Hymyileviä opiskelijoita.

Savonia-artikkeli: Kokemuksia etä-, hybridi- ja monipaikkaopettajuudesta

#SavoniaAMK

Savonia siirtyi monipaikkaiseen opetukseen vuoden 2020 keväästä alkaen covid-pandemian takia. Opettajien työnkuva muuttui enemmän etätyöpainotteisemmaksi hyvin nopeassa aikataulussa. Tässä avataan Savonia-ammattikorkeakoulun opetushenkilöstön ajatuksia, miten heidän opetustyönsä on muuttunut etäpainotteisuuden myötä.

Joillekin kyselyyn vastanneista opettajista digipedagogiikka on ollut jo tuttua opetustyössä ennen pandemiaa, mutta osalle kyselyyn vastanneista opettajista kovin vierasta. Digipeda-tiimi teki pienen laadullisen kyselyn Savonian opetushenkilöstön ajatuksiin ja kokemuksiin digipedagogiikasta, mitkä asiat ovat tukeneet heitä työssään ja millaiset asiat on koettu esteenä.

Digipedagogiikka on kahden vuoden aikana tullut luontevammaksi osaksi opettajien työtä. Digipedagogiikka termillä tarkoitamme pedagogisia menetelmiä digitaalisesti toteutettuna. Digitaalisuus ei ratkaise kaikkia haasteita, mutta se on mahdollistanut paljon.
Kysely toteutettiin Webropolilla ja linkki lähetettiin sähköpostilla Savonian kokopäiväisille opettajille (N=378). Kyselyyn vastasi 26 % (n=97) opettajaa.

Kyselyn teemat olivat

KUVIO-1.-Opettajien-kokemus-ohjaus-ja-opetustyosta-korona-aikana.
KUVIO 1. Opettajien kokemus ohjaus- ja opetustyöstä korona-aikana.

Vastaajista 55,7% koki opetus- ja ohjaustyön helpoksi. Tähän syynä voi olla se, että monet opettajat olivat jo käyttäneet aiemmin kyseisiä menetelmiä ja välineitä osana aiempia toteutuksia, lähiopetuksen rinnalla. Savonia on myös edellyttänyt esim. Moodlen käyttöä jo useina vuosina. Yksi mahdollinen selittävä tekijä on se, että opetushenkilöstöllä on ollut käytössään Savonian sisäisiä digipeda-koulutuksia ja digimentoreiden toteuttamaa vieritukea.

TAULUKKO-1.-Opettajien-kokemuksia-helpoiksi-ja-raskaiksi-koetuista-asioista-korona-aikana.
TAULUKKO 1. Opettajien kokemuksia helpoiksi ja raskaiksi koetuista asioista korona-aikana.

Savonian opetushenkilökunnalta kysyttiin, mitkä ovat hyväksi koetut tukimuodot. Vastauksia tuli paljon ja neljä tukimuotoa erottui muiden joukosta. Tukimuodot, joista on koettu olevan eniten hyötyä ovat Savonian kollegan tuki (75 %), digimentoritoiminta (45 %), digipeda-koulutukset (37 %), digiohjeet Santrassa ja Repussa (62 %) sekä Opetuksen digituki Teams-kanava (22 %).

Suurimmaksi esteeksi digipedagogiikan käyttöön liittyen koettiin olevan ajanpuute – ei ole aikaa perehtyä sekä ohjeiden löytämisen vaikeus. Alla joitakin avoimia vastauksia esteenä koettuihin asioihin digipedan käyttöön liittyen.

”Silloin kun joutuu olemaan puhelimen nettiyhteyden varassa, tulevat puhelut katkaisevat hetkeksi esim. Zoom-yhteyden, tästä on ollut pientä haittaa ja häiriötä”

”Ohjeita vaikea löytää monista eri kanavista. Aikaa kehittämiseen ei ole vaan työ tehdään iltaisin ja viikonloppuisin”

”Vaativin tehtävä on muuttaa pedagogiikkaa digipainotteiseksi. Muutostyö vaatii paljon aikaa ja myös materiaalien uudelleen tekemistä. Siihen ei vain ole annettu yhtään lisää tuntiresurssia”

”Ei tule mieleen mitään estettä. Muutamat kollegat ovat heittäytyneet avuttomiksi ja teetättävät työt muilla, eivät viitsi opetella uutta.”

