Sosiaali- ja terveydenhuolto elää suuren murroksen aikaa. Digitalisaatio muuttuu yhä enemmän osaksi arkea ja rakenneuudistus haastaa kehittämään uusia toimintamalleja- ja tapoja.

Nykänen (2022) toteutti opinnäytetyönään digimentorimallin sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiolle. Tavoitteena oli kehittää mitattavissa olevaa toimintamallia, joka kehitettäisiin organisaation tarpeista käsin. Tavoitteena oli myös osallistaa työyhteisöjä mallin valmisteluun, sillä työn, työprosessien ja työhyvinvoinnin kehittämiseen osallistaminen tuo myös työhyvinvoinnin lisäarvoa organisaatiolle. Näin myös henkilöstö pääsi vaikuttamaan omaan työhönsä.

Miten mahdollistaa työyhteisöjen digimentoreiden osallistaminen uuden toimintamallin laatimiseen?

Tässä kehittämistyössä keskeisenä lähtökohtana vertaisarvioitiin toista organisaatiota, jossa digimentorimallia jo päivittäisessä työskentelyssä hyödynnetään. Menetelmässä sovellettiin oman organisaation toimintaan toisen organisaation toimintamallia. Tavoitteena oli oppia hyvistä käytännöistä muilta organisaatioilta vertaiskehittämisen menetelmällä ja arvioida omaa uutta toimintamallia.

Vertaisarvioinnin myötä tulevien digimentoreiden toimintaa kehitettiin yhdessä oppien Learning cafe-menetelmää hyödyntäen. Menetelmässä jokainen osallistuja tuottaa ajatuksia tai ideoita kehitettävistä aiheista tukikysymysten avulla. Saadut ideat kootaan, jaotellaan, tiivistetään ja arvioidaan halutun kehittämisen aineistoksi.

Kehittämistyön seuraavassa vaiheessa Learning cafe-materiaalista analysoitiin tuleva mitattavissa oleva toimintamalli. PRIA-menetelmää hyödyntäen osallistujien tunnistetut ideat koottiin ja ideoiden tärkeyttä arvioitiin. Tuloksena muodostui portfolioita (kuva 1) eli asioiden yhdistelmiä. Portfolioita käytettiin digimentorimallin juurruttamisen vision ja strategian muodostamisessa. Selkeä visio ohjaa toiminnan kehittämistä kohti asetettuun tavoitteeseen.

Digimentoritoimintamallin kehittämisessä keskeistä oli muun muassa perehdytys ja koulutus. Mentorit kaipaavat aikaa perehtyä organisaation digitaalisiin palveluihin niin henkilöstön kuin asiakkaankin näkökulmasta. Koulutukseen panostamalla voidaan myös lieventää muutosvastarintaa, joita uudet toimintamallit ja niiden käyttöönotto usein aiheuttavat. Myös tarvetta digimentorimallille tulee olemaan jatkossa yhä enemmän, koska lisääntyneeseen palvelutarpeeseen voidaan vastata laajentamalla digitaalisia palveluita.

Lue lisää: Nykänen J. 2022. Digimentorimalli Eksotessa. Vertaismentorointimalli työyhteisöille. Luettavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110722171

Kirjoittajat:
Johanna Nykänen, sairaanhoitaja, digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu
Elisa Snicker, Lehtori, CBC, KTM, TtM, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Lähteet:

Juujärvi, Soile, Sinervo, Timo, Laulainen, Sanna, Niiranen, Vuokko, Kujala, Sari, Heponiemi, Tarja & Keskimäki, Ilmo 2019. Sote-ammattilaisten yhteinen osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Helsinki. Verkkojulkaisu. http://urn.f/ URN: ISBN:978–952–343–338–0. 27.1.2022.

Liesiö, Juuso, Salo, Ahti, Keisler, Jeffrey & Morton, Alec 2021. Liesiö, Juuso, Salo, Ahti, Keisler, Jeffrey M. & Morton, Alec 2021. Portfolio decision analysis: Recent developments and future prospects. European Journal of Operational Research. Volume 293, Issue 3, 2021, Pages 811-825. https://doi.org/10.1016/j.ejor.2020.12.015. Viitattu 29.10.2022.

Ojasalo, Katri, Moilanen, Teemu, Ritalahti, Jarmo 2015. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Helsinki: Sanoma Pro Oy. Viitattu 29.10.2022.

Paldenius, Kalevi & Kajanus, Miika 2021. Future Divercities-project (e)valuation report.PDF. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/498272/futuredivercitiesproject.pdf?sequence=1. Viitattu 24.8.2022.

Rauvola, Julia & Pietikäinen, Minna 2021. Vaikuttava korkeakoulu. Työntekijöiden osallistaminen tuplahyödyt työhyvinvointiin. Laurea Journal. Verkkojulkaisu 21.4.2021. https://journal.laurea.fi/tyontekijoiden-osallistamisen-tuplahyodyt-tyohyvinvointiin/#67e2e16a. Viitattu 29.10.2022.

Schiel, Holger, Krummaker, Stefan, Hoffman, Petra & Kowalski, Rita 2022. The “research world café” as method of scientific enquiry: Combining rigor with relevance and speed. Journal of Business Research. Volume 140, 2022, Pages 280-296. https://www.sciencedirect.com/science/ article/pii/S014829632100802X?via%3Dihub. Viitattu 29.10.2022.

Seppänen- Järvelä, Riitta(toim.) 2005. Vertaismenetelmät kehittävän arvioinnin välineenä. Hyvät käytännöt menetelmäkäsikirja. Stakes. FinSoc. Arviointiraportteja 2/2005. Verkkojulkaisu. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/77163/vertaismenetelmat.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 29.10.2022.

Toikko, Timo & Rantanen, Teemu 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Verkkokirja. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/100802/Toikko_Rantanen_Tutkimuksellinen_kehittamistoiminta.pdfsequence=1&isAllowed=y. Viitattu 29.10.2022.