Sosiaali- ja terveysministeriön laatiman asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia 2022–2026 ohjaa Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoa kohti yhtenäistä turvallisuuskulttuuria ja edistää sen toteutumista. Asiakas- ja potilasturvallisuudella tarkoitetaan terveydenhuollossa työskentelevän henkilöstön ja organisaatioiden periaatteita ja toimintoja, joilla voidaan varmistaa hoidon ja palvelujen turvallisuus ja suojata asiakkaita ja potilaita vahingoittumasta. Turvallisuus on toimivaa tiedonkulkua, turvallisia tiloja, laitteita, tarvikkeita ja tietojärjestelmiä sekä niiden asianmukaista käyttöä. Olennaisena osana on myös lääkehoito ja sen osatekijöihin kohdistuva lääketurvatoiminta.

Turvallisuuskulttuuri on osa organisaatiokulttuuria, sen johtamista, organisaation strategiavaikutteita sekä näyttöön perustuvia toimintatapoja, jotka tukevat henkilöstön laadukasta työskentelyä ja ehkäisevät järjestelmään mahdollisesti liittyviä virheitä. Sairaanhoitajalta odotetaan aktiivista toimijuutta turvallisuuskulttuurin ylläpitäjänä terveydenhuollon eri osa-alueilla.

Sairaanhoitaja ja riskien arviointi

Sairaanhoitaja on terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö, jonka työskentelyä säätelevät ja ohjaavat lainsäädäntö sekä eritasoiset ohjeet. Sairaanhoitajalla on valmiudet havaita, puuttua ja ehkäistä erilaisia potilaan terveyttä uhkaavia riskitekijöitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon riskit jaotellaan henkilöstöön-, toimintaan-, toimitiloihin-, sekä ulkoisiin- ja ulkopuolisille aiheutuneisiin riskeihin. Riskienhallinta on sekä strategista että operatiivista, johon myös sairaanhoitajat työssään osallistuvat. Tunnistamalla työskentelyn riskejä, viestimällä niistä eteenpäin, perehdyttämällä muuta henkilökuntaa ja potilaita turvalliseen toimintaan voi sairaanhoitaja lisätä turvallisuutta omassa työyksikössään. Organisaatioissa tulee läpikäydä myös turvallisuussuunnitelma, joka sisältää mahdolliset riskit varautumistoimineen.

Suomessa Potilasvahinkokeskus huolehtii terveyden- ja sairaanhoidon henkilövahingoista. Haittatapahtumista olisi tutkimusten mukaan estettävissä yli puolet. Potilasturvallisuuden näkökulmasta erityisesti psykiatrisiin potilasvahinkoilmoituksiin tulee kohdistaa huomiota. Vaaratapahtumia voi aiheuttaa ennaltaehkäisevien toimien puuttuminen tai niiden vähäisyys organisaation rakenteissa, työyksikön prosesseissa ja yksilön työtehtävissä. Erilaisilla riskianalyyseilla voidaan lisätä potilasturvallisuutta työympäristöissä, joissa vaaratekijöitä saattaa olla enemmän, kuten esimerkiksi päivystyksissä.

HaiPro-työkalua käytetään potilas-/asiakasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportoimiseksi ja se on yksiköiden sisäisessä käytössä. Vaaratapahtumat ilmoitetaan sähköisellä lomakkeella ja myös nimettömänä. Norjassa ja Suomessa, esimerkiksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on käyttöönotettu Global Trigger Tool -menetelmä myös lääketieteellisen hoidon haittatapahtumien analysoimiseksi.

Sairaanhoitajan turvallisuusosaamisen kehittäminen

Näyttöön perustuva tieto ja tutkimustyö kehittävät turvallisuutta. Esimerkiksi ISBAR-menetelmä suullisen tiedonkulun yhdenmukaistamiseksi mahdollistaa potilaasta raportoitavan tiedon tiiviissä ja johdonmukaisessa muodossa lisäten näin potilasturvallisuutta. On myös havaittu tarvetta lisätä turvallisuustietoutta ja kehittää työkaluja esimerkiksi paloturvallisuusosaamisen lisäämiseen kotihoidossa toimivalle hoitohenkilöstölle. Muuttuvat toimintaympäristöt tuovat esiin myös työyksikköjen turvallisuusriskejä, joita voidaan tunnistaa esimerkiksi SWOT-nelikenttäanalyysin avulla.

