Kouluhyvinvointi on ollut näyttävästi esillä viime vuosien aikana. Lapset viettävät suuren osan päivästään koulussa, joten koulun merkitys lasten arjessa on mittava. Koulujen hyvinvointia, terveyttä ja yhteisöllistä toimintakulttuuria edistävässä toiminnassa on suuria eroja koulujen välillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän (2021) selvityksen mukaan myönteinen hyvinvointia ja terveyttä vahvistava kehitys kouluissa on myös osittain pysähtynyt. Koulujen tuki oppilaiden liikunnalle ja kouluruokailusuositusten noudattaminen vähenivät koronavuosina. (THL 2022)

Tutkimusten valossa tiedetään, että vain kolmasosa peruskoululaisista liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Viime vuosien aikana on kehitetty erilaisin hankkein (mm. Liikkuva koulu) liikkumista tukevia kouluympäristöjä. Näillä toimilla ei ole kuitenkaan pystytty täysin vastaamaan haasteeseen. (Kokko & Martin 2019) Edelleen tarvitaan kohdennettuja, yksilöllisiä tukitoimia erityisesti vähiten liikkuville ja toimintarajoitteisille lapsille ja nuorille. Tarvitaan siis uudenlaisia keinoja lastemme kouluhyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Fysioterapeutit kouluille edistämään koululaisten hyvinvointia ja terveyttä

Yhteispohjoismaiset fysioterapeuttiliitot suosittelivat jo vuonna 2016, että jokaisessa koulussa tulisi olla oma fysioterapeutti. Suomen lainsäädännön mukaan fysioterapeutti voi toimia osana koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa.

Suomen fysioterapeuttiliiton selvityksen mukaan (2019) koululaisten fysioterapian todettiin kuitenkin toteutuvan pääsääntöisesti terveysasemilla eikä lasten arjen ympäristöissä kuten kouluilla. Liitto julkaisi kesällä 2019 oman suosituksensa ‘Fysioterapeutit kouluille!’. Suosituksen mukaan fysioterapeutin työn tavoitteena kouluilla on ennaltaehkäistä liikunta- ja toimintakyvyn ongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä järjestää hyvinvointia edistävää ohjausta, neuvontaa ja toimintaa koululaisille. Ydinosaamisalueisiin kuuluu erityisesti terveyden, liikkeen, liikkumisen ja toimintakyvyn edistäminen, palauttaminen ja ylläpitäminen. Suosituksen tarkoituksena on kuvata, millaisia mahdollisuuksia fysioterapeutilla on toimia kouluympäristössä. (Suomen Fysioterapeutit ry 2019.)

Fysioterapeuttiopiskelijat kouluilla

Koulut ovat tulleet osaksi fysioterapeuttiopiskelijoiden harjoitteluympäristöjä. Suomen fysioterapiakouluttajat ry selvitti vuonna 2020, millaista on fysioterapeuttiopiskelijoiden harjoittelu peruskouluissa tällä hetkellä. Ammattikorkeakoulujen fysioterapian harjoitteluvastuuhenkilöille tehdyn kyselyn yhteenvetona voidaan todeta, että harjoittelumahdollisuudet ja käytännöt ovat moninaiset ja yhteiset linjat puuttuvat. Kyselyyn vastasi yhdeksän ammattikorkeakoulua.

Selvityksen tulosten perusteella opiskelijat voivat harjoitella kouluilla esimerkiksi osana koulufysioterapian palveluita, toimintaa tai toteuttaen erillisiä kehittämistehtäviä. Pääasiallisesti harjoittelu sisältää terveyden edistämiseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Alueilla, joilla fysioterapeutti työskentelee kouluyhteisössä, on koulujen oppilaille tarjolla myös yksilövastaanottopalvelua. Kuudessa ammattikorkeakoulussa yhdeksästä oli kokeiltu myös etäohjausta fysioterapian toteutusmenetelmänä pandemia-aikana.

Opiskelijoiden harjoittelua ohjaavat suurimmaksi osaksi oman alueen ammattikorkeakoulun fysioterapian opettajat, koska vain harvoissa kouluissa on fysioterapeuttia. Koulufysioterapiaharjoittelu arvioidaan yleisten harjoittelun arviointikriteerien mukaan.

Suuntaviivat pohjautuvat edellä mainittuihin suosituksiin ja selvitykseen. Suuntaviivojen tavoitteena on lisätä tietoisuutta fysioterapeuttiopiskelijoiden toimintamahdollisuuksista kouluilla, yhdenmukaistaa toimintaa yhteistyössä koulujen ja korkeakoulujen välillä sekä vahvistaa fysioterapeuttiopiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua koululaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kouluilla.

Suuntaviivoja fysioterapiaharjoittelun toteutumiseen kouluilla (peruskoulu, lukio, toinen aste)

Yhteistyön aloitus

Mikäli fysioterapeuttiopiskelijoiden harjoittelu on koululla uutta toimintaa, yhteistyön aloitusvaiheessa toiminta juurrutetaan opintojen loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden harjoittelulla. Toiminnan vakiinnuttua voi myös alkuvaiheen opiskelijat tehdä harjoittelua kouluilla. Yhteistyösopimukset koulujen ja ammattikorkeakoulujen välillä tehdään kunkin amk:n käytäntöjen mukaisesti.

