Helsingissä järjestettiin 10.5.2022 suomalaisten yritysten rahoitukseen ja omistajuuteen keskittynyt Kasvuyrittäjyys Summit, jonka pääpuhujana oli ex-pääministeri, kansanedustaja ja eduskunnan startup-ryhmän puheenjohtaja Juha Sipilä. Tilaisuuden yhtenä keskeisenä teemana oli Ukrainan sota ja sen myötä muuttuneen geopoliittisen tilanteen vaikutus suomalaisten yritysten toimintaympäristöön. Tilaisuuteen otti osaa muun muassa kasvuyrittäjiä, rahoittajan edustajia ja liike-elämän asiantuntijoita.

Sipilä nosti puheenvuorossaan esille sen, että Suomeen tarvitaan enemmän pääomaa, koska Suomi on esimerkiksi Ruotsiin verrattuna pääomaköyhä maa. Tästä osoituksena on esimerkiksi se, että Helsingin pörssin päälistalla ja First North -markkinapaikalla on huomattavasti vähemmän yrityksiä kuin Tukholman pörssin vastaavilla markkinapaikoilla. Sipilän mukaan immateriaalitalouden eli aineettoman talouden merkitys on yhä tärkeämmässä roolissa. Tämän lisäksi TKI-rahoitus tulisi kasvattaa 4 prosenttiin BKT:sta. Tilaisuudessa nousi esille, että uusia kasvuyrityksiä syntyy muun muassa tutkimuksen kaupallistamisesta kuten niin sanotusta deep techistä, mutta myös vähemmän teknisiltä aloilta kuten muun muassa vaateteollisuudesta. Huomionarvoista on se, että erään selvityksen mukaan vain 8 prosenttia suomalaisista yrityksistä haluaa kasvaa.

Sodan vaikutukset yritysten toimintaan

OP:n teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset yritykset ovat sopeutuneet muuttuneisiin olosuhteisiin nopeasti ja jopa neljännes suomalaisista Venäjällä, Valko-Venäjällä tai Ukrainassa kauppaa tekevistä yrityksistä on löytänyt uusia markkinoita. Samaisen tutkimuksen mukaan Ukrainan sota on vaikuttanut eniten yritysten tarvitsemien raaka-aineiden ja komponenttien saatavuuteen ja hintojen nousuun. Esimerkiksi yli miljoona euroa liikevaihtoa tekevistä yrityksistä 44 prosenttia näkee Ukrainan sodan vaikuttavan merkittävästi yrityksen toimintaan. (OP 2022.)

Suomen Yrittäjien mielipidetiedustelun mukaan sodan myötä nousseiden energia-, raaka-aine- ja kuljetuskustannuksen seurauksena lähes 25 prosenttia yrityksistä toteaa, että ne joutuvat nostamaan tuotteidensa ja palveluidensa hintoja. Toisaalta runsas 20 prosenttia yrittäjistä arvioi, ettei kriisi vaikuta heidän yrityksensä toimintaan. (HS 2022.) Positiivinen signaali on se, että kaksi kolmasosaa tutkimuksen osallistuneista ei koe sodan vaikuttavan investointeihin. Yrityksistä 64 prosenttia näkee, ettei sota ole vaikuttanut yritysrahoituksen saatavuuteen. (OP 2022.)

Ukrainan sodan vaikutuksista talouteen on esitetty useita arvioita ja tilanne elää jatkuvasti. Muun muassa Nordea (2022) on arvioinut Ukrainan sodan heikentävän tänä vuonna Suomen talouskasvua 1–2,5 %. Talousvaikutusten suuruus on yhteydessä sodan kestoon ja siihen, että löytyykö Suomen viennille korvaava kysyntää. Talousvaikutukset syntyvästä kolmesta eri kokonaisuudesta:

1. Viennin vähentymisestä.
2. Raaka-aineiden, energian ja ruuan hinnan noususta.
3. Yleisen epävarmuuden lisääntymisestä, joka vaikuttaa kotitalouden ja yritysten investointi- ja kulutuspäätöksiin.

Katse tulevaisuuteen

Niin yritysten kuin myös yksittäisten ihmisten näkökulmasta tulevaisuus voi näyttäytyä tällä hetkellä sekavalta ja epävarmalta. Suomalaiset yritykset ovat juuri selvinneet koronapandemiasta ja nyt taloutta kurittaa sodan vaikutukset. Viime vuosina Venäjä on ollut hyvin tärkeä kauppakumppani Suomelle, mutta yhteistyö maiden välillä tulee pienemään merkittävästi. Keskeisenä kysymyksenä on se, että miten yritykset voivat kasvaa tai ylipäätään pitää toimintansa nykyisellä tasolla tässä haastavassa taloustilanteessa?

Voimme vaikuttaa tulevaisuuteemme, koska se rakentuu valinnoistamme ja toimistamme. On tärkeää tunnistaa mahdollisuuksia ja nykyhetkessä tehtäviä toimenpiteitä sekä nähdä asioita pitkällä tähtäimellä. (Sitra 2022.) Hyvä esimerkki pitkän aikavälin tavoitteiden asettamisesta löytyy KPY:n teettämän tutkimuksen tuloksista. Tutkimuksen mukaan Pohjois-Savosta löytyy eniten pk-yrityksiä, joilla on määritettynä kovimmat kasvutavoitteet seuraavalla kolmelle vuodelle. Näistä yrityksistä 14 prosentilla on tavoitteena yli 30 prosentin kasvu. (STT Info 2022.)

Vallitsevasta taloustilanteesta huolimatta monella suomalaisella yrityksellä on hyvät mahdollisuudet parantaa kilpailukykyä, kasvattaa toimintaansa ja laajentua uusille markkinoille. Tule mukaan LEAP-kasvuohjelmaan!

Kirjoittaja:

Juhamatti Huusko, TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu
p. 050 537 0525
juhamatti.huusko@savonia.fi

Lähteet:

HS 2022. Yrittäjägallup: Lähes neljännes yrityksistä aikoo nostaa hintoja, kun sota nostaa kustannuksia. Saatavilla: https://www.hs.fi/talous/art-2000008754950.html

Nordea 2022. Ukrainan sodan vaikutus Suomen talouteen. https://corporate.nordea.com/article/72985/ukrainan-sodan-vaikutus-suomen-talouteen

OP 2022. Tutkimus: Suomalaisyritykset reagoineet nopeasti kansainvälisten markkinoiden epävarmuuteen – jo neljännes löytänyt tilalle korvaavia markkinoita. Saatavilla: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/tiedotteet?id=4235887_PRC

Sitra 2022. Ennakointia Ukrainan sodan vaikutuksista. Saatavilla: https://www.sitra.fi/julkaisut/ennakointia-ukrainan-sodan-vaikutuksista/#miksi-juuri-nyt-tarvitaan-tulevaisuusajattelua

STT Info 2022. Tutkimus: Pk-yrityksillä vain laimeita kasvutavoitteita – lähes 40 % hakee kasvua jo markkinoilla olevista tuotteista ja palveluista. Saatavilla: https://www.sttinfo.fi/tiedote/tutkimus-pk-yrityksilla-vain-laimeita-kasvutavoitteita-lahes-40-hakee-kasvua-jo-markkinoilla-olevista-tuotteista-ja-palveluista/?publisherId=69818994&releaseId=69938212

Tämä artikkeli on julkaistu osana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittamaa LEAP – Kasvuhakuisten pk-yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen-hanketta (S22661), jonka toteuttajina toimivat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Kuopion alueen kauppakamari. Osarahoittajana ja yhteistyökumppanina toimii Business Kuopio.