Sairaanhoitaja saa turvallisen lääkehoidon toteuttamisen tueksi ajantasaista tietoa ja työkaluja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta. Lääkitysturvallisuus on potilasturvallisuuden merkittävä tekijä ja sairaanhoitajan rooli on keskeinen lääkityspoikkeamien ennaltaehkäisemiseksi.

Tarkistuslistat potilasturvallisuuden lisääjinä

Tiedetään, että erilaiset tarkistuslistat varmistavat hoidon tasalaatuisuutta ja näin lisäävät myös potilasturvallisuutta. Niitä voidaan hyödyntää yksittäisiin työtehtäviin tai laajempiin hoitokokonaisuuksiin. Tarkistuslistan suunnittelussa ja käyttöönotossa keskeistä on tunnistaa sen käyttöaihe, käyttöympäristö ja organisaatiokohtaiset ohjeet.

Tarkistuslistoja on kehitetty useilla terveydenhuollon osa-alueilla. Niiden käytöllä on mahdollista lisätä myös lääkitysturvallisuutta. Esimerkkeinä tarkistuslista syöpälääkehoitoa saavan potilaan ohjaukseen sekä tarkistuslista palliatiivisessa hoidossa olevan potilaan kotiuttamiseen. Tarkistuslistojen suunnittelua ja käyttöönottoa on kehitetty myös itsemurhakuolemien ennaltaehkäisytyöhön. Suomessa on käytössä myös tarkistuslista iäkkäiden akuuttiin hoitoon liittyvistä kysymyksistä Covid-19 –epidemian aikana. Myös potilasturvallisuusjärjestelmiä voidaan kehittää tarkistuslistojen avulla.

Lapsen kaltoinkohtelun tunnistaminen

Kaikilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä on sekä lakiin perustuva että eettinen velvollisuus puuttua lapsen kaltoinkohteluun. Terveydenhuollossa, erityisesti päivystyksessä voidaan lapsen kaltoinkohtelu havaita ja puuttua siihen perheen ja potilaan auttamiseksi. Lapsen kaltoinkohtelu voi ilmetä fyysisenä väkivaltana, laiminlyöntinä, henkisenä väkivaltana tai seksuaalisena hyväksikäyttönä.

Lapsiin voi kohdistua kaltoinkohtelua, väkivallan ilmapiirissä elämisen tilanteita ja kuritusväkivaltaa sekä puutteellisen huolenpidon tai jopa lapsen menehtymiseen johtavaa toimintaa. Laiminlyönti kroonisena, ilmeisenä, näkymättömänä, tahallisena, tahattomana tai tilapäisenä kohdistuu lapsen kasvuun ja kehitykseen emotionaalisesti tai fyysisesti yksin jättämisenä tai hylkäämisenä. Lapsen terveyden ja turvallisuuden tarpeiden huomioimattomuutta myös tapahtuu. Perhesuhdeväkivaltaa kohdannutta potilasta voidaan auttaa MARAK-toimintamallin (THL) avulla.

Hoitotyön turvallisuushaasteet

Haasteena potilas- ja työturvallisuudelle saattaa olla esimerkiksi henkilöstön e-pelaaminen tai päihteiden ongelmakäyttö. Havaitessaan ongelman, esihenkilön tulee ottaa asia puheeksi ja ohjata työntekijä työterveyshuollon palveluihin. Vuorotyö voi osaltaan altistaa ongelmiin.
Henkilökunta voi kohdata vakivallan uhkaa esimerkiksi akuuttipsykiatriassa. Potilaan todellisuudentaju saattaa olla heikentynyt ja aistiharjat ja harhaluulot luovat ympäristöstä virhetulkintoja, jotka osaltaan lisäävät aggressiivisuutta. Aggressio-, uhka- ja väkivaltatilanteiden tunnistamiseen, ennaltaehkäisemiseen ja vähentämiseen varaudutaan muun muassa AVEKKI- ja MAPA-koulutuksin. Aggressiivisesti tai uhkaavasti käyttäytyvän henkilön kohtaamiseen on myös kehitetty KUKIPASO-malli (kuuntele, kiitä, pahoittele, sovi jotain).