Harjoittelun ohjaaminen

Harjoittelun sisältöä ja opiskelijan toimintaa ohjaa ensisijaisesti maailman fysioterapeuttiliiton (WCPT 2011) suositus. Näin harjoitteluprosessin ohjaaminen ja vastuu ovat nimetyllä fysioterapeutilla. Mikäli kouluyhteisössä ei ole fysioterapeuttia, niin lähiohjaajajana voi toimia koulun henkilökuntaan kuuluva henkilö. Ammattikorkeakoulun fysioterapian opettaja ohjaa harjoitteluprosessia sekä opiskelijan oppimistavoitteiden laatimista ja reflektointia kuten muissakin ammatillisissa harjoitteluissa.

Harjoittelun ohjauksen tavoitteena on opiskelijan oppimisen, ammatillisen kasvun sekä asiantuntijuuden kehittymisen tukeminen.
Mikäli kouluyhteisössä ei ole fysioterapeuttia lähiohjaajajana voi toimia koulun henkilökuntaan kuuluva henkilö, mutta tällöin ammattikorkeakoulun fysioterapian opettajan tulee osallistua harjoittelun sisällön ohjaamiseen varmistaen, että toiminta tukee fysioterapeutin ammattiin kehittymistä.

Harjoittelun sisältöasiat

Harjoitteluun liittyvät sisältöasiat sovitaan yhteisesti ammattikorkeakoulun ja yhteistyökumppanin kanssa opiskelijan opintojen vaihe ja oppimistavoitteet huomioiden. Yhteistyötä suositellaan tehtäväksi myös lasten ja nuorten omien fysioterapeuttien kanssa. (esim. Valterikoulut ja KELAn järjestämät yksilölliset terapiat)

Koululaisten ohjaus ja neuvontatilanteissa fysioterapeuttiopiskelija voi toimia yhteistyössä eri ammattilaisten kanssa ja fysioterapiaklinikalla fysioterapeutin ohjauksessa. Mikäli koululla on fysioterapiaklinikka, toiminta perustuu ennalta ehkäisevään toimintaan ja ohjaukseen ja neuvontaan. Suositeltavaa on, että kaikkien koululaisten terveydenhoitoon liittyvien ammattilaisten kanssa tehdään toimintasuunnitelma ja vastuunjako paikallisesti fysioterapeuttiopiskelijoiden toiminta huomioiden.

Koululla harjoittelevien fysioterapeuttiopiskelijoiden tulisi olla osa oppilashuollon tukiryhmää mikä mahdollistaa moniammatillisen työskentelyn oppimista.

Arviointikriteerit

Harjoittelun hyväksymiseen käytetään kunkin amk:n yleisiä harjoittelun kriteereitä fysioterapian ydinosaamisen mukaan. Arvioinnissa hyödynnetään myös 2021 julkaistuja hylätyn harjoittelun kriteerejä.

Kirjaaminen

Kouluissa, joissa on terveydenhuollon ammattilainen (esim. fysioterapeutti, terveydenhoitaja), on opiskelijalla mahdollisuus harjoitella myös potilastietojen kirjaamista. Fysioterapeuttiopiskelija kirjaa potilaskertomukseen asiakkaan toimintakyvyn, voimavarojen ja toimintarajoitteiden kannalta merkitykselliset havainnot systemaattisesti, kansallisia määrityksiä ja organisaation omia ohjeita noudattaen. Koululaisen/opiskelijan fysioterapiakäynti kirjataan koulu-/opiskeluterveydenhuollossa potilastietojärjestelmän terveyskertomuksen fysioterapia-näkymään mahdollisuuksien mukaan (Suomen Fysioterapeutit ry 2017).

Koulufysioterapiaharjoittelun tulevaisuuden näkymä

Tulevaisuudessa nähdään tärkeänä jatkaa fysioterapeuttiopiskelijoiden harjoittelua kouluilla (Suomen Fysioterapeuttikouluttajat ry 2020). Fysioterapeuttiopiskelijan harjoittelu kouluilla valmentaa itsenäiseen työskentelyyn, vastuunottoon ja vahvaan itseohjautuvuuteen sekä työn organisointiin. Koulufysioterapeutin rooli ja tehtävät voivat olla epäselviä koulun henkilökunnalle ja tämä vaatii opiskelijalta kykyä avata ja antaa esimerkkejä fysioterapeutin työnkuvasta kouluympäristössä.

Fysioterapeuttiopiskelijoiden tehtävänä on myös löytää oma paikkansa koulun työyhteisön moniammatillisessa tiimissä. Harjoittelu moniammatillisessa toimintaympäristössä auttaa tunnistamaan erilaisia rooleja ja tehtäviä koululaisten arjessa.

Kirjoittajat:

Anu Kinnunen, KT, ft, koulutuspäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu
Marika Kiviluoma-Ylitalo, TtM, ft, OPS-vastaava, Suomen fysioterapiakouluttajat ry pj, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Pirjo Knuuttila, TtM, ft, lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu
Kirjoitettu yhteistyössä Suomen fysioterapiakouluttajat ry:n kanssa

Lähteet:

Kokko, S. & Martin, L. 2019. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia vuodelta 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1.
Suomen fysioterapeutit ry. 2019. Suositus koululaisten ja opiskelijoiden fysioterapiasta
kouluympäristössä. Suomen fysioterapeutit ry.
Fysioterapiakouluttajat ry. 2020. Selvitys fysioterapeuttiopiskelijoiden harjoittelusta peruskouluissa. (Julkaisematon).
THL. 2022. Hyvinvoinnin ja terveyden terveydenedistäminen peruskouluissa – TEA 2021. Tilastoraportti 16/2022, 10.5.2022.
World Confederation for Physical Therapy. 2011. WCPT guideline for qualifications of faculty for physical therapist professional entry level education programmes.