”Osaamista on varmasti paljon enemmän kuin tiedetään. Osaaminen pitäisi saada systemaattisesti kaikkien savonialaisten käyttöön. Sattumalta saattaa huomata tai kuulla, miten joku on vuosia tehnyt jonkin asian paljon paremmin ja näppärämmin kuin itse. Opettajan työ on niin kiireistä ja ylikuormitettua, ettei ole aikaa tutkia helpompia tapoja tehdä sama asia.”

Yhtenä keskeisenä kehittämisen moottorina on esihenkilön tuki ja kannustus. Kyselyssä kysyttiin, miten esihenkilösi on sinua tukenut viimeisen kahden vuoden aikana. Vastaajien kokemus esihenkilö työstä oli vaihteleva. Osa koki, että esihenkilö on luottanut opettajan osaamiseen, kannustanut kokeilemaan uutta, ohjannut digimentori/digipeda-koulutuksiin tai vastaamalla erilaisiin opettajan esittämiin kysymyksiin. Osa taas koki, että esihenkilö ei ole tukenut viimeisen kahden vuoden aikana mitenkään.

Savonian oppimistilat

Savonian oppimistilojen kalustaminen digipedaa tukien toteutettiin noin vuosi ennen korona-pandemian alkua. Kyselyssä selvitettiin, että millaisissa oppimistiloissa opettajat ovat toimineet. Savoniaan on rakennettu monipuolisia oppimistiloja. Kuviossa 2 on kuvattu niiden käytön jakautuminen opetuskäytössä.

KUVIO-2.-Opetuksessa-opettajien-kayttamat-Savonian-oppimistilat.
KUVIO 2. Opetuksessa opettajien käyttämät Savonian oppimistilat.

Oppimistilat ovat moderneja ja niissä on huomioitu monia erilaisia käyttötarkoituksia. Kyselyssä haluttiin saada opettajilta palautetta, että miten tiloja voisi kehittää lisää, jotta ne tukisivat monimuotoista ja -paikkaista opetustyötä.

”Mielestäni etäopetus tulisi toteuttaa vain etäopetuksena ja lähiopetus vain lähiopetuksena. Niiden risteyttäminen on tuottanut vain turhaa säätöä ja stressiä”

”Ongelmana on usein se, että tilassa on huono äänen toisto. Yksi Jabra opettajan pöydällä on täysin riittämätön.”

”Luokat on perinteisiä, eikä pöytiä voi siirtää! Olemme todella kaukana siitä charrette -palvelumuotoiluvisioista. On tapahtunut askel taaksepäin tilojen osalta, kun muutimme microkadulle. Tilat eivät tue yhteisöllisyyden ja identiteetin rakentamista. En käytä luokan tietotekniikkaa, koska se on aina sidottu johonkin ja aina vaatii opiskelua: tuon oman tietokoneen, jabran, webbikameran ym., jolloin voin muokata esim. hybridiryhmätilannetta haluamallani tavalla, tutuilla välineillä.”

”Toivon enemmän resurssia osallistua koulutuksiin, joissa opastetaan tilojen käyttöön niin, että koulutettavat voivat jokainen kokeilla ja saada onnistumisen kokemuksia. Ei näitä tiloja oteta käyttöön 5 minuutissa ennen oppitunnin alkua.”

Edellisten kommenttien perusteella tulee ajatus, että olisiko jatkossa opetuksen ja oppimisen pedagogistasuunnittelua tehtävä suunnitelmallisemmin, oli kyseessä sitten lähi, – etä,- hybridi ja toteuttaa tilavaraukset sen mukaisesti?

Oppimistilojen suunnittelun periaatteena on ollut BYOD-ajatusmalli (BYOD = bring your own device), jossa hyödynnetään opiskelijoiden omia laitteita, esimerkiksi opiskelijan kannettavaa tietokonetta. Tällä periaatteella jokainen oppimistila mahdollistaa digitaalisuuden aktiivista käyttämistä. Opettajilta kysyttiin onnistuneita BYOD-oppimmistilanteita sekä tilanteita, joissa on ollut haasteita

Kyselyssä pyydettiin kuvaamaan onnistuneita BYOD-oppimistilanteita, joissa Savonian tiloja ja käytettyjä menetelmiä on sovellettu hyvin. Tässä muutama esimerkkitilanne onnistuneista BYOD-oppimistilanteista.

