Osaamisen tunnistamisella lisää kilpailukykyä ja työhyvinvointia

Osaamisen tunnistaminen on organisaatiolle strategisesti merkittävää, koska sen avulla lisätään inhimillistä ja taloudellista pääomaa. Tuotteistaminen tuo kilpailuetua kolmannen sektorin järjestöille. Aivoliitto ry on vuonna 1977 perustettu järjestö, jonka edustamat ryhmät ovat aivoverenkiertohäiriö ja kehityksellinen kielihäiriö. Aivoliiton palvelut oy on toiminut nykyisessä muodossaan vuodesta 2017 lähtien pääosin Varsinais-Suomen alueella. Aivoliitto tuottaa osaavaa ja moniammatillista palvelua kurssien, koulutusten, avoterapioiden, tulkkipalveluiden sekä Nuortentalotoiminnan muodossa.

”Suomessa on yli puoli miljoonaa nuorta ja aikuista, jotka ovat hoitamattomien neuropsykiatristen oireyhtymien vuoksi vaarassa syrjäytyä sekä jäädä opiskelun ja työelämän ulkopuolelle”.

Kuopion Nuortentalo -yksikkö on asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa neuropsykiatrista valmennusta. Se on ohjaustyöhön perustuva ja neuropsykiatrisiin erityisvaikeuksiin soveltuva kuntoutusmenetelmä, jonka avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä yhteiskunnasta. Neuropsykiatriseen valmennukseen pääsee vain murto-osa sitä tarvitsevista, koska se on huonosti tunnettu palvelujärjestelmässä.

Työntekijöiden osaamisen kehittäminen on nyt ja tulevaisuudessa organisaation tärkein voimavara. Sote-alan työvoimapula on todellinen ongelma yhteiskunnassa. Työhyvinvoinnin kannalta on merkityksellistä kehittää palveluja, koska ilman positiivista asiakaskokemusta ei voi saavuttaa positiivista työntekijäkokemustakaan. (Koivisto, Säynäjäkangas & Forsberg 2019, 22). Organisaatio ei pysty muuttamaan sitä, mitä se teki menneisyydessä, mutta se pystyy muuttamaan tavan, jolla se toimii tulevaisuudessa (Villanen 2016, 195).

Asiantuntemus voidaan jakaa kaikkien yhteiseksi hyödyksi

Toteutin YAMK-opinnäytetyönäni tutkimuksellisen kehittämistyön, jossa neuropsykiatrisen valmentajien osaaminen tuotteistettiin osana Aivoliiton palvelut oy:n asiakaslähtöisten palvelujen laadunkehittämistä. Kehittämistyö lähti liikkeelle organisaation tarpeesta turvata neuropsykiatrisen valmennuksen osaamisperusta. Tavoitteena oli valmentajien osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen sekä asiakaslähtöisyyden lisääminen. Kehittämisprosessissa selvitettiin, miten neuropsykiatristen valmentajien osaamista voidaan kartoittaa ja tuotteistaa asiantuntijaorganisaatiossa. Kehittämistyössä lähestymistapana käytettiin palvelumuotoilua.

”Neuropsykiatristen valmentajien osaaminen on pääosin hiljaisen tiedon muodossa, joten se täytyy tunnistaa”.

Ammatillista osaamista kuvataan koulutuksessa ja työelämässä rinnakkaisilla käsitteillä: osaaminen, kompetenssi, ammattitaito ja asiantuntijuus. Se rakentuu tiedoista, taidoista, kokemuksesta, verkostoista sekä työntekijän asenteesta ja henkilökohtaisista ominaisuuksista. (Otala 2008, 50.) Valmentajien substanssiosaaminen eli kokemuksellinen tietotaito ylläpitää valmennuksessa rutiineja, malleja, toimivia käytäntöjä ja ratkaisuja. Se on osa ohjauksellista ammattitaitoa, johon liittyy valmentajan arvot, asenteet, itsetunto ja intuitio. (Kupias & Salo 2014, 231–232; Vänskä, Laitinen-Väänänen, Kettunen & Mäkelä 2014, 146.)

