Arviointi herättää tunteita. Opiskelija voi tuntea onnistumisen iloa päästyään asettamaansa tavoitteeseen tai saatuaan hyvää palautetta oppimistehtävästä. Toisaalta hän saattaa kokea saaneensa väärän arvosanan tai puutteelliset tiedot arvioinnin perusteista. Niin ikään opettajasta arviointityö voi tuntua innostavalta, vaikealta, palkitsevalta, turhauttavalta ja kaikkea siltä väliltä. Laadukas arviointi vaatii opettajalta osaamista – ja aikaa. Kuinka siis toteuttaa arviointia opetustyössä siten, että opiskelijat kokisivat arvioinnin perusteltuna ja oppimista edistävänä?

Oppimisprosessia tukeva arviointi

Osaamisen arviointi on olennainen osa opetusta. Arvioinnin yksi ilmiselvimmistä tarkoituksista on todentaa opiskelijan osaaminen suhteessa asetettuihin osaamistavoitteisiin. Virtasen, Postareffin ja Hailikarin (2015) mukaan arvioinnilla on perinteisesti keskitytty selvittämään opiskelijan saavuttamaa osaamista. Opiskelijalle tämä eittämättä hyvin suppea lähestymistapa kertoo opintojakson läpäisemisestä ja arvosanoista, mikä on toki tärkeää opintojen etenemisen kannalta. Tällainen tieto suorituksesta ei kuitenkaan juuri kehitä opiskelijan osaamista tai oppimista. Mitä arvosana 3 ilman lisäkommentointia kertoo opiskelijalle useamman sivun esseen laadusta tai osaamisen kehityskohteista?

Virtanen, Postareff ja Hailikari (2015) ovatkin esittäneet, että oppimisen arviointikäytäntöjen tulisi tukea opiskelijoiden elinikäisen oppimisen valmiuksia. He eivät ole ajatuksineen yksin, vaan osaamista ja oppimista tukevia arviointitapoja halutaan ottaa käyttöön laajemminkin. Ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta tehdyn suosituksen mukaan ammattikorkeakouluista valmistuvan tulisi paitsi ymmärtää opinnoilla hankitut valmiudet toimia alallaan, myös tunnistaa osaamisensa ja oppimistapojensa vahvuuksia ja kehityskohteita (Arene, 2022). On selvää, että suosituksen asettamia tavoitteita palveleva arviointi on paljon muutakin kuin yksittäinen summatiivinen lukuarvo tai laatusana.

Arvioinnin sitominen kiinteäksi osaksi opintojaksoa jo suunnitteluvaiheessa on myös tärkeää opiskelijan oikeuksien kannalta. Ammattikorkeakoululaki oikeuttaa opiskelijan saamaan tietoonsa oman opintosuorituksensa arvosteluperusteet. Opintojakson tavoitteet ja opetusmenetelmät huomioiva arviointisuunnitelma onkin edellytys luotettavalle ja oikeudenmukaiselle arvioinnille (Virtanen, Postareff & Hailikari, 2015). Tällainen arviointikäytäntö tukee myös arvioinnin eettistä kestävyyttä.

Arviointi voi kohdistua opiskelijan osaamiseen tai oppimiseen, tai molempiin mainittuihin. Arvioinnin voikin nähdä myös mahdollisuutena suunnata opiskelijoiden oppimisprosessia. On havaittu, että arviointi ohjaa opiskelijoiden oppimistoimintaa enemmän kuin mikään muu oppimistilanteen tekijä (Virtanen, Postareff & Hailikari, 2015). ”Mitä arvioidaan, sitä opiskellaan ja opitaan” (Atjonen, 2007). Tieto arvioinnin kohteista ja menetelmistä siis ohjaa jo itsessään opiskelijan opiskelua. Oppimisprosessia voi ohjata myös tarjoamalla opiskelijalle arvioinnin yhteydessä palautetta. Parhaimmillaan tällainen palaute siirtää huomion yksittäisessä tehtävässä menestymisestä itse oppimisprosessiin ja laajempiin osaamistavoitteisiin (Hattie & Temperley, 2007).

Arviointi ja palaute eivät ole synonyymeja toisilleen, arviointia kun voi olla ilman palautetta. Toisaalta opintosuorituksen arvioinnin yhteydessä annettu palaute tarvitsee tuekseen ennalta määritetyt arviointikriteerit. (Luostarinen ym., 2019.) Oppimista edistävä palaute kuvaa arvioidun ja tavoitellun osaamisen välistä eroa sekä tarjoaa ohjausta eron kaventamiseksi. Tällainen palaute siis perustelee arviointia ja kertoo opiskelijan suorituksen laadusta: mikä suorituksessa oli hyvää, missä on vielä kehitettävää. (Hattie & Temperley, 2007.) Toisaalta palaute tukee oppimista vain, jos opiskelija kokee sen hyödylliseksi. Oppimista edistävässä arviointipalautteessa:

Palautetta sisältävän arvioinnin voi ajatella myös vuorovaikutustilanteena, jossa opiskelijalle annetaan henkilökohtaista huomiota ja ohjausta. Arvioinnilla voidaan siten lisätä opiskelijoiden sitoutumista, motivaatiota ja tyytyväisyyttä.