Potilasvahinkojen ja haitta-, läheltä piti –tilanteiden sekä väkivallan ennaltaehkäisy on keskeistä sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuuskulttuuria, jossa sairaanhoitajalla on olennainen rooli.

Kirjoittajat:
Henriikka Kokkonen, sairaanhoitajaopiskelija (AMK), Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala Iisalmi (henriikka.kokkonen@edu.savonia.fi)
Eeva-Riitta Ylinen, TtT, Hoitotyön lehtori, Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma vastaava, Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala, Kuopio (eeva-riitta.ylinen@savonia.fi)

Lähteet:
Ahlmén-Laiho, Ulla & Olin, Karoliina 2021. Lääkitysturvallisuuden edistäminen. Teoksessa Anestesiakäsikirja. Verkkokirja. Kustannus Oy Duodecim. Saatavilla: https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/shk/article/aop00313/search/turvallisuuskulttuuri. Viitattu 30.5.2022.

Diz, Ana Beatris Martins & Lucas, Pedro Ricardo Martins Bernardes 2022. Hospital patient safety at the emergency department – a systematic review. Ciência & Saúde Coletiva 27 (05). Saatavilla: https://doi.org/10.1590/1413-81232022275.22742021EN. Viitattu 26.5.2022.

Haipro, julkaisuajankohta tuntematon. Sosiaali- ja terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmä. Saatavilla: https://awanic.fi/haipro/. Viitattu 23.5.2022.

Helovuo, Arto, Kinnunen, Marina, Peltomaa, Karolina & Pennanen, Pirjo 2011. Potilasturvallisuus – Potilasturvallisuuden keskeisiä kysymyksiä havainnollisesti ja käytännönläheisesti. Helsinki: Fioca Oy, 108–111, 116–135, 137–155, 158–172 & 177–180.

Hotus-hoitosuositus 2022. Perheessä tapahtuvan lapsen kaltoinkohtelun riskiolojen tunnistaminen. Hoitotutkimussäätiön asettama työryhmä: Paavilainen E, Rantanen H, Flinck A, Lettoniemi J & Siiki M. Verkkoartikkeli: Hoitotyön tutkimussäätiö. (viitattu 23.5.2022.) Saatavilla: https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/shk/article/hot00028/search/riskit?db=205533.

Jaakkola, Tapio & Alho Hannu 2022a. Rahapeliongelmien ehkäisy työpaikoilla, Työterveyshuollon rooli rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa & Rahapeliongelmaan puuttuminen. Teoksessa Alho, Hannu, Aalto, Mauri, Castrén, S & Pajula, Mari (toim.) Peliriippuvuus. 1. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 172–175.

Kallankari, Sanna 2019. Muutoksen johtaminen arjessa – Opas sosiaali- ja terveydenhuoltoon. 1. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 72–81.

Karhulahti, Veli-Matti 2022. Digipelaaminen ja työelämä. Teoksessa Alho, Hannu, Aalto, Mauri, Castrén, S & Pajula, Mari (toim.) Peliriippuvuus. 1. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 177.

Kinnunen, Marina & Helovuo, Arto 2019. Potilasturvallisuus. Teoksessa Sairaanhoitajan käsikirja. Verkkokirja. Kustannus Oy Duodecim. Saatavilla: https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/shk/article/shk04802/search/riskit?db=24. Viitattu 30.5.2022.

Kivitie-Kallio, Satu & Tupola, Sarimari 2016. Lapsen laiminlyönnin toteaminen päivystyksessä. Teoksessa Korppi, Matti, Kröger, Liisa, Rantala, Heikki & Niinikoski, Harri (toim.) Lastentautien päivystyskirja. 3. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 301–303.

Martikainen, Soili & Palo Lilja 2016. Sairaanhoitaja hoitotyön turvallisuuden kehittäjänä. Laurea-ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-450-7. Viitattu 3.6.2022.

Mielenterveystalo, julkaisuajankohta tuntematon. Aggressio hallintaan. Saatavilla: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/aggression_tunteen_omahoito/Pages/aggressio_hallintaan.aspx. Viitattu 1.6.2022.

Nieminen, Marjut 2019. Tarkistuslista syöpälääkehoidon potilasohjauksessa. Turun ammattikorkeakoulu. Terveys- ja hyvinvointi. Kliininen asiantuntija. Opinnäytetyö (YAMK), 49–74. Saatavilla: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052111050. Viitattu 26.5.2022.

