Savonia-artikkeli: Medialukutaidot kuuluvat kaikille

13.10.2021   ArtikkelitSosiaali- ja terveysala

Medialukutaidot ovat elämän laatuun vaikuttavia kansalaistaitoja, ja ne kuuluvat jokaiselle. Kansalaistaitojen avulla pystymme toimimaan yhteiskunnassa tasa-arvoisesti. Yleisellä tasolla mediakasvatus on Suomessa laadukasta sekä systemaattista, ja sen tarkoituksena on kattaa koko Suomen väestö. Kaikilla ihmisillä tulisi olla mahdollisuus kehittää media- ja digitaitojaan, mutta näin ei kuitenkaan aikuisten ja kehitysvammaisten osalta ole. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019 29.)

Tulevaisuuden yhteiskunnassa oppiminen, itseilmaisun ja identiteetin rakentaminen, työ, yhteydenpito, palveluiden käyttö ja vaikuttaminen tapahtuvat yhä enemmän digitaalisen median kautta. Yksittäisen ihmisen ja koko yhteiskunnan tasolla hyvin- ja pahoinvointi on kytköksissä mediaan, ja se näkyy myös median kautta. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019, 9–10.)

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää sosiaalista osallisuutta tukevaa mediakasvatusta Vaalijalassa. Tutkimuksellisen kehittämistehtävän tarkoituksena oli selvittää, millainen mediakasvatus tukee kehitysvammaisten henkilöiden sosiaalista osallisuutta ja miten kohderyhmän medialukutaitoja voidaan kehittää.

 Kehitysvammaisen nuoren medialukutaitoon ja -kasvatukseen liittyvät tekijät Bronfrenbrennerin ekosysteemiteoriaa mukaillen
Kehitysvammaisen nuoren medialukutaitoon ja -kasvatukseen liittyvät tekijät Bronfrenbrennerin ekosysteemiteoriaa mukaillen (Cala & Soriano 2014, 49–57)

Turvallisuustaidot ymmärretään tärkeiksi

Useat raportit ja tutkimukset sekä käytännössä kohdattu kokemus on osoittanut, että kehitysvammaisilla henkilöillä voi olla puutteelliset taidot toimia haasteellisissa tilanteissa verkossa.

Myös tekemässäni opinnäytetyössä kehitysvammaisten henkilöiden haastatteluissa nousi usean haastateltavan kohdalla esiin se, että he tietävät internetin ja erityisesti sosiaalisen median vaarat. Tiedosta huolimatta heillä oli kokemuksia, että he olivat toimineet päinvastoin kuin oli aikaisemmin neuvottu ja olivat päätyneet ongelmiin. He toivoivat lisää henkilökohtaista tukea ja tietoa turvallisuudesta, että he voisivat jatkossa toimia verkossa yhä turvallisemmin.

Turvallisuustaidot nousivat tärkeäksi asiaksi kaikissa mediakasvatukseen liittyvissä aihealueissa. Tutkimuksessa saatu tieto mukailee myös Catonin & Chapmanin (2016) tutkimustuloksia.

”Periaatteessa tiedän, kuinka siellä pitäisi hankalassa tilanteessa toimia. Joskus tulee kuitenkin tehtyä toisella tavalla,” kertoo tutkimukseen osallistunut henkilö.

Luku- ja kirjoitustaidon merkitys

Catonin & Chapmanin (2016, 22) mukaan lukutaito ja viestintävaikeudet ovat este kehitysvammaisille henkilöille, jotta he pääsisivät vapaasti käyttämään sosiaalisen median palveluja. He tarvitsevat jatkuvaa ohjausta ja neuvontaa käyttäessään internetin ja sosiaalisen median palveluita.

Myös tässä kehittämistehtävän kehitysvammaisten henkilöiden haastatteluissa tuli ilmi, että luku- ja kirjoitustaidoilla on merkitystä käytettäessä erilaisia mediapalveluita ja sivustoja. Haastateltavat kokivat, että puutteelliset lukutaidot rajasivat palveluiden käyttöä sekä yhteydenpitoa läheisiin. Niiden käyttöön kaivataan korvaavia menetelmiä, jotka helpottaisivat myös median turvallista käyttöä.

Puhetta ja lukemista korvaavien menetelmien osaaminen tukisi kehitysvammaisten henkilöiden yhteydenpitoa läheisiin sekä helpottaisi eri palveluiden ja sovellusten käyttöä. Teknologiset ratkaisut voivat lisätä itsenäistä median käyttöä ja luoda uusia mahdollisuuksia osallistua erilaisiin palveluihin ja sosiaalisiin ryhmiin.

”Ne ääniviestit voisivat olla huippu juttu. Minä kun en oikein osaa kirjoittaa ja se on hidasta, niin sen avulla minun olisi helpompaa laittaa viestiä,” kertoo tutkimukseen osallistunut henkilö.

Mediakasvatus osa sosiaalista kuntoutusta

Sosiaalinen kuntoutus tuottaa palveluja henkilöiden jokapäiväisen elämän tueksi. Näihin toimiin katsotaan kuuluvaksi esimerkiksi itsestä huolehtiminen, kotona suoriutuminen, sosiaaliset vuorovaikutussuhteet, liikkuminen, opiskelu, työ ja yhteisöllisyys.

Sosiaalisen kuntoutuksen keinot ovat usein tavallisia sosiaali- ja kuntoutuspalveluita, joita ei yleensä mielletä kuntoukseksi, mutta niillä voi olla merkittävä vaikutus henkilön kuntoutuksessa. Palvelu eri muotoineen ja kokonaisuuksineen on vasta muotoutumassa, joten paikalliset erot sen sisällöissä ja järjestämisessä ovat suuria. Haasteena voidaan vielä tällä hetkellä pitää sosiaalisen kuntoutuksen järjestämistä epäyhtenäisesti ja irrallisten hankkeiden tuottamia palveluita. (Järvikoski & Härkäpää 2018, 197; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020, Väisänen 2018.)

Mediakasvatus on yksi sosiaalisen kuntoutuksen menetelmä, jolla voidaan tukea ihmisten sosiaalista osallisuutta ja toimintakykyä. Teknologian kehittymisen myötä kehitetään uusia palveluja ja apuvälineitä, jolloin kehitysvammaisten henkilöiden on helpompi ottaa käyttöön palveluita, ja oppia käyttämään tietoteknisiä laitteita. Mediakasvatuksen avulla voidaan tukea yksilöiden kasvua, osallisuutta ja toimimista tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä.

Tiedon hankinta, tuottaminen ja tulkinta ovat ensisijaisen tärkeitä taitoja tulevaisuuden mediarikkaassa maailmassa.

Kirjoittajat:

Hanna-Leena Niskanen, opiskelija, YAMK kuntoutuksen tutkinto-ohjelma (hanna-leena.niskanen@edu.savonia.fi)

Maria Luojus, opettaja, FT terveysala, Savonia-ammattikorkeakoulu (maria.luojus@savonia.fi)

Lähteet:

Cala Verónica & Soriano Encarnación 2014. Health education from an ecological perspective. Adaptation of the Bronfenbrenner model from an experience with adolescents. Procedia – Social and Behavioral Sciences 132, 49–57.

Caton Sue & Chapman Melanie 2016. The use of social media and people with intellectual disability: A systematic review and thematic analysis. Journal of intellectual developmental & disability 41. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.3109/13668250.2016.1153052?scroll=top&needAccess=true. Viitattu 20.8.2021.

Järvikoski, Aila ja Härkäpää, Kristiina 2011. Kuntoutuksen perusteet. 5. uudistettu painos. Helsinki: WSOYpro oy.
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019. Medialukutaito Suomessa, kansalliset mediakasvatuslinjaukset. Pdf-tiedosto. Julkaistu 16.12.2019. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161951/OKM_2019_37.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 19.8.2021.
Väisänen, Raija 2018. Sosiaalisen kuntoutuksen käsite ja kehitysvaiheet. Julkaisussa: Lindh, Jari, Härkäpää, Kristiina ja Kostamo-Pääkkö Kaisa (toim.) Sosiaalinen kuntoutuksessa. Turenki: Hansapirint Oy, 192–212.