Työkaluja laadukkaan arvioinnin tueksi

Ohjauksen laatuun ja määrään panostaminen hyödyttää myös opettajaa itseään. Riittävästi ohjaavaa palautetta saaneella opiskelijalla on paremmat mahdollisuudet onnistua arvioitavissa oppimistehtävissä. Opiskelijoiden suoritusten laadun parantuessa niissä olevien virheiden ja puutekohtien määrä vähenee, jolloin oppimistehtävien tarkastamiseen ja palautteen antamiseen kuluu vähemmän työaikaa. Arviointi kuitenkin koetaan usein yhtenä aikaa vievimmistä opettajan työtehtävistä. Miten oppimista edistävää arviointia siis voidaan ja ehditään toteuttaa käytännössä?

Savonia-ammattikorkeakoulussa on käytössä innovatiivisia ratkaisuja laadukasta arviointia varten. Henkilökohtaista palautetta voidaan tarjota digitaalisilla työkaluilla tehtyjen oppimistehtävien automaattisilla, opettajan etukäteen laatimilla, palautteilla. Kun opiskelija saa oikein-väärin-asteikollisen palautteen lisäksi sanallista ohjeistusta, on hänen helpompi ymmärtää opittavaa asiaa ja muokata oppimisprosessiaan. Automaattinen ohjaava palaute on hyödyllistä etenkin yhdistettynä oppimistehtävien virheellisiin vastausvaihtoehtoihin. Esimerkiksi Moodlessa käytössä olevissa H5P-tehtäviin on mahdollista lisätä välitöntä sanallista palautetta opiskelijan tekemien toimintojen oikeellisuuden mukaan. Parhaimmillaan tällainen ohjaava palaute näkyy opiskelijoiden osaamistuloksissa, kun opiskelija on voinut palautteen avulla muokata oppimisprosessiaan pitkin opintojaksoa.

Kaikkien oppimistehtävien tarkastusta ja arviointia ei tietenkään voi (ainakaan toistaiseksi) ulkoistaa automatiikan tehtäväksi. Esimerkiksi esseiden tai moniosaisten oppimistehtävien arviointi vaatii opettajalta usein runsaasti aikaa. Savonian lehtorit Hannu Viitala ja Petteri Muuruvirta ovat luoneet näppäriä työkaluja laajojenkin oppimistehtävien arviointiin ja personoidun palautteen antamiseen tasalaatuisesti ja aikaa säästäen. Opettaja kirjoittaa Excel-pohjaiseen palautekehikkoon oppimistehtäväkohtaisia palautelauseita, jotka esimerkiksi kuvaavat osaamisen laatua tai tarjoavat ohjausta. Näitä valmiita palautelauseita valikoimalla ja yhdistelemällä opettaja voi tehtäviä tarkastaessaan koota personoituja ja osaamistavoitteisiin sidottuja arviointipalautteita. Kun samankaltaisia palautelauseita ei tarvitse kirjoittaa jokaiselle opiskelijalle erikseen, säästyy aikaa. Valmis palautekehikko puolestaan ohjaa opettajaa arvioimaan tehtäviä tasalaatuisesti ja systemaattisesti.

Personoidun ja opiskelijan oppimisprosessia tukevan arvioinnin tekeminen resurssitehokkaasti ei siis ole mahdotonta. Oppimisprosessia tukeva suunnitelmallinen arviointi toteuttaa opiskelijan oikeuksia johdonmukaiseen ja eettisesti kestävään osaamisen arviointiin. Oppimista edistävän ja perusteltavissa olevan arvioinnin toteuttaminen vaatii opettajalta etukäteisvalmisteluja, mutta tämä osittain pakollinen valmistelutyö säästää opettajalta työaikaa opintojakson alettua. Voisi jopa todeta, että hyvin suunniteltu on puoliksi arvioitu.

Kirjoittaja:
Oona Rantamäki
Monimuotopedagogiikan asiantuntija, Digipeda-tiimi, Savonia-amk

Lähteet:
Arene. (2022). Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. https://www.arene.fi/julkaisut/raportit/suositus-ammattikorkeakoulujen-yhteisistakompetensseista-ja-niiden-soveltamisesta-2022/

Atjonen, P. (2007). Hyvä, paha arviointi. Tammi.

Hattie, J., & Temperley, H. (2007). The Power of Feedback. Review of Educational Research 77(1), 81–112. https://doi.org/10.3102/003465430298487.

Luostarinen, A., Nieminen, J. H., Nilivaara, P., Ouakrim-Soivio, N., Peltomaa, I., Tuohilampi, L., & White, E. H. (2019). Arvioinnin käsikirja. PS-kustannus.

Virtanen, V., Postareff, L. & Hailikari, T. (2015). Millainen arviointi tukee elinikäistä oppimista? Yliopistopedagogiikka 22(1), 3–11. https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/millainen-arviointi-tukee-elinikaista-oppimista/