Aivoriihityöskentelyä Aivoliitossa ja asiakkaat valmennusosaamisen tunnistajina

Kuopion Nuortentalon neuropsykiatriset valmentajat osallistettiin kehittämistyöhön. Prosessi sisälsi kaksi aivoriihityöskentelyä. Ensimmäisen aivoriihen tavoitteena oli kuvata yhteistoiminnallisesti neuropsykiatrisen valmentajan osaamisalueet ja laatia osaamiskartta. Toisen aivoriihen tavoitteena oli pohtia osaamiskartan käyttöä ja laatia kehittämissuunnitelma. Myös valmennusasiakkaat osallistettiin haastatteluilla arvioimaan valmentajien osaamista. Haastattelussa teemat olivat: neuropsykiatrisen valmentajan tärkeimmät ominaisuudet ja taidot, valmentajan osaaminen ja asiantuntijuus, valmennuksen tarpeet ja tavoitteet, valmennusprosessi sekä valmennuksen tuki kuntoutumisessa.

Aivoliiton palvelut oy:n neuropsykiatristen valmentajien osaamisen tuotteistamisprosessi eteni kehittämistyön lineaarisen mallin avulla, joka sopii hyvin palvelumuotoilun prosessiin.

Neuropsykiatristen valmentajien osaamisen tuotteistaminen mukaillen Toikko & Rantanen (2009, 64); Ahonen (2017, 74)

Neuropsykiatristen valmentajien osaamiskartta

Kehittämistyössä laadittiin neuropsykiatristen valmentajien osaamiskartta, jossa osaaminen kuvattiin ensimmäistä kertaa kompetenssien avulla. Osaamiskartan työkaluksi kehitettiin arviointiasteikko, jotta sitä on mahdollista käyttää valmentajien osaamisen arvioinnin ja kehittämisen välineenä. Lisäksi tuotettiin organisaatiotasoinen neuropsykiatristen valmentajien osaamisen kehittämissuunnitelma.

”Mentiin vähän niin ku tikapuita pitkin ylös. Jokainen tavoite oli sitten se pieni askelma, kunnes sitten päästiin sinne tikapuiden huipulle.” – Kehittämistyön teemahaastatteluun osallistunut asiakas.

Osaamisen tuotteistamisprosessi lähti liikkeelle valmentajien osaamisalueiden kuvaamisesta, joita olivat valmennustyön ja asiakastyön osaaminen, eettinen osaaminen, vuorovaikutus- ja yhteistyöosaaminen, palvelujärjestelmä- ja diagnoosiosaaminen sekä työyhteisöosaaminen. Näiden pohjalta syntynyt osaamiskartta voidaan kuvata osaaamispuun muodossa, jossa pääoksat muodostavat valmentajan osaamisalueet ja lehvästö sisältää niihin liittyvät kompetenssit (Hyppänen 2013, 117).

”Neuropsykiatrisessa valmennuksessa keskeistä on vuorovaikutusosaaminen eli asiakkaan kohtaaminen, kunnioittaminen ja kuuleminen”.

Neuropsykiatrisen valmentajan tärkein osaamisalue asiakkaiden kuvaamana oli vuorovaikutus. Se on myös tulevaisuuden keskeisimmistä sosiaalialan osaamisalueista, koska asiakkaan kunnioittaminen edellyttää taitoa kohdata erilaisuutta ja vaativia tilanteita ratkaisukeskeisesti (Mönkkönen 2018, 32). Asiakkaat arvioivat valmentajan reflektiotaidot myös keskeisenä osaamisena. Asiakkaiden itsetuntemus ja elämänhallinta olivat lisääntyneet valmennuksen myötä, mikä oli auttanut heitä kuntoutumaan. Asiakkaat toivoivat, että valmentajat huomioivat yhteiskunnan muuttuvat rakenteet ja monialaiset verkostot tulevaisuudessa.

