Vanha mies katsoo kameraan ja hymyilee.

Savonia-artikkeli: Hanke toi veto- ja pitovoimaa vanhustyöhön

#SavoniaAMK

Vuoden 2019 hoivakriisin jälkimainingeissa syntynyt vanhustyön veto- ja pitovoiman kehittämiseen luotu Vetovoimainen vanhustyö -hanke tulee päätökseensä tämän vuoden lopussa.

Kolmen vuoden aikana hankkeessa on keskitytty valmentamaan ja kouluttamaan vanhustyön työyhteisöjä sekä lisäämään osaamisen kautta vanhustyön veto- ja pitovoimaa. Sadan päivän kokeilu -nimellä kulkeneet kehittämiskokeilut pohjoissavolaisissa vanhustyön yksiköissä tuottivat arvokasta tietoa alan koulutustarpeista, joihin vastattiin kokeilujen myötä kehitettyjen valmennusten avulla.

Tapahtumista saadut palautteet ovat olleet positiivista luettavaa; yli 90 % palautteen antaneista arvioi hankkeen onnistuneen toiminnassaan joko hyvin tai erittäin hyvin. Myös oppilaitoksiin tehtyjen esittelykäyntien ja niistä saatujen palautteiden mukaan hanke on onnistunut herättämään hoitoalan opiskelijoissa kiinnostuksen vanhustyötä kohtaan.

– Hanke on ollut meille oikeasti hyödyllinen. Keskittyminen viestinnän kehittämiseen toi meille päivitetyn viestintäsuunnitelman ja lisäsi sosiaalisen median kanavien käyttöä yhdistyksemme viestinnässä. Lisäksi parantunut digiosaaminen näkyy toiminnassamme muun muassa etänä järjestettävinä kuntouttavina tapahtumina. Iloksemme niihin tulee osallistujia runsaasti ja isolta alueelta, mikä kertoo, että nämä palvelut näkyvät hyvin. Meidät löydetään nyt myös työnantajana, sanoo Pohjois-Savon Muisti ry:n toiminnanjohtaja Eija Rytkönen.

Digitaalinen työkalu työyhteisöjen tarpeeseen

Lähes koko hankkeen toiminta-ajan käynnissä olleet kokeilut toimivat paitsi työyhteisöjen sparraajina myös tietolähteinä hankkeessa kehitetylle vanhustyön vetovoimamallille. Vahvistusta mallin tietopohjaan ovat tuoneet lisäksi alan kirjallisuudesta ja tutkimuksesta saadut oivallukset.

– Malli sisältää vanhustyön työyhteisöille suunnatun itsearviointityökalun, jonka avulla ne voivat arvioida veto- ja pitovoimaisuuttaan yhdeksän eri teeman kautta. Lisäksi malli antaa vinkkejä työyhteisön toiminnan parantamiseen, sanoo hankkeen projektipäällikkö ja vanhustyön erityisasiantuntija Satu Pirskanen.

Arviointityökalu on pyritty rakentamaan siten, että sen kysymyksiin vastaaminen olisi mahdollisimman helppo liittää osaksi työpäivää; sen voi toteuttaa esimerkiksi osissa yksi teema kerrallaan. Työkalu antaa palautteen jokaisesta yhdeksästä teemasta heti väittämiin vastaamisen jälkeen. Lopuksi arvioinnin tehnyt työyhteisö saa koontiraportin työyhteisönsä veto- ja pitovoimasta verkkopalvelulle annettujen vastausten pohjalta.

Projektipäällikkö Satu Pirskanen sekä työyhteisövalmentajat Jaana Piippo ja Aija Hietanen kävivät marraskuun alussa vierailulla yhteisöohjautuvassa Keusotessa.
Projektipäällikkö Satu Pirskanen sekä työyhteisövalmentajat Jaana Piippo ja Aija Hietanen kävivät marraskuun alussa vierailulla yhteisöohjautuvassa Keusotessa.

Valtakunnan ykkösnimet mukana muutoksessa

Valmennusten, kokeilujen ja vetovoimamallin lisäksi hankkeessa on tehty paljon työtä myös vanhustyön mediamielikuvan muuttumisen eteen. Matkan varrella on toteutettu 21 ammattitasoisen videon lisäksi useita yhteistyöprojekteja tunnettujen julkisuuden henkilöiden, kuten Satu Silvon, Seela Sellan ja Meeri Koutaniemen kanssa. Lisää vaikuttavuutta ovat tuoneet hankkeen yhteistyökumppaneina alusta asti toimineet hoiva-alan vahvat vaikuttajat Tehy ja SuPer.