”Kuulemani mukaan opetuksen seuraamien Zoomissa kännykällä on parempi vaihtoehto kuin oman läppärin näytön jakaminen kahteen ikkunaan, joissa toisessa itse työskentelee ja toisessa näkyy opettajan jakama näyttö. Harvalla kuulemma on toista näyttölaitetta kotonaan. – Kiinnostava juttu. Täytyisi joskus itse kokeilla.”

”lyhyet ryhmätyöt hybridiopetuksessa voi toteuttaa, vaikka osa ryhmästä on etänä, kun opiskelijat liittyvät omilta läppäreiltään opintojakson zoomiin, jossa heidät jaetaan breakout rooms:hin”

”Hybridi: etäopiskelijat mukaan pienryhmätyöskentelyyn whatsappin videopuhelun avulla.

Etä: Zoomin breakout roomit pienryhmätyöskentelyssä.

Lähi: Opiskelijat tekevät pienryhmätehtäviä hakien tietoa ja kirjaten vastauksia omilla päätelaitteilla. Taitopajoissa opiskelijat ottavat kuvia esim. potilaan asettelusta omalla päätelaitteella. Opiskelijat opettavat taitopajoissa toisiaan näyttämällä omalta kannettavalta esim. tekemäänsä Powerpoint-esitystä.”

BYOD-oppimistilanteita haastaa opiskelijoiden erilainen laitekanta. Joillakin voi olla työnantajan tarjoama tietokone käytössä, jolloin sovellusten asentamisen ei välttämättä ole mahdollista. Opiskelijalla voi olla Windows-koneen tilalla Chromebook tai joidenkin opiskelijoiden koneissa on Macin IOS-käyttöjärjestelmä, jolloin kaikki ohjelmat eivät käyttäydy samoin.

Savonian pedagogiset ratkaisut

Opettajien pedagogista tukea on pyritty tarjoamaan monella eri tavalla. Seuraavassa kuvataan opettajien kokemuksia saamastaan tuesta Savoniassa. Kuviossa 3 esitetään, miten opettajat ovat kokeneet saamansa tuen määrän. Osa kyselyyn vastanneista opettajista (8,2%) on kokenut, ettei heillä ole ollut tarvetta pedagogiselle tuelle.

KUVIO-3.-Opettajien-kokemus-saamastaan-digipedagogisen-tuen-maarasta-Savoniassa.
KUVIO 3. Opettajien kokemus saamastaan digipedagogisen tuen määrästä Savoniassa.

Kuviossa 4 on kuvattu erilaisia pedagogisia keinoja, jotka ovat opettajia auttaneet. Opettajat ovat kokeneet, että kolme eniten apua antanutta keinoa on ollut kollegan tuki (84 %), Savonian tarjoamat koulutukset (64 %) sekä Savonian digimentoritoiminta (53 %).

KUVIO-4.-Opettajien-hyvaksi-kokemat-tuen-keinot.
KUVIO 4. Opettajien hyväksi kokemat tuen keinot.

Opiskelijoiden kohtaaminen covid-19-pandemian aikana on noussut hyvin merkitykselliseksi asiaksi. Opettajilta kysyttiin, miten he ovat kokeneet opiskelijoiden kohtaamisen korona-aikana. Opettajien vastaukset on koottu kuviossa 5.

KUVIO-5.-Opettamisen-kokemus-opiskelijoiden-kohtaamisen-onnistumisesta-korona-aikana.
KUVIO 5. Opettamisen kokemus opiskelijoiden kohtaamisen onnistumisesta korona-aikana.

Opettajat ovat myös avoimissa vastauksissaan kertoneet kokemuksistaan opiskelijoiden kohtaamisesta korona-aikana.

”Hyvin. Oma kokemus ja ammatillinen itsetunto sekä huumori.”

”Olen antanut henkilökohtaista ohjausaikaa teamsilla”

”Vaihtelevasti kohtuullisesta hyvään riippuen opetusryhmistä. Lähtökohtaisesti kuulumisten kysely, vuorovaikutuksen ylläpito eri pedagogisilla menetelmillä.”

”Huonosti. Etäyhteyden kautta ei saa kunnollista opiskelijakohtaamista varsinkaan verrattuna kasvotusten tehtävään tukeen”

Oma aktiivisuuteni

Savoniassa opettajilla on paljon digipedaan liittyvää osaamista. Savonialaiset tavat, joilla osaamista jaetaan, on kuvattu kuviossa 6.

