YK:n koordinoima hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi uuden raporttinsa ilmastonmuutoksesta ja sen tieteellisestä taustasta. Raportin viesti on yksiselitteinen: ihmisten toiminta on aiheuttanut ennennäkemättömän laajoja ja nopeita muutoksia ilmastossamme. Muutokset ovat osin jo peruuttamattomia; ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuudet, lämpötila ja merenpinta kohoavat ja jäätiköt vetäytyvät nopeammin kuin tuhansiin vuosiin. Ennusteiden mukaan lämpeneminen jatkuu edelleen ja pahimmassa tapauksessa kiihtyy. Muutosten vaikutus on kuitenkin vielä omissa käsissä, jos löydämme niin globaalilla kuin alueellisella tasolla yhteisymmärrystä tarvittavista toimista, joilla muutamme katastrofaalisen kehityksen suuntaa. Tulevaisuuden määrätietoinen rakentaminen on kaikkien tehtävä.
IPCC:n raportissa käytettyjen ennusteiden mukaan kriittinen eli 1,5 °C lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella. Ennusteiden mukaan on kuitenkin mahdollista, että jos kasvihuonekaasujen päästöt vähenevät jyrkästi nollaan vuosisadan puolivälissä, maapallon keskilämpötila palautuu 1,5 asteen alle vuosisadan loppupuolella. Lämpötilan nousu voidaan siis pysäyttää vain vähentämällä heti ihmistoiminnasta aiheutuvat hiilidioksidin päästöt nollaan, leikkaamalla muiden ilmastoa lämmittävien yhdisteiden päästöjä ja samalla ilmakehästä on sidottava hiilidioksidia. Lisäksi raportti korostaa sitä, että ilmaston pