Savonia-artikkeli: Kuntoutuksen teknologian ja digitaalisten palvelujen kehittämisen tulevaisuus

28.10.2021   ArtikkelitSosiaali- ja terveysalaTKI

Oulussa pidettiin 7-8.2021 Suomen Telelääketieteen ja eHealth seuran kongressi teemalla ”eHealth in a Lifecycle”. Tässä artikkelissa tarkastelen kongressin innoittamana digitaalisuutta ja kuntoutuksen kehittämistä.

Digitaalisen teknologian kehittymiseen on asetettu paljon odotuksia, jotta terveydenhuolto pystyy entistä paremmin ja tehokkaammin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Keskeistä on, että digitaaliset ratkaisut edistävät ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Suomessa kuntoutuksen digitaalisten ratkaisujen edistäminen on asetettu yhdeksi tärkeäksi toiminnan kohteeksi kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmatyöryhmä mukaisesti (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020).

Digitaalisissa ratkaisuissa on laajasti mahdollisuuksia käyttää niitä itse kuntoutukseen, mutta lisäksi soveltaa niitä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja kuntoutujan omahoidon tukena (Kaasalainen ja Neittaanmäki 2018; Valtiokonttori 2016).

Teknologiaan pohjautuva kuntoutus

Teknologian ja digitaalisten ratkaisujen käyttö edellyttää järkevää ja ”älykästä” konseptia, jossa kaikki tekijät toimivat hyvin yhdessä. Pelkkä älykäs teknologia ei yksin riitä vaan rinnalle tarvitaan älykkäitä prosesseja, älykkäitä ihmisiä, älykästä infraa ja älykästä investointia.

Jotta kaikki tämä saadaan toimimaan esimerkiksi kuntoutuksen kontekstissa, tarvitaan edelleen kehittämistä, entistä rohkeampaa kokeilevaa kulttuuria, tutkimusta ja koulutusta sekä yhteiskehittämistä. Koronapandemian asettamat liikkumisrajoitukset ovat omalta osaltaan pakottaen edistäneet digitaalisten kuntoutuspalvelujen käyttöönottoa ja kokeilua.

Teknologia-avusteinen kuntoutus on nykypäivää. Neurologisessa kuntoutuksessa tutkimustulokset uusista teknologisista kuntoutusmenetelmistä ovat olleet lupaavia edistäen mm. heikentyneiden toimintojen palautumista toiminnallisen ja korkeaintensiteettisen harjoittelun, sekä suurien toistomäärien kautta (Mehrholz ym. 2018). Erityisesti tutkimuskohteina kävelykuntoutuksessa ovat olleet painokevennetty ja robottiavusteinen harjoitteluun (Mehrholz ym. 2017, Esquenazi ym. 2017, Pool ym. 2021).

Myös yläraajojen kuntoutuksessa tietokone- ja robottiavusteiset kuntoutusmuodot ovat olleet tutkimus- ja kehittämiskohteina (Vélez-Guerrero ym. 2021, Webster ym. 2021).

Teknologia-avusteisessa kuntoutuksessa on sekä etuja että haasteita. Teknologia-avusteisen harjoittelun eduiksi on esitetty, että se tuo vaihtelua harjoitteluun, siihen liittyy uutuuden viehätystä ja laitteiden antama palaute voi lisätä harjoittelumotivaatiota (Mehrholz ym. 2018, Tadas ja Coyle 2020, Kuroda ym. 2021). Lisäksi teknologia voi lisätä terapia-aikaa vähentäen terapeutin kuormitusta (Pasternack ym. 2018). Toisaalta haasteena on teknologian korkea hinta esimerkiksi robottiavusteinen kuntoutus.