Nyberg, T 2020. Tarkistuslistat – uhka ja mahdollisuus. FINNANEST-verkkolehti, 53 (5), 415–419. Saatavilla: http://www.finnanest.fi/files/nyberg_tarkistuslistat.pdf. Viitattu 26.5.2022.

Näyttövinkki 2019. Edistääkö SBAR-raportointimenetelmän käyttö potilasturvallisuutta? Kirjoittajat: Suvanto A, Tuomikoski, A, Juntunen, J & Heikkilä, K. Oulu: Hoitotyön tutkimussäätiö. (viitattu 26.5.2022). Saatavilla: https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/08/nayttovinkki8-2019.pdf.

Ojala, Tarja 2021. Asiakasturvallisuuden erityiskysymyksiä. Teoksessa Kurki, Taina, Jylhä, Virpi & Kekoni Taru (toim.) Asiakasturvallisuus sosiaali- ja terveysalalla. Verkkokirja. Gaudeamus Oy. Saatavilla: https://www.ellibslibrary.com/reader/9789523456815. Viitattu 23.5.2022.

Pesonen, Eero 2011. Tarkistuslistan vaikutus potilasturvallisuuteen. FINNANEST-verkkolehti, 44 (1), 18–20. Saatavilla: http://www.finnanest.fi/files/pesonen_tarkistus.pdf. Viitattu 30.5.2022.

Ramsey, Colette, Galway, Karen, Davidson, Gavin 2021. Implementing changes after patient suicides in mental health services: A systematic review. Health & Social Care in the Community/ Volume (30) Issue (2), 415–431. Saatavilla: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/hsc.13332. Viitattu 30.5.2022.

Savonia-ammattikorkeakoulu 2022. AVEKKI – väkivallan ennaltaehkäisy ja hallintakoulutukset. Saatavilla: https://www.savonia.fi/paivita-osaamistasi/taydennyskoulutus/avekki/. Viitattu 23.5.2022.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2011. Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:15, 11–14, 20–28 & 30–47. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3315-6. Viitattu 27.5.2022.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2022. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8464-6. Viitattu 3.6.2022.

Suomen Geriatrit Ry 2016. Iäkkäiden hoitoon liittyvät kysymykset – tarkistuslista. Saatavilla: http://www.akuuttigeriatria.fi/wp-content/uploads/2020/04/Covid-19-checklist-ia%CC%88kka%CC%88iden-hoitoon-liittyva%CC%88t-kysymykset-2.pdf. Viitattu 26.5.2022.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022. MARAK – moniammatillinen riskinarviointi. Saatavilla: https://thl.fi/fi/web/vakivalta/tyon-tueksi/marak-moniammatillinen-riskinarviointi. Viitattu 23.5.2022.

Toivola, Eveliina, Kervinen, Marjo & Haatainen, Kaisa 2022. Lisää tietoja haittatapahtumien tunnistamiseen – Avainsanojen etsimiseen potilasasiakirjoista perustuva Blobal Trigger Tool on Kuopion yliopistollisessa sairaalassa käytössä vapaaehtoisten haittatapahtumien ilmoittamisen rinnalla. Verkkolehti. Lääkärilehti. Saatavilla: https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/lisaa-tehoa-haittatapahtumien-tunnistamiseen/. Viitattu 30.5.2022.

Vaasan sairaanhoitopiiri 2016. Tarkistuslista palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden kotiuttamiseen. Saatavilla: https://www.vaasankeskussairaala.fi/globalassets/hallinnon-tiedostot/primarvardsenheten/palliativ-verksamhetsmodell/finska-bilagor/7_tarkistuslista_onkologia-sahkoinen-lomake.pdf. Viitattu 30.5.2022.

Vintturi, Joona, Niemi, Juho, Welling, Maiju & Kampman, Olli 2022. Psykiatristen potilasvahinkojen yleisyys ja luokittelu. Duodecim-verkkolehti (138), 84–90. Saatavilla: https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo16633.pdf. Viitattu 30.5.2022.

Ylitalo, Päivi & Haatainen, Kaisa 2022. Henkilökuntaa, opiskelijoita ja potilaita kannattaa kuulla potilasturvallisuuskulttuurista. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti (59), 104–107. Saatavilla: https://doi.org/10.23990/sa.111885. Viitattu 30.5.2022.