Symbioottiset typpeä sitovat bakteerit elävät nystyröissä, jotka ovat erikoistuneita isäntäkasvin osia. Palkokasveilla bakteerit elävät juuriin muodostuneissa nystyröissä. (Kuva Pixabay).

Savonia-artikkeli: Hiilinegatiivinen ICT-yritys e-Sollertis panostaa kestävään kehitykseen

#SavoniaAMK

Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaan ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja elinkaaren aikana syntyy. Hiilijalanjälki mittaa paljonko kasvihuonekaasuja yrityksen toiminta aiheuttaa. Yksikkönä laskennassa käytetään usein tonnia tai kilogrammaa ja yleensä hiilijalanjälki ilmoitetaan kasvihuonekaasujen yhteenlaskettuna määränä eli hiilidioksidiekvivalentteina, joskus kuitenkin pelkkänä hiilidioksidin määränä. Hiilidioksidiekvivalentit lasketaan kaikista kasvihuonekaasuista ottamalla huomioon niiden ilmastoa lämmittävä vaikutus verrattuna hiilidioksidiin.

Oman toiminnan ilmastokuormaa voidaan lähteä vähentämään tavoitteellisesti sitten, kun tiedetään mistä päästöt aiheutuvat. Monella toimijalla on jo tällä hetkellä tuotekohtaisia sitovia velvollisuuksia ympäristövaikutusten arviointiin ja säännöksiä tulee koko ajan lisää. Yhä useammat kuluttajat haluavat tehdä vastuullisia ostopäätöksiä, jolloin tieto palvelun tai tuottteen hiilijalanjäljestä on tärkeää olla saatavilla. Myös monet suuryritykset vaativat jakeluketjultaan hiilijalanjäljen laskentaa, sekä kestävien ratkaisujen edistämistä omassa toiminnassaan kuluttajien kasvaneen tietoisuuden vuoksi.

Green Data Future Solutions -hankkeessa, joka kuuluu Bio- ja kiertotalouden vahvuusalaan, laskettiin e-Sollertis Oy:n hiilijalanjälki GHG-protokollan Corporate Accounting and Reporting standardiin pohjautuen. Standardissa huomioidaan pakolliset vaikutusalueet (Scope) 1 Yrityksen suorat päästöt (oma energiantuotanto, kiinteistöt ja ajoneuvot) ja (Scope) 2 Ostoenergian päästöt (Ostettu sähkö, lämmitys, höyry ja jäähdytys omaan käyttöön) sekä vapaaehtoinen vaikutusalue (Scope) 3 Epäsuorat päästöt (mm. ostetut palvelut ja tuotteet, jätteet, liikematkustaminen, työmatkaliikenne, kuljetukset ja jakelu, sijoitukset ja myytyjen tuotteiden käytöstä poisto sekä kuljetuksissa kulutettujen polttoaineiden valmistamisesta aiheutuvat päästöt).

e-Sollertis Oy:n hiilijalanjälkilaskennassa huomioitiin seuraavat osa-alueet: Vuotuiset sähkönkulutuksen aiheuttamat suorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2),Vuotuinen fossiilisen lämpöenergian kulutuksen aiheuttama kasvihuonekaasupäästö (Scope 2), Sähköntuotannon epäsuorat päästöt (Scope 3), Jätteiden käsittelystä (ei kuljetukset) aiheutuva kasvihuonekaasupäästö (Scope 3), Jätehuollon kuljetuksen päästöt (Scope 3) ja Liikematkustamisesta aiheutuva kasvihuonekaasupäästö (Scope 3).

Suurimmat yrityksen toiminnasta aiheutuvat päästöt muodostuvat lämmön ja sähkön kulutuksesta. Näistä syntyy yli 90 % e-Sollertis Oy:n kasvihuonekaasupäästöistä. Yritys käyttää kaukolämpöä, jolloin sen vaikutusmahdollisuudet lämpöenergian kulutuksen päästöjen pienentämiseksi ovat vähäiset. Sähköntuotannosta aiheutuvien päästöjen vähentämisen mahdollisuuksia selvitetään parhaillaan. Liikematkustamisessa yritys suosii hybridiautoa ja hotelliyöpymisten määrä on ollut viime vuosina Covid19-pandemiasta johtuen hyvin alhainen. Jätettä yrityksessä syntyy vähän, jolloin siitä muodostuva päästö on myöskin vähäinen.

Kuva 1. e-Sollertis Oy:n hiilijalanjälki vuonna 2021 oli 19 t CO2 ekv.
Kuva 1. e-Sollertis Oy:n hiilijalanjälki vuonna 2021 oli 19 t CO2 ekv.

e-Sollertis Oy haluaa olla ympäristövastuullinen yritys ja onkin tämän vuoksi hankkinut itselleen metsäkompensaatiota, jonka vuotuinen hiilensidonta on 741 tonnia hiilidioksidia. Laskettujen hiilidioksidipäästöjen ollessa 19,01 tonnia hiilidioksidia, yritys luokitellaan kompensaation myötä hiilineutraaliksi.

Kuva 2. e-Sollertis Oy on hiilineutraali yritys.
Kuva 2. e-Sollertis Oy on hiilineutraali yritys.

”Vaikka saimme näin hienon hiilijalanjäljen laskennan lopputuloksen, aiomme kehittää ympäristöystävällisyyttä myös jatkossa,” kertoo yrityksen toimitusjohtaja Joanna Hoffren.

Kirjoittajat:

Ulla Santti, Tki-asiantuntija, Savonia ammattikorkeakoulu, ulla.santti@savonia.fi
Laura Leppänen, Tki-asiantuntija, Savonia ammattikorkeakoulu, laura.leppanen@savonia.fi

Green data logo