Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on lakisääteistä toimintaa (Terveydenhuoltolaki 1326/2010). Tavoitteena on edistää hyvinvointia ja terveyttä laaja-alaisesti sekä ehkäistä sitä, ettei synny hyvinvoinnin kuiluja ja syrjäytymisen polkuja.

Soteuudistuksen myötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tulee huomioida myös alueellinen näkökulma (www.soteuudistus.fi). Tämä tarkoittaa sitä, että alueen väestön hyvinvointiin ja terveyteen on kiinnitettävä huomiota. Kyse on suunnitelmallisesta ja pitkäjänteisestä työstä, joka pohjautuu tietoon alueen väestön hyvinvoinnin tilasta. Tieto ohjaa toimenpiteitä ja ratkaisuja. Monialainen, onnistunut hyvinvoinnin edistäminen edellyttää toimivia rakenteita, osaamista, riittäviä palveluja ja hyvinvoinnin edistämistyön resursointia.

Kuntien ja alueen hyvinvoinnin edistäminen vaatii asiantuntijuutta ja koordinointia. Usein tehtävä on oman työn osa tai kunnat ovat voineet palkata hyvinvointikoordinaattorin. Hyvinvointikoordinaattorin työtä on lyhyesti kuvattuna edistää yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, viitoittaa hyvinvointityön suunnan tilastotiedon pohjalta ja tuo esille mitkä ovat kunnan suurimmat hyvinvointiin liittyvät ongelmat ja viestii tästä aktiivisesti (THL 2022). Kyse on hyvinvointikoordinaattorin työssäkin suunnitelmallisesta ja pitkäjänteistä työstä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eteen.

Kuntaliiton vuoden 2019 raportin mukaan hyvinvointikoordinaattoreiden työnkuvat olivat monipuolisia. Tehtäviin kuului mm. seurata ja analysoida toimintaympäristön muutoksia hyvinvointi- ja terveysvaikutusten kannalta, raportoida hyvinvointitilanteesta, seurata hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansallisia linjauksia ja ohjelmia sekä tukea niiden toimeenpanoa kunnassa, osallistua kunnan strategian valmisteluun hyvinvoinnin asiantuntijana, toimia kunnan hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman sekä vuosittaisen -raportin valmistelijana.

Yhteistyö kunnan toimialojen ja muiden toimijoiden kuten järjestöjen, yritysten ja seurojen välillä on myös keskeinen osa työtä. Soteuudistuksen myötä alueellinen yhteistyö toivottavasti myös vahvistuu.

Hyvinvointikoordinaattoriksi voi opiskella

Savonia-ammattikorkeakoulussa on syksystä 2018 alkaen toteutettu hyvinvointikoordinaattori yamk-tutkintoon johtavaa koulutusta (www.savonia.fi). Koulutus pohjautuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen laajaan monitieteelliseen ja moniammatilliseen tietopohjaan. Vuoden 2022 alkuun mennessä valmistuneita hyvinvointikoordinaattoreita oli 21.

Opiskelijat ovat eri puolilta Suomea ja hyvin erilaisista työpaikoista. Opiskelijoilla on hyvin erilaisia aikaisempia koulutustaustoja; esimerkiksi fysioterapeutti, toimintaterapeutti, sairaanhoitaja tai sosionomi. He tekevät hyvin erilaisia työtehtäviä julkisen sektorin, järjestöjen ja yrityksien palveluksessa, mutta yhdistävä tekijä on kiinnostus hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön. Koulutus on auttanut opiskelijoita myös uusille urapoluille.

Hyvinvointikoordinaattorikoulutuksessa opiskelijat kehittävät omaa osaamistaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen laajalla saralla, keskustelevat yhdessä työelämän kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, työn moninaisuudesta sekä kehittämishaasteista. Hyvinvointikoordinaattorilta edellytetäänkin vahvaa verkosto-osaamista. Osaamisen vahvistumista tukevat erilaiset oppimista edistävät opintojaksojen tehtävät, joissa toimitaan ryhmissä ja työelämän ääntä kuunnellen. Ajankohtainen tutkimustieto hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansallisesta ja kansainvälisestä tilasta linkittyy keskeisesti oppimistehtäviin.

Hyvinvointikoordinaattoritutkintoon liittyy laaja opinnäytetyö. Opinnäytetyö laaditaan joko opiskelijan omaan työpaikkaansa, muuhun työelämäyhteyteen tai hankkeeseen. Jo valmistuneet hyvinvointikoordinaattoreiden opinnäytetyöt löytyvät theseus- tietokannasta (www.theseus.fi) hakusanalla hyvinvointikoordinaattori.

Osallisuuden vahvistaminen on entistä keskeisempää

Hyvinvointityössä keskeistä on kuulla kuntalaisia tai alueen väestöä. Heillä on ajankohtaisin tieto hyvinvoinnista ja terveydestä tutkimustietoa väheksymättä. Osallisuuden rakenteiden luominen, vahvistaminen ja vakiinnuttaminen edistää hyvinvointia ja terveyttä, koska se on mukanaoloa, arjen vaikuttamista, huolenpitoa ja huomioimista. Osallistumalla pääsee rakentamaan hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvointikoordinointi vaatii systemaattista osallisuusmahdollisuuksien ja rakenteiden luomista yhdessä kuntalaisten ja tai alueen väestön kanssa. Katso mm. Kaijanen, Liukkonen, Nokireki & Westlund 2022. Tarvitaan konkreettisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimia sekä yhteistä näkemystä siitä, mitä osallisuus on. On luotava yhdessä osallistumisen mahdollisuuksia digitaalinen yhteiskunta huomioiden. Yhdessä kunnan/alueen eri väestöryhmien tekeminen vahvistaa osallisuutta tukevaa työ -ja toimintakulttuuria ja näin edistetään myös hyvinvointityötä.

Kirjoittaja:

Pirjo Turunen, YTL, hyvinvointikoordinaattoritutkinnon tutkintovastaava, sosiaalialan yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Kaijanen, Milja & Liukkonen, Johanna & Nokireki, Katriina & Westlund, Onni (2022). Nuorten osallisuus ja kokemusasiantuntijuus ennen, nyt ja tulevaisuudessa. UP2US-hankkeen loppuraportti. Pesäpuu ry.

Lammintakanen, Johanna ja Laulainen Sanna (toim.): Kohti vaikuttavaa päätöksen tekoa ja johtamista hyvinvointipalveluissa.

https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/hyvinvointijohtaminen-kunnassa, viitattu 14.3.2022.

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä- hankkeen haastattelututkimus. Hyvinvoinnin edistäminen- kuntien nykytilanne sekä näkemyksiä tulevaan. Raportti 4.9.2019. FCG Konsultointi Oy.  Viitattu 15.3.2022. https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Kunta%20hyvinvoinnin%20edist%C3%A4j%C3%A4n%C3%A4%20-hankkeen%20haastattelut_raportti.pdf

Hyvinvointikoordinaattorin (YAMK) opetussuunnitelma. Viitattu 15.3.2022. https://www.savonia.fi/opiskele-tutkinto/tutkinnot-ja-hakeminen/opetussuunnitelmat/?yks=KS&krtid=1551

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus. Www.soteuudistus.fi. Viitattu 15.3.2022.

Terveydenhuoltolaki 1326/2010.