Yli 65-vuotiaiden liikkumissuosituksessa painotetaan monipuolista liikuntaa, jonka tavoitteena on ylläpitää
tai parantaa toimintakykyä. Lihasvoiman, tasapainon ja notkeuden harjoittamisen sekä sykettä nostattavan
liikkumisen lisäksi keskeistä on kevyt liikuskelu, paikallaanolon tauottaminen ja palauttava uni. (9.)
Monipuolinen liikunta ylläpitää ja parantaa ikääntyvän toimintakykyä (5,2,10). Liikunta ehkäisee sekä
kaatumisia että murtumia. Oikeanlainen liikunta ja ravitsemus auttavat ehkäisemään sarkopeniaa ja
gerasteniaa. (8.) Liikunta voi hidastaa kognition heikentymistä ja vähentää mielialaoireita (1,8). Fyysisen ja
psyykkisen toimintakyvyn lisäksi liikunta vaikuttaa suotuisasti myös sosiaaliseen toimintakykyyn, kun
ikääntyvä osallistuu esimerkiksi ryhmäliikuntaan (9).
Liikunnallinen elämäntapa tukee ikääntyvän toimintakykyä kokonaisvaltaisesti (4). Liikunta on tärkeä osa
kuntoutusta niin ennaltaehkäisevästi kuin sairauden tai vammautumisen yhteydessä. Kuntoutus on
suunnitelmallista ja moniammatillista toimintaa, jonka tärkein tavoite on edistää yksilön toimintakykyä ja
hyvinvointia. Ikääntyvien kohdalla voidaan puhua usein geriatrisesta kuntoutuksesta, joka keskittyy
erityisesti ikääntyvän toimintakyvyn ja arjessa pärjäämisen tukemiseen. Geriatrinen kuntoutus painottaa
ikääntyvän omaa osallisuutta sekä voimavaralähtöistä toimintatapaa ottaen huomioon yksilöllisesti
mahdolliset sairaudet toimintakyvyn heikkenemisen taustalla. (6.)
Jokaisella ikääntyvällä on itsellään vastuu omasta toimintakyvystään. Yhteiskunnallisesti tulisi entistä
enemmän painottaa liikunnan merkitystä toimintakyvyn ylläpitämisessä. Asiakaslähtöisyys ja
moniammatillinen yhteistyö ovat ikääntyvien liikunnan ja kuntoutuksen kehittämisen lähtökohta. (3.)
Kansallinen tavoite on, että ikääntyvät saisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Tämä lisää
erityisesti ennaltaehkäisevien kuntoutuspalveluiden tarvetta. Ikääntyvien kuntouttavat toimet ovat
inhimillisesti kannattavia. Asiakaslähtöisyyden ja palveluiden vaikuttavuuden näkökulmasta tarvitaan
uudenlaisia, asiakaslähtöisiä toimintamalleja yhdistämällä palveluita, toimintaympäristöjä sekä teknologiaa.
(7.)
Tämä artikkeli pohjautuu Savonia-ammattikorkeakoulun CampusOnline:ssa tarjoamaan ”Liikunta ja
kuntoutus ikääntyessä” -opintojaksoon. Opintojakso on viiden opintopisteen laajuinen, ja se toteutettiin
kahden opettajan ohjaamana syksyn 2021 aikana. Opintojakson keskeisinä sisältöinä oli tarkastella
kriittisesti kansainvälisiä ja kansallisia ikääntyvien ihmisten liikuntasuosituksia, ikääntyvien ihmisten
kuntoutusta ja kuntoutumistoimintaa näyttöön perustuen, liikuntaa ikääntyvien kuntoutusmenetelmänä
sekä liikunnan ja kuntoutuksen eettisyyttä. Opintojaksolla opiskelijat perehtyivät teemaan luentojen,
podcastien, artikkeleiden ja oppimistehtävien kautta. Opiskelijat haastattelivat ikääntyviä opintojakson
teeman mukaisesti ja kehittivät uusia ideoita siihen, miten tulevaisuudessa entistä paremmin voitaisiin
ikääntyvien liikunnan ja kuntoutuksen integraatiota toteuttaa. Tämä artikkeli pohjautuu ikääntyvien
haastatteluihin sekä kehittämisideoihin, joiden jakamiseen sekä haastatellut että opiskelijat ovat antaneet
luvan.
