Savonia-artikkeli: Laiskuudesta hyvinvointia

01.09.2021   ArtikkelitMonialainen

Ihailemme menestyjiä. Voittaja kipaisee aamulenkin tyhjällä vatsalla, sitten survotaan superfoodia tehosekoittimeen ja siinä sivussa tarkistetaan sosiaalinen media. Myyntiennätykset paukkuvat ja tilinauha lihoo. Hengen voitto vetelästä lihasta.

Laiskuus on aliarvostettu laji. Jo Aristoteles (noin 384 – 322 eKr.) puolusti laiskaa mieltä, sillä joutilas mieli mahdollisti järjen hyveen. Kun löhöilee, ei voi olla ajattelematta. Parhaat ideat syntyvät silloin, kun ajatukset pulppuavat valtoimenaan.

Olemme paljon velkaa laiskureille. Mitä olisikaan elämä ilman polttomoottoria, kaivinkonetta tai pölynimuria. Imurin on luultavasti kehittänyt ihminen, joka on lopullisesti kyllästynyt kyykkimään harjan kanssa pitkin lattioita.

Luomakunnan yhden rikkaimman miehen Bill Gatesin tiedetään sanoneen, että hän palkkaa mieluummin raskaaseen työhön laiskan kuin uutteran. Laiska miettii ratkaisua, kuinka duunin voi tehdä helpommin.

Nerokkuudella ja laiskuudella on yhtymäkohtansa, Einari Vidgrénin tiedetään kertoneen Ponsse Oy:n synnystä. Poikasena hän oli puita kaataessaan justeerin toisessa päässä. Luita ja ytimiä särki. Tuleva teollisuusneuvos ajatteli, voisiko homman hoitaa helpommin. Loppu onkin yläsavolaista teollisuushistoriaa.

Laiskuuteen liittyy monia sananparsia, kuten ”ei makaavan kissan suuhun hiiriä tule”. Suomalainen on irvaillut joutilaalle älymystölle ja laiskalle työväestölle. Vanhoissa kotimaisissa elokuvissa suurin tomppeli oli ylioppilaslakkinen kaupunkilaispoika. Veli venäläinen ei puolestaan rehvastele ahkeruudella ”työ tyhmästä tykkää”.

Moni tuntee von Mansteinin matriisin. Sotamarsalkalla oli tapana jakaa ihmiset neljään ryhmään laiskuuden perusteella. Manstein etsi erityisesti niitä, jotka olivat älykkäitä ja laiskoja. Heidät ylennettiin ja määrättiin vastuullisiin tehtäviin. Laiskuus on siis työhalukkuutta, mutta mahdollisimman vähällä vaivalla.

Laiskuus on vastalause nykyajan kiihkeälle rytmille. Mukavuutta rakastava ei mieti kuntaliitoksia tai järjestä kapinoita. Patalaiska etsii uusia tapoja selvitä elämässä, keksimällä tehokkaampia keinoja helppoon elämään.

Laiskuutta markkinoidaan luovuuden lähteenä. Nerokkaat ideat syntyvä silloin, kun katsellaan järven tyyntä pintaa, nautitaan pitkistä tauoista tai tuijotetaan autuaana kattoon.

(julkaistu Hyvisforumissa 1.9.)

Jouni Vornanen

tiedottaja, Savonia-ammattikorkeakoulu