KUVIO-6.-Savonian-opettajien-ammatillisen-osaamisen-jakamisentavat.
KUVIO 6. Savonian opettajien ammatillisen osaamisen jakamisen tavat.

Opettajat nostivat avoimissa vastauksissaan huomioita, joilla he ovat sujuvoittaneet opetustaan. Alla muutama opettajan kommentti.

”Opetuksen huolellinen suunnittelu sen kaikissa vaiheissa, aina kurssin rakentamisesta sen vaiheittaiseen toteuttamiseen ja arviointiin.”

”Pedagoginen käsikirjoitus ja opintojakson toteutussuunnitelma on mietittävä tarkasti, sitten vaan jaettava käytössä oleva aika konkreettiseen opetukseen ja muuhun siihen liittyvään. Uudet opintojaksot eivät kyllä synny niille varatulla resurssilla, mutta onneksi toisaalta tutummilta opintojaksoilta saattaa joskus ”säästyä” aikaa, jos on monta toteutusta.”

”Olen muokannut tenttitehtäviä siten, että Moodlen automaattitarkistus on hyödynnettävissä. Tämä mahdollistaa myös sen, että opiskelija saa nopeammin tiedon tenttiarvioinnista.”

”Olen vähentänyt luentojen pitoa ja käytän osin nauhoitteita.”

”Pyrin pohtimaan aina pedagogisesti mielekkäitä ratkaisuja varsinkin, kun teen uutta opetusta. Olen ottanut käyttöön tehtäviä, joissa opiskelija tuottaa videon ja olen saanut niistä erinomaisia kokemuksia. Pyrin parantamaan opiskelijoiden ohjeita ja ohjeistusta, sillä niiden merkitys korostuu etä- ja verkko-opetuksessa. Verkkojaksot ja monimuoto-opinnot tulevat olla mielekkäitä, loogisesti rakennettuja ja opiskelemiseen motivoivia.”

Savonian opintojakson kulku

Savoniassa monien opintojaksojen toteutus on laadittu niin, että siinä yhdistetään usean opintosisällön osaamista yhdeksi kokonaisuudeksi. Tällaiset opintojaksot toteutuvat monesti usean opettajan yhteistyönä. Tästä esimerkkinä vaikkapa se, että projektiopinnoissa yhdistetään niin projektihallintaa ja suomen kielen viestintää. Nämä integroidut opintojaksot voidaan toteuttaa monella tavalla, esimerkiksi samanaikaisopettaen tai yhteisopettaen. Kuviossa 7 on kuvattu integroitujen opintojaksojen toteutuminen Savoniassa.

KUVIO-7.-Integroitujen-opintojaksojen-kulku-Savoniassa.
KUVIO 7. Integroitujen opintojaksojen kulku Savoniassa.

Kuinka sitten suunnitella hyvä toteutus opintojaksosta? Seuraavaksi Savonian opettajien avoimia vastauksia hyvin suunnitelluista ja toteutetuista opintojaksoista.

”Olen määritellyt mitä asioita voi etänä opiskella ja mikä vaatii läsnäoloa. Opetan jonkin verran pajoja, joten sitä ei voi etänä opiskella. Kuitenkin aloitusluennot ja työturvallisuuden voi kuunnella kotoa.”

”Tehtävien rytmitys toimii parhaiten, kun ennen etäopetuspäiviä on ennakkotehtävä, joka puretaan ryhmissä etäopetuspäivän aikana. Etäopetuspäivässä/päivissä tulee valmistella opintojaksojen muita tehtäviä esim. ryhmä/parityönä, joka jatkuu opetuksen jälkeen”

”Teoriaa sisältävä opetus on helppo järjestää niin, että osa opiskelijoista on läsnä fyysisesti ja osa etänä. Nämä tilaisuudet voi myös tallentaa, ja opiskelijat voivat kurssin aikana katsoa tallenteita esimerkiksi kerratessa opittua. Harjoitusten teossa ollaan vain ja ainoastaan läsnä, jolloin yksittäisen opiskelijan ohjaus onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla.”