Haasteita ikääntyvien liikuntaan ja kuntoutukseen liittyen
Liikunnan hyödyt toimintakyvylle ovat kiistattomat. Myös haastatteluissa nousi esiin ikääntyvien tietoisuus
liikunnan hyödyistä. Silti liikunta ei välttämättä ole osa ikääntyvän arkea. Liikunnan aloittaminen viivästyy,
jolloin kynnys aloittamiseen kasvaa. Liikkumattomuudesta saatetaan kokea jopa syyllisyyttä. Lisäksi
liikuntamahdollisuuksien saavutettavuus tai suoranainen tarjonnan puute voi vaikuttaa ikääntyvien
liikuntaan.
Vertaistuen tai liikuntakaverin puuttuminen on haaste ikääntyvien liikunta-aktiivisuudessa. Samoja asioita
kokeneiden ihmisten kanssa ikääntyvä pystyy näkemään omatkin mahdollisuutensa toimintakykyisempään
elämään. Vertaistuki tuleekin huomioida liikuntamahdollisuuksia tarjotessa.
Motivaatio liikuntaan voi olla kadoksissa, mutta sopivan liikuntamuodon löytyminen puolestaan kannustaa
omaehtoiseen, säännölliseen liikkumiseen. Myös kuntoutuksen tulee nojata ikääntyvän omiin yksilöllisiin
toiveisiin ja tarpeisiin. Hedelmällinen kuntoutuminen kumpuaakin usein ihmisen omasta uskosta
muutoksen mahdollisuuteen.
Luovia ratkaisuja
”Ku yksin tahttoo se liikunta jäädä siitä kokonaan välliin.”
Olisiko Liikkumatch ratkaisu siihen, jos ikääntyvä ei tahdo yksin lähteä liikuntapalveluiden pariin?
Liikkumatch on kuin ikääntyvien ”Tinder”, jossa seuraa haetaan maksuttoman sovelluksen avulla.
”Pyyhkäisemällä” liikuntakaverin itselleen voi jatkossa sopia liikuntatreffejä kahdestaan tai osallistua
yhdessä ryhmäliikuntatunneille, jolloin kynnys osallistumiseen voi madaltua.
”Jotenkin on tuota kyllä kumma, yksin kun kotona, niin ei se tule sillä tavalla tehtyä. ”
”Mukavaa nähdä muita, kun on päivät kotona yksin.”
Joissain kunnissa on jo käytössä taloyhtiöiden omat jumpparyhmät, joissa esimerkiksi taloyhtiön tai
eläkeläisliiton koulutetut vertaisohjaajat järjestävät liikuntaryhmiä taloyhtiön tiloissa viikoittain.
Mahdollisimman lähelle ja helposti saataville tuotava liikuntamahdollisuus voisi saada yhä useamman
ikääntyvän innostumaan liikunnasta. Taloyhtiöiden liikuntaryhmätoimintaa tulisikin kansallisesti laajentaa.
”No se kuntosali on semmoista sisätiloissa olemista ja paikallaan junnaamista. – juoksulenkillä tai
sauvakävelyllä maisemat vaihttuu – ei tarvvii seiniä katella.”
”Luonto on lähellä, pääsee metsään, milloin haluaa.”
Luonto ja luonnossa liikkuminen on ikääntyville merkityksellistä. Luonnon tärkeyttä ei tule poissulkea
ikääntyvien liikuntapalveluiden vaihtoehtoja mietittäessä. Ikääntyvien ohjattu ryhmämuotoinen
luontoliikunta voisi sopia useimmille ikääntyvistä. Luontoliikunnalla tarkoitetaan liikkumista ja retkeilyä
lähiluonnossa. Ryhmätapaamiset voivat sisältää esimerkiksi luonnossa tapahtuvia liikuntaleikkejä tai
rentoutumisharjoituksia. Ikääntyvien luontoliikkumisessa tärkeää on kiinnittää huomiota esteettömyyteen,
esimerkiksi riittävän valaistuksen tai lepopenkkien avulla.
