Suomessa on paljon pieniä vaatetusalan yrityksiä, jotka eivät vielä hyödynnä digitaalisten menetelmien tuomia mahdollisuuksia suunnittelu- tuotekehitys ja tuotantoprosesseissaan. Digital & Circular Fashion House –hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää alueellisten tekstiili- ja muotialan yritysten toimintaa digitaalisemmaksi. Tässä artikkelissa asiaa tarkastellaan vaatteiden kaavojen digitoimisen näkökulmasta: mitä hyötyjä ja mahdollisuuksia siitä voi olla pienyritykselle?

Miksi digitoida myös pienen tekstiili- ja muotialan yrityksen kaavat?

Vaatteiden kaavat ovat usein tekstiili- ja vaatealan yrityksen arvokkaimman omaisuuden joukossa. Yrityksellä saattaa kuitenkin olla käytössä vain fyysiset pahvikaavat. On tärkeää, että kaavoja säilytetään myös digitaalisessa muodossa, muualla kuin yrityksen tiloissa, jotta ne olisivat turvassa. Paperi- ja pahvikaavat myös kuluvat käytössä, ja niiden uusiminen aika ajoin on tästäkin syystä järkevää.

Kaavojen digitoimisessa on myös paljon muita etuja. Digitaalisiin kaavoihin on helppo tehdä muutoksia ja parannuksia, sekä luoda niiden pohjalta uusi tuotteita. Digitaaliset kaavat saadaan nopeasti sarjottua eri kokoihin käyttämällä asianmukaisia ohjelmistoja.

Kaavojen toimivuutta ja istuvuutta eri koossa on mahdollista tarkastella 3D-mallinnusten avulla. Tästä voi syntyä säästöjä, sillä oikein toteutettuna 3D-mallinnus voi parhaassa tapauksessa korvata osan suunnitteluvaiheen fyysisistä prototyypeistä. Tuotteiden 3D-mallinnukset tarvitsevat aitoja kankaita vastaavat 3D-materiaalit. 3D-mallinnuksiin voidaan luoda kankaiden ominaisuuksia hyvinkin tarkasti. Kankaiden analysointiin voidaan käyttää muiden muassa Digital & Circular Fashion House -hankkeelle liisattua laitteistoa, kuten Browzwear Fab Analyzer -laitetta ja Vizoo-tekstiiliskanneria. Näiden laitteiden avulla saadaan luotua tekstiilimateriaaleista tarkat digitaaliset kaksoiskappeleet, jolloin materiaalien sekä fyysiset että visuaaliset ominaisuudet vastaavat todellisuutta. Tällaisia laadukkaita 3D-mallinnuksia voidaan hyvin käyttää myös myynnin ja markkinoinin tukena korvaten fyysiset mallikappaleet.

Digitoituja kaavoja ei tarvitse välttämättä tulostaa tuotteiden leikkaamista varten. Nykypäivänä myös erilaiset projektorit ovat yleistyneet, ja niitä käyttämällä voidaan helpottaa leikkuuvaihetta. Projektori heijastaa digitaaliset kaavat ylhäältä päin suoraan kankaalle, jolloin kaavat on helppo leikata ilman tulostettuja paperikaavoja. Projektorin käytössä on huomioitava eri kaavanosien leikkuuasettelu. Projektorin käytössä kaavanosat tulee asetella leikattavan kankaan käyttöleveyden mukaan huomioiden mahdollisimman vähäinen leikkuujäte. Projektorin käyttäminen tulee myös edullisemmaksi kuin leveän kaavatulostimen hankkiminen tai kaavojen tulostuttaminen.

”Harjoittelu vahvisti ajatusta siitä, että digitaalinen vaatetusmuotoilu on sitä, mihin haluan tulevaisuudessa keskittyä. Tämä edellyttää kuitenkin myös perinteisen vaatetusmuotoilun opiskelua, sillä digitaalisuutta ei voi täysin hyödyntää, jos perusteet eivät ole hallussa.” Taija Kokkonen 2021, muodin opiskelija työharjoittelussa Digital & Circular Fashion House -hankkeessa

Digitoinnin hyödyt esimerkkiyritykselle

Kaavojen digitoinnin opintoprojektin toteutti yritysyhteistyössä muodin ja muotoilun opiskelija Taija Kokkonen osana Digital & Circular Fashion House -hankkeen työharjoittelua.