Puettava teknologia

Puettava teknologia (nk. wearable technology) kulkee huomaamattomasti mukana. Puettavan teknologian, jolla selvitetään henkilön käyttäytymistä tai fysiologista tilaa signaalein, käyttämisessä vapautuu niin kädet kuin silmät (Rauttola ym. 2019). Fysiologisen tilan mittaamista signaalein esimerkiksi sykevälivaihtelun, kehon liikkeiden tai hengitystaajuuden (Ranta ym. 2021) avulla kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi on tehty tutkimusta fyysisen aktiivisuuden tasojen tutkimisessa terveyden edistämisessä (McMahon ym. 2016, Rubin ym. 2021) ja pitkäaikaissairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa (Allet ym. 2010, Schaffer ym. 2019, Peters ym. 2021) käyttäen askelmittareita ja aktiivisuusmonitoreita päivittäisten askelmäärien ja askelnopeuksien mittaamiseen.

Puettavan teknologian kehittämisen haasteina kuntoutukseen ovat itse teknologian käyttöön ja käytettävyyteen liittyvät tekijät esimerkiksi teknologian tarkkuus, toistettavuus ja luotettavuus sekä laitteiden hinta (Peters ym. 2021). Puettavan teknologian kehittyminen avaa uusia mahdollisuuksia siihen, että entistä varhaisemmassa vaiheessa pystytään tunnistamaan hoitoa ja kuntoutusta vaativia kehitys- ja tai toimintahäiriöitä.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa kuntoutus tarve voidaan todeta, sen nopeammin itse kuntoutus voidaan aloittaa ja saavuttaa parempia kuntoutustuloksia.

Tieto- ja prosessijärjestelmät edistämään kuntoutustyötä

Teknologia-avusteiset menetelmät ja puettava teknologia vievät eteenpäin terveyden edistämistä ja kuntoutuksen toteuttamista. Nämä eivät yksin riitä siihen, että oikea-aikaisesti terveyden edistämiseen ja kuntoutukseen liittyvä tieto asiakastietoa olisi asiakkaalla itsellään tai ammattilasilla käytettävissä. Tähän tarvitaan älykästä tieto- ja prosessijärjestelmää.

Digitalisaatio edellyttää myös IT-järjestelmien osalta sitä, että olennainen tieto esimerkiksi koskien kuntoutumisprosessia, on digitalisoitu järkevästi ja yhteneväisesti. Tällöin tieto on luokiteltu rakenteellisesti samojen periaatteiden mukaisesti yhteneväisesti kokonaisuudeksi, jossa tiedot järkevästi ”keskustelevat” toistensa kanssa. Tämä edellyttää esimerkiksi ICF -mallin (International Classification of Functioning, Disability and Health) mukaista tiedon luokittelua, tallentamista ja käyttöä. (Eklund 2021a, Eklund P. 2021b).

Jotta meillä voisi olla käytössä informaatiojärjestelmä, jota hyödyntämällä voidaan esimerkiksi tehokkaasti ennalta ehkäistä kaatumisia, on välttämätöntä pystyä käsittelemään kokonaisvaltaisesti ja perusteellisesti ilmiöön itseensä vaikuttavia tekijäitä esimerkiksi kaatumisriskiä lisääviä ja vähentäviä tekijöitä. Tämä edellyttää yksilölliseen tilanteeseen liittyvää arviointi-, toimenpide-, ja seurantatiedon keräämistä ja käyttöä johdonmukaisesti. Eri tietolähteistä tulevaa tietoa pitää pystyä integroimaan yhteen käyttäjäystävälliseen muotoon. (Illario ym. 2021).

Tulevaisuuden älykkäältä informaatiojärjestelmältä voidaan edellyttää eri tietoläteistä tulevan tiedon yhdistämistä käyttäjäystävällisesti, jotta se toimii niin ennaltaehkäisyn kuin hoidon ja kuntoutukseen työvälineenä entistä paremmin.

Iäkkäät asiakkaat mukana terveyden edistämisessä ja kuntoutuksessa

Väestön ikääntymisen haaste vaatii muutosta tavassa tarjota sosiaalisia ja terveydenhuoltopalveluja. Etusijalle tulee asettaa ikääntyneiden itsenäinen toiminta ja toimintakykyisyys. Teknologia on mahdollisuus tukea ikääntyneen toimintakykyä ja kotona asumista. Etäkuntoutus ja etähoiva, ovat olleet kokeilussa jo jonkin aikaa eri puolilla Suomea. Sama teknologia voi sopia useampaan käyttötarkoitukseen. Kotiin tehtävät videovisiitit mahdollistavat niin hoidon tukemisen kuin kotikuntoutuksen toteuttamisen.