Vapaaehtoistyönä toteutettavassa puutarhapalvelussa nuoremmat ikääntyvät tekevät yhdessä
iäkkäämmän kanssa puutarhatöitä. Palvelu tuottaa mielekästä yhdessä tekemistä sekä positiivisia
vaikutuksia ikääntyneen toimintakyvyn eri osa-alueille. Toimiminen vapaaehtoisena voi itsessään myös olla
ikääntyvälle merkityksellistä ja palkitsevaa.
“Kyllä lähijumpat parempia on, en mä oikein tekniikasta välitä.”
Osa ikääntyvistä saattaa kokea teknologiset palvelut vieraana ajatuksena. Digitalisoituvassa maailmassa
ikääntyvätkin alkavat kuitenkin olla entistä tottuneempia teknologian käyttäjiä. Teknologiaa voitaisiin
hyödyntää ikääntyvien kuntoutus- ja liikuntapalveluissa esimerkiksi pelillistämisen keinoin. Ikääntyville
suunnatut aktiivisuuspelit voisivat huomaamatta lisätä päivittäistä aktiivisuutta sekä vähentää
paikallaanoloa.
“Varmaan isommassa kaupungissa paljon paremmat”
Haja-asutusalueella mahdollisuudet liikuntapalveluihin ovat usein niukemmat kuin kaupungeissa. Kiertävä
seniorisirkus voisi olla sirkusopiskelijoiden, yhdistysten ja kunnan välistä yhteistyötä, jossa ikääntyvät
saisivat toteuttaa sirkusryhmissä erilaisia fyysisiä ja kognitiivisia harjoitteita. Joissain kaupungeissa
sirkustoimintaa on jalkautettu menestyksekkäästi ikääntyvien pariin, mutta tiettävästi haja-asutusalueille
palvelua ei ole vielä viety. Liikkuva kuntosalibussi toisi kuntosalin ikääntyvien keskuuteen hajaasutusalueelle
esimerkiksi entisen kyläkoulun pihalle, mikä helpottaisi näin kuntosalipalveluiden
saavutettavuutta. Kenties kuntosalille lähteminen yhdessä muiden kyläläisten kanssa voisi saada yhä
useamman ikääntyvän liikkumaan.
”Kyllähän sitä varmaan oisi (hyötyä), jos joku jonkun piiskan kanssa ajaisi.”
Harraste-etsivä on koululaisten pariin jalkautuva henkilö, joka etsii yhdessä koululaisen kanssa hänelle
sopivan ja mieluisen harrastuksen. Harraste-etsivä tietää paikkakunnan harrastustarjonnan, ja osaa
yksilöllisesti ohjata koululaisia eri harrastusten pariin. Tämänkaltainen ratkaisu voisi toimia myös
ikääntyville sopivien harrastusten löytämiseksi.
Enemmän tekoja ja toimintaa jo huomenna
“Hyvä olis, jos olis enemmän toimintaa.”
Kuntien, kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien tarjoamaa toimintaa sekä yhteistyötä
ikääntyvien liikuntamahdollisuuksien monipuolistamiseksi tarvitaan enemmän. Ikääntyviltä itseltään pitäisi
useammin kysyä, millaisia liikkumismahdollisuuksia he kaipaisivat, ja mitä keinoja liikunnan juurtumiseksi
osaksi arkea tarvittaisiin. Ikääntyvät ovat kukin oman elämänkulkunsa myötä hyvin yksilöllisiä tarpeineen,
toiveineen ja valmiuksineen. Tarvitaan uusia vaihtoehtoja ja lisää mahdollisuuksia valita liikuntamuoto, joka
olisi oikeassa suhteessa omiin kykyihin ja arvoihin.
Tulevaisuudessa erityisen tärkeää onkin huomioida ikääntyvien oma näkökulma ja mielipiteet entistä
paremmin. Ikääntyvän mahdollisuutta parantaa omaa toimintakykyään tulisi painottaa. Sote-uudistuksen
myötä ikääntyvien liikunta ja kuntoutus on uuden tilanteen edessä. Jatkossa tuleekin kiinnittää enemmän
huomiota ennalta ehkäisyyn sekä ikääntyvien liikunnan ja kuntoutuksen integraatioon. Uudistuksessa
kunnan vastuulle jää terveyden edistäminen ja hyvinvointialueen vastuulle hoito ja kuntoutus, jolloin
rajapinnat korostuvat. Ikääntyville tarvitaan monipuolisesti erilaisia liikuntaryhmiä, joiden avulla voi edistää
fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä kuntoutua. Olisi toivottavaa, että sote-uudistus avaisi
uusia ovia ja mahdollisuuksia, joita emme ole aiemmin osanneet hyödyntää riittävästi. On tärkeää löytää
lisää keinoja, joiden avulla ikääntyvät voivat paremmin. Tukemalla liikuntaa ja kuntoutusta, voivat
ikääntyvät jopa asua kotona pidempään ja saada elämäänsä liikkumisesta lisää mausteita ja makuja.
