/default/files/2019-12/ATT-hankkeen%20loppuraportti%20v5_0.pdf
KOMISSION SUOSITUS, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2012, tieteellisen tiedon saatavuudesta ja säilyttämisestä (2012/417/EU). Euroopan unionin virallinen lehti L194/39.
https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:194:0039:0043:FI:PDF
KOMISSION SUOSITUS (EU) 2018/790, annettu 25 päivänä huhtikuuta 2018, tieteellisen tiedon saatavuudesta ja säilyttämisestä. Euroopan unionin virallinen lehti L134/12
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32018H0790&from=EN
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikka ja sen kehittäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
https://minedu.fi/korkeakoulu-ja-tiedelinjaukset
Käytetty 26.8.2021
OECD (2007), OECD Principles and guidelines for access to research data from public funding, OECD Publishing
https://www.oecd.org/sti/inno/38500813.pdf
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikka ja sen kehittäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
https://minedu.fi/korkeakoulu-ja-tiedelinjaukset
Käytetty 26.8.2021
Recommendation on Open Science. Unesco.
https://en.unesco.org/science-sustainable-future/open-science/recommendation
Käytetty 26.8.2021
The EU’s open science policy. An official website of the European Union.
https://ec.europa.eu/info/research-and-innovation/strategy/strategy-2020-2024/our-digital-future/open-science_en#8-ambitions-of-the-eus-open-science-policy
Käytetty 26.8.2021
Tutkimus- ja innovointipolitiikan tavoitteet. Euroopan unionin virallinen verkkosivusto.
https://ec.europa.eu/info/research-and-innovation/strategy/past-research-and-innovation-policy-goals_fi#openscienc
Käytetty 26.8.2021
Tutkimusinfrastruktuurien tietopankki. Tutkimustietovaranto. eDuuni Wiki.
https://wiki.eduuni.fi/display/CSCTTV/Tutkimusinfrastruktuurien+tietopankki
Käytetty 26.8.2021