Osana iäkkäiden ihmisten hyvää kuntoutusta on hyvässä hoitotasapainossa olevien kroonisten pitkäaikaissairauksien hoito. Tätä kautta myös kuntoutuminen mahdollistuu. Osana jo olemassa olevaa toimintaa on keskeistä kehittää ja testata teknologiaa ja digitaalisia palveluja edelleen.

Digitaalisten käyttökokeilujen tuloksena asiakkaat ovat huomanneet, oppineensa käyttämään teknologiaa ja osaavansa käyttää sitä, vaikka aluksi käyttö tuntui vaikealta. Moni iäkäs ihminen on suhtautunut kielteisesti teknologiaan ja jopa vastustanut sitä, mutta positiiviset käyttökokemukset ovat muuttaneet asennetta teknologiaa kohtaan. Yhä useampi iäkäs ihminen on valmis kokeilemaan ja käyttämään teknologiaa ja digitaalisia palveluja.

Tulevaisuuden kuntoutuspalveluiden kehittäminen

Tulevaisuuden kehittämisen kohteena on edelleen etäteknologia. Edelleen myös kuntoutuksen palvelutarjonnassa tätä tulee kehittää esimerkiksi digitaalisia kuntouttavia mielenterveyspalveluja. Keskeistä on integroitu terveystietojärjestelmä, joka edistää ajankohtaisen tiedon saamisen ja käyttämisen kuntoutujan parhaaksi.

Tämä kehittämistyö edellyttää investointia, mutta voi tuottaa investoinnin takaisin, kun palvelujen tarve vähenisi. Jotta asiat etenisivät, tarvitaan koulutusta digitaalisen osaamisen lisäämiseksi. Kun osaaminen kasvaa kuntoutuksen ammattilaisilla, asiakkaat saavat entistä parempia kuntoutuspalveluja. Hyvin toimivat palvelut lisäävät luottamusta digitaalisten palvelujen ja teknologian käyttöön kuntoutuksessa. Tätä työtä tehdään yhdessä moniammatillisesti.

Kirjoittaja:

Marja Äijö, TtT Gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja

Lähteet:
Allet L, Knols RH, Shirato K, Bruin EDD. 2010. Wearable systems for monitoring mobility-related activities in chronic disease: a systematic review. Sensors.10(10):9026–9052. doi: 10.3390/s101009026.
Eklund P. 2021a. Integrated Care in Prevention: Maturity and Upscaling. Teoksessa Eklund P. (toim.) Integrated Care and Fall Prevention in Active and Healthy Aging. 250-262.
Eklund P. 2021b. Information and Process in Health. Teoksessa Eklund P. (toim.) Integrated Care and Fall Prevention in Active and Healthy Aging. 263-279.
Esquenazi A, Lee S, Wikoff A, Packel A, Toczylowski T, Feeley J. 2017. A comparison of locomotor therapy interventions: partial-body weight – supported treadmill, lokomat, and G-EO training in people with traumatic brain injury. Physical Medicine & Rehabilitation 9, 839-846.
Illario M, De Luca V, Roller-Wirnsberger R. 2021. Integrating Social and Health Services for People, Communities, Homes and Places. Teoksessa Eklund P. (toim.) Integrated Care and Fall Prevention in Active and Healthy Aging. 21-66.
McMahon SK, Lewis B, Oakes M, Guan W, Wyman JF, Rothman AJ. 2016. Older Adults’ Experiences Using a Commercially Available Monitor to Self-Track Their Physical Activity. JMIR Mhealth Uhealth. 13;4(2):e35. doi: 10.2196/mhealth.5120
Mehrholz J, Harvey LA, Thomas S, Elser B. 2017. Is body-weight-supported treadmill training or robotic-assisted gait training superior to overground gait training and other forms of physiotherapy in people with spinal cord injury? A systematic review. Spinal Cord 55, 722-729.
Mehrholz J, Pohl M, Platz T, Kugler J, Elsner B. 2018. Electromechanical and robot‐assisted arm training for improving activities of daily living, arm function, and arm muscle strength after stroke. Cochrane Database of Systematic Reviews.
Kaasalainen K, Neittaanmäki P. 2018. Digitaalisten interventioiden vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus kansansairauksien ennaltaehkäisyssä ja omahoidossa. Jyväskylän yliopisto. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja 70/2018. Luettu: 8.9.2021. Saatavilla: https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/tekes-raportteja/digitaalisten_interventioiden_vaikuttavuus_verkkoversio.pdf
Kuroda Y, Young M, Shoman H, Punnoose A, Norrish AR, Khanduja V. 2021. Advanced rehabilitation technology in orthopaedics-a narrative review. Int Orthop. 45(8):1933-1940. doi: 10.1007/s00264-020-04814-4. Epub 2020 Oct 13.
Pasternack I, Fogelholm C, Koskinen E. 2018. Selkäydinvammapotilaiden kuntoutuksen vaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 151, 21.
Peters DM, O’Brien ES, Kamrud KE, Roberts SM, Rooney TA, Thibodeau KP, Balakrishnan S, Gell N, Mohapatra S. 2021. Utilization of wearable technology to assess gait and mobility post-stroke: a systematic review. J Neuroeng Rehabil. 21;18(1):67. doi: 10.1186/s12984-021-00863-x.

Pool D, Valentine J, Taylor NF, Bear N, Elliott C.2021.Locomotor and robotic assistive gait training for children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol. 63(3):328-335. doi: 10.1111/dmcn.14746.
Ranta J, Ilen E, Palmu K, Salama J, Roienko O & Vanhatalo S. 2021. An openly available wearable, a diaper cover, monitors infant’s respiration and position during rest and sleep. Acta Paediatr 110(10):2766-2771. doi: 10.1111/apa.15996.
Rauttola J-P, Halonen J, Lukander K, Passi T, Uusitalo A, Rauhamaa S & Virkkala J. 2019. Puettavan teknologian hyödyntäminen työterveyshuolloissa ja työpaikoilla. Helsinki: Työterveyslaitos. Luettu: 10.9.2021. Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139009/TTL-978-952-261-911-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Rubin DS, Rich Severin, Arena R, Bond S. 2021. Leveraging technology to move more and sit less. Prog Cardiovasc Dis. 64:55-63. doi: 10.1016/j.pcad.2020.10.007.
Schaffer K, Panneerselvam N, Loh KP, Herrmann R, Kleckner IR, Dunne RF, et al. 2019. Systematic review of randomized controlled trials of exercise interventions using digital activity trackers in patients with cancer. J Natl Compr Canc Netw. 17(1):57–63. doi: 10.6004/jnccn.2018.7082.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Kuntoutuksen uudistaminen. Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020–2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:39. Luettu: 8.9.2021. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8443-1

Tadas S, Coyle D. 2020. Barriers to and Facilitators of Technology in Cardiac Rehabilitation and Self-Management: Systematic Qualitative Grounded Theory Review. J Med Internet Res. 11;22(11):e18025. doi: 10.2196/18025.
Valtionkonttori 2016. Valmiina digikiriin – Valtionkonttorin selvitys. Digitalisaatio ja virastojen tuottavuuspotentiaali. Loppuraportti 18.12.2015. Valtiokonttori. Luettu: 8.9.2021. Saatavilla: https://vkazprodwordpressstacc01.blob.core.windows.net/wordpress/uploads/sites/4/2018/10/Digiselvitys2015_loppuraportti.pdf
Vélez-Guerrero MA, Callejas-Cuervo M, Mazzoleni S. 2021. Artificial Intelligence-Based Wearable Robotic Exoskeletons for Upper Limb Rehabilitation: A Review. Sensors (Basel). 18;21(6):2146. doi: 10.3390/s21062146.
Webster A, Poyade M, Rooney S, Paul L. 2021. Upper limb rehabilitation interventions using virtual reality for people with multiple sclerosis: A systematic review. Mult Scler Relat Disord. 47:102610. doi: 10.1016/j.msard.2020.102610.