”Lähes jokaisella tunnilla on oppilaita lähinnä ja etänä. Hyvänä päivänä vuorovaikutus onnistuu. Työpajoissa on oltava kaksi opettajaa, koska yhtä aikaa ei voi ohjata etänä ja lähinnä. Siihen ei aika riitä. Mutta kahdestaan homma toimii. Harmillista on, että näitä on vaikea suunnitella etukäteen.”

Monipaikkaisen työn ja digipedagogiikan soveltaminen vaatii jatkuvaa itsensä kehittämistä. Oman osaamisen kehittäminen kiinnostaa ja kyselyssä nousu esiin seuraavia.

”Erilaisista ohjelmista ja hyvistä käytänteistä. Opettaja kollegat voisivat jakaa omia opetustilanteita jossain webinaarissa esim., että miten ovat käyttäneet erilaisia opetusmenetelmiä digiympäristössä.”

”Oppimisanalytiikasta ja arviointimenetelmistä”

”Moodlen hyödyntäminen monipuolisesti tukisi oppimista, opea ja tehostaisi työskentelyä. Olisi hienoa, jos tarjolla olisi opintojakson rakentamiseksi työpajoja, jo

”Mobiili-laitteen hyödyntäminen esim. ideoiden, kommenttien, äänestyksen tai mielipiteen saamiseksi ryhmätöissä voisi saada apua Moodlen ominaisuuksien hyödyntämiseksi nykyistä paremmin.

”Möbius”

Lopuksi

Monipaikkainen opetus, etäopetus ja hybridiopetus on haastanut opettajat miettimään, miten pystyn toteuttamaan opetustyöni toisin kuin aiemmin frontaaliopetuksena. Koronapandemian tultua opettajilla oli lyhyt aika muokata opetuksensa aivan eri maailmaan, mitä aiemmin on tehnyt. Jos aiemmin opettaja hyödynsi digipedaa osana toteutustaan, niin nyt toteutukset tuli laatia kokonaan tai melkein kokonaan sähköiseen ympäristöön. Sähköiset ympäristöt eivät onneksi estäneet opiskelijatapaamisia, mutta verkossa tapahtuva online-tapaaminen on aivan erilainen kuin mitä se olisi aidosti kasvotusten.

Onneksi Suomessa on käytettävissä luotettavat tietoliikenneyhteydet ja pääsääntöisesti ne olivat kaikilla käytettävissä, jopa kansainvälisissä opinto-ohjelmissa. Haasteita toki tuottaa se, että opettajilla ja opiskelijoilla on käytössään hyvinkin erilaiset laitteet ja teknisen tuen antaminen tällöin voi olla haasteellista. Yhtenä keskeisenä havaintona on se, että opettajan tulee huomioida, millainen laite opiskelijalla on käytössä etäopiskelupisteellään. Jos opiskelijalla on kannettava tietokone pelkästään pienellä näytöllä, niin silloin opiskelija ei voi seurata montaa asiaa samaan aikaan ja tehden jotain opiskeluun liittyvää työtä. Monen näytön tilanteessa on jo paremmat edellytykset, sillä yhdellä näytöllä voi olla seurattava asia ja toisella tehtävä työ.

Koronapandemian tuoman opetustyön nopean muutoksen mahdollisti se, että Savonian henkilöstö osasi käyttää sähköisiä palveluita jo hyvin. Ajatellaanpa tilannetta, jossa verkkovälitteiset välineet ja menetelmät eivät olisi olleet tuttuja. Tällöin opetuksen siirtäminen frontaalista verkkoon olisi ollut todella haastavaa.

Nyt pandemian saattelemana jokainen savonialainen joutui käyttämään digipeda-taitoja omassa roolissaan. Tämä mahdollisti ison osaamisloikan. Kun vertaa tilannetta nykyhetkeen, niin tällaiset virtuaaliset ratkaisut ovat jo osa arkipäivää ja niihin liittyvä osaaminen on todella hyvää ja luontevaa. Vapaamuotoisista keskusteluista paljastuu jo monilta halu tehdä pelkästään opetustyötä verkkovälitteisesti. Nyt kun vielä yhdistetään lähiopiskelu ja verkossa tapahtuva opiskelu sujuvaksi jatkumoksi ja hyödynnetään eri menetelmiä niiden parhaimmalla tavalla, saadaan entistä enemmän merkityksellisyyttä oppimiseen.

Kirjoittajat:

Anuliina Savolainen, digipeda-asiantuntija ja Seppo Räsänen, digipeda-asiantuntija