Tuotteistamisella valmentajien osaaminen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi

”Osallistava kehittämistyö oli valmennusasiakkaille ja valmentajille ratkaisu- ja voimavarakeskeinen prosessi”.

Opinnäytetyöni oli ensimmäinen vaihe Aivoliiton palvelut oy:n valmentajien osaamisen kehittämistä. Osaamisen tuotteistamiseen sisältyy lisäksi valmennuksen alkukartoituksen ja loppuarvioinnin kehittäminen. Osaamiskarttaa ja viisiportaista arviointiasteikkoa voidaan jatkossa hyödyntää valmentajien osaamisen näkyväksi tekemisen ja kehittämisen työvälineenä. Tämä auttaa organisaatiota vastaamaan paremmin työn laatuvaatimuksiin ja kehittämään johtamistaan. Yhteistyö ei toimijoiden välillä on jatkossa yhä tärkeämpää, jossa valmentajat ovat keskeisessä roolissa.

Asiakkaiden näkökulman mukaan ottaminen lisäsi suhtautumista heihin tasavertaisina yhteistyökumppaneina. Toivottavasti valmennusasiakkaiden huikeat menestymistarinat pääsevät esille. He eivät ole enää hyödyntämätön voimavara yhteiskunnassa. Tämän vuoksi neuropsykiatriseen valmennukseen pääsemisen kynnystä pitää madaltaa. Valmentaja joutuu joskus myöntämään, että asiakas on häntä kognitiivisesti taitavampi tai lahjakkaampi. Silloin on hyvä muistaa: ”Mitä siitäkään tulisi, että hiihtäjä Iivo Niskasen valmentaja olisi häntä parempi hiihtäjä”. – Opinnäytetyön tekijä.

Tämä blogikirjoitus on tehty osana sosionomi (YAMK) -tutkinnon opinnäytetyöprosessia.

Opinnäytetyö Neuropsykiatristen valmentajien osaamisen tuotteistaminen” Mentiin vähän niin ku tikapuita pitkin ylös” Aivoliiton palvelut oy:lle on julkaistu Theseuksessa.

Kirjoittaja:

Mirva Korhonen
Sosionomi (YAMK) -opiskelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Ahonen, Tarja 2017. Palvelumuotoilu sotessa. Palvelumuotoilun käsikirja sosiaali- ja terveysalan palvelujen kehittämiseen. 2. painos. Muutoksenvoima.

Hyppänen, Riitta 2013. Esimiesosaaminen. Liiketoiminnan menestystekijä. 3. uudistettu painos. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Koivisto, Mikko, Säynäjäkangas, Johanna & Forsberg, Sofia 2019. Palvelumuotoilun bisneskirja. Helsinki: Alma Talent Oy.

Kupias, Päivi & Salo, Matti 2014. Mentorointi 4.0. Helsinki: Talentum.

Mönkkönen, Kaarina 2018. Vuorovaikutus asiakastyössä. Helsinki: Gaudeamus Oy.

Otala, Leenamaija 2008. Osaamispääoman johtamisesta kilpailuetu. Helsinki: WSOYpro.

Toikko, Timo & Rantanen, Teemu 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Näkökulmia kehit-tämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. 3. korjattu painos. Tampere: Tampereen Yliopistopaino Oy.

Villanen, Jaana 2016. Tuotteista tähtituotteita. Helsinki: Kauppakamari.

Vänskä, Kirsti, Laitinen-Väänänen, Sirpa, Kettunen, Tarja & Mäkelä, Juha 2014. Onnistuuko ohjaus? Sosiaali- ja terveysalan ohjaustyössä kehittyminen. 1.–2. painos. Helsinki: Edita.