“Ois mahdollisimman monipuolista, liikunta ois sopivaa silloiselle kunnolle. Palvelut ois lähellä ja sinne ois
mahdollista päästä.”
Kirjoittajat:
Elo Maarit, sairaanhoitaja YAMK, Turun ammattikorkeakoulu
Juutinen Sonja, ensihoitaja, YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Limnell Minnamaissi, terveydenhoitaja YAMK-opiskelija, Turun ammattikorkeakoulu
Partanen-Kivinen Eija, liikuntatieteellisten aineiden lehtori, LitM, Savonia-ammattikorkeakoulu
Äijö Marja TtT, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
1) Brown, Belinda M, Pfeiffer, Jeremiah J & Martins, Ralph N 2012. Multiple effects of physical activity on molecular and cognitive signs of brain aging: can exercise slow neurodegeneration and delay Alzheimer’s disease? Molecular Psychiatry 18 (8), 864–874.
https://doi.org/10.1038/mp.2012.162. Viitattu 12.1.2022.
2) Gopinath, Bamini, Kifley, Annette, Flood, Victoria M & Mitchell, Paul 2018. Physical Activity as a Determinant of Successful Aging over
Ten Years. Scientific Reports 8 (1), 1–5. https://doi.org/10.1038/s41598-018-28526-3. Viitattu 10.1.2022.
3) Hussi, Esko, Mäkiniemi, Esa & Vauramo, Erkki 2017. Ikääntyvä väestö ja toimintakyvyn ylläpito. Kaks – kunnallisalan kehittämissäätiö.
Julkaisu. https://kaks.fi/julkaisut/ikaantyva-vaesto-ja-toimintakyvyn-yllapito/. Viitattu 13.1.2022.
4) Jyväkorpi, Satu, Havas, Anu, Urtamo, Annele & Karvinen, Elina 2014. Ikäihmisten liikunta ja ravitsemus: opas ohjaustyöhön.
Ikäinstituutti. Voimaa vanhuuteen – iäkkäiden terveysliikuntaohjelma.
https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2017/01/LIIKUNTA_JA_RAVITSEMUS_VALMIS.pdf. Viitattu 10.1.2022.
5) Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki:
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 9.1.2022). https://www.kaypahoito.fi/hoi50075#s31.
6) Pitkälä, Kaisu, Valvanne, Jaakko & Huusko, Tiina 2016. Geriatrinen kuntoutus. Teoksessa Reijo Tilvis, Kaisu Pitkälä, Timo Strandberg,
Raimo Sulkava, Matti Viitanen (toim.) Geriatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 447–468.
https://www.oppiportti.fi/op/ger04200/do?p_haku=kuntoutus#q=kuntoutus. Viitattu 17.1.2022.
7) Rahikka, Anne 2017. Yhteistoiminnallinen kehittäminen ikääntyneiden kuntoutuksessa. Gerontologia, 31(3), 243–249.
https://journal.fi/gerontologia/article/view/63176. Viitattu 25.1.2022.
8) Savela, Salla, Komulainen, Pirjo, Sipilä, Sarianna & Strandberg 2015. Ikääntyneiden liikunta – minkälaista ja mihin tarkoitukseen?.
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 131 (18), 1719–1725. https://www.duodecimlehti.fi/duo12448. Viitattu 9.1.2022.
9) UKK-instituutti. 2021. Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille. Verkkojulkaisu. Päivitetty 2.10.2021.
https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-yli-65-vuotiaille/. Viitattu 10.1.2022.
10) World Health Organization 2020. WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour. Verkkojulkaisu. Päivitetty 25.11.2020.
https://www.who.int/publications/i/item/9789240015128. Viitattu 9.1.2022.