– Vanhustyön työpaikat ovat jo pidemmän aikaa kärsineet heikosta veto- ja pitovoimasta. Hanke, joka kiinnitti huomiota erityisesti tähän epäkohtaan, tuli enemmän kuin tarpeeseen. Olimme todella iloisia, kun meitä SuPerina pyydettiin mukaan, sanoo Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin kotihoidon asiantuntija Sari Ilonummi.

Ilonummen mukaan hanke on onnistunut hyvin sanoittamaan sitä, mitä hyvinvointi työpaikoilla tarkoittaa. Ja nyt siihen on kehitetty oma työkalunsakin.

– Työ ei kehity, ellei sitä pysähdytä säännöllisesti miettimään. Vetovoimamalli on se, joka auttaa nostamaan asiat esiin, ja mielestäni siihen tulisi tutustua jokaisella työpaikalla. Tämä on hyvä työkalu myös hyvinvointialueiden johdolle, koska velvoittamalla hyvinvointialueiden työyhteisöt tekemään vetovoimamallin itsearvioinnin, hyvinvointialueen johto saa tietoa siitä, kuinka työyhteisöt sen vastuualueella voivat, Ilonummi sanoo.

Vaikuttavuutta Helsingistä Utsjoelle saakka

Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista oli muuttaa vanhustyön hoivakohussa ryvettynyttä mediamielikuvaa. Vuosien 2020 ja 2021 taitteessa järjestetty Vinkkaa paras vanhustyö työyhteisö -kilpailu teki hankkeesta hetkessä tunnetun poikien kaikkiaan 282 vinkkausta aina Helsingistä Utsjoelle asti. Saadut viestit osoittivat, että uutisoinnista huolimatta vanhustyössä on paljon myös hyvää ja kiittämisen arvoista.

– Kaikista vinkkauksista paistoi aito tunne, ylpeys ja kiitollisuus työyhteisöä kohtaan. Hienointa oli, että vinkkaajina oli niin työntekijöitä, kuin omaisiakin, sanoo kilpailun koordinoinnista vastannut viestintäasiantuntija Tytti Mönkkönen.

Voittajien valinnassa painoarvoa saivat vinkkaajan antamat pisteet magneettisairaalamallin mukaisesta 14 eri kategoriasta. Ratkaisevinta olivat kuitenkin sanalliset perustelut, joissa tiivistyi osaaminen vanhustyön eri osa-alueilla. Parhaiksi työyhteisöiksi valikoituivat Hoitokoti Kultasirkku Iisalmesta, Kartanokoti Yläneeltä ja Voimatiimi Keuruulta.

Yhteisöohjautuvuus on vanhustyön seuraava kehitysaskel

Vaikka miljoonarahoituksen saanut Vetovoimainen vanhustyö -hanke onnistui hyvin, se ei ollut suinkaan itsestäänselvyys.

– Hankkeen kehittämiskokeiluja hidastivat useat esimies- ja henkilöstövaihdokset yksiköissä, minkä myötä hyvin alkanut kokeilu saattoi kuivua pikkuhiljaa kokoon osallistujamäärän vähentyessä lähes olemattomiin. Resurssipula ja vaihtuvat tilanteet aiheuttivat myös sen, että välillä työ oli kirjaimellisesti vierellä kulkemista, sanoo työyhteisövalmentajana toiminut Jaana Piippo.

Hankkeen kohtaamat haasteet yksiköissä koetaan ajan ilmiöksi; kun työtä on paljon ja hoitohenkilökuntaa vähän, menee esimiehen aika varahenkilöstön etsimiseen. Resurssipula on haaste, joka seisoo tukevasti kehittämistyön tiellä. Tämä sai tiimin miettimään, voisiko uudesta organisaatiomallista olla apua haastavaan tilanteeseen vanhustyön yksiköissä.

– Yhteisöohjautuvuudessa valtaa ja vastuuta siirretään esimieheltä tiimille, jolloin kaikki päätäntävastuu ei kaadu yhden ihmisen harteille. Hollantilaisessa hoivayhtiö Buurtzorgissa kyseinen toimintamalli on tuottanut lupaavia tuloksia, kun yrityksen asiakas- ja työtyytyväisyys ovat parantuneet, henkilöstövaihtuvuus ja sairauspoissaolot vähentyneet ja tuottavuus lisääntynyt. Sitä kannattaisi kokeilla meilläkin, Piippo sanoo.

Kirjoittaja:

Maiju Korhonen, viestintäasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, maiju.korhonen@savonia.fi