Esimerkkiyrityksen henkilöstö oli tyytyväinen yhteistystä saatuihin oppeihin ja osaamisen kehittymiseen. Yrityksessä ymmärrettiin digitoinnin hyödyt, ja oltiin erityisesti kiinnostuneita 3D-mallinnuksen hyödyistä. Yrityksen toimitusjohtaja kertoi kaavojen digitointiprojektin olleen erittäin tarpeellinen ja he saivat projektilta paljon enemmän kuin alunperin osasivat odottaa.

Digitaalisilla kaavoilla on monipuoliset mahdollisuudet yrityksen toiminnan kehittämisessä ja uutena asiana 3D-mallinnus kiinnostaa.Yrityksen kanssa käydyssä loppukeskustelussa pohdittiin, että 3D-mallinnettuja esityskuvia voisi hyvin käyttää mainonnassa sekä esimerkiksi kuvastoissa. Keskusteluissa tuli esille myös kankaiden kuosit, niiden suunnittelu ja tekeminen, sekä projektorien hyödyntäminen kaavojen leikkuuvaiheessa. Yrityksen pääompelija arvioi projektorin helpottavan leikkuuvaihetta, joten voikin olla, että digitaalisuuden hyödyntäminen yrityksessä jatkuu.

”Meille kaavojen digitointiprojekti oli erittäin tarpeellinen ja saimme projektilta paljon enemmän kuin alunperin osasimme pyytää. Digitaalisilla kaavoilla on monipuoliset mahdollisuudet yrityksen toiminnan kehittämisessä ja uutena asiana 3D-mallinnus kiinnostaa.” Yrityksen toimitusjohtaja 2021

Oppeja jaettavaksi eteenpäin

Vaikka Taijan tekemä kaavojen digitointiprojekti oli case –tapaus, siitä saatu oppi on sovellettavissa muihin vastaaviin tapauksiin. Alueella toimii useampi vaatteiden kaavoitusken ammattilainen, joihin tekstiili- ja muotialan pienyritykset voivat olla yhteydessä tai he voivat kehittää itse taitojaan.

Taijalle työharjoittelu tässä kaavojen digitoinnin opintoprojektissä vahvisti ajatusta siitä, että digitaalinen vaatetusmuotoilu on sitä, mihin hän tulevaisuudessa haluaa keskittyä. Taijalla on valmisteillä opinnäytetyö digitaalisten menetelmien hyödyntämisestä vaatteiden suunnittelu- ja tuotekehitysprosessissa. Digitaalinen vaatetusmuotoilu edellyttää kuitenkin myös perinteisen vaatetusmuotoilun menetelmien opiskelua, sillä digitaalisuutta ei voi täysin hyödyntää, jos perusteet eivät ole hallussa.

Myös alueelliset tekstiili- ja muotialan osaajia kouluttavat toisen asteen oppilaitokset ovat kiinnostuneita vastaavanlaisesta osaamisen kehittämisestä omassa koulutuksessaan.

Digital&Circular Fashion House –hanke järjestää Digijamit – koulutusta, jossa osallistujat pääsevät itse testaamaan uusia digitaalisia teknologioita. Digijamit on yhteisöllinen tapahtuma, jossa tutkitaan ja kokeillaan konkreettisesti uusia teknologioita, teknologista murrosta ja sen mahdollisuuksia suunnittelussa ja tuotekehityksessä, valmistuksessa ja markkinoinnissa.
Katso tulevat koulutukset ja tapahtumat täältä: https://digitalcircularfashion.savonia.fi/events/

Kirjoittajat:

Taija Kokkonen, muodin ja muotoilun opiskelija ja Sirpa Ryynänen, muodin ja muotoilun lehtori. Savonia-ammattikokeakoulu, muotoilu

Editointi ja toimitus: Laura Pakarinen, muodin ja muotoilun lehtori. Savonia-ammattikokeakoulu, muotoilu

Artikkeli on julkaistu aiemmin Digital & Circular Fashion House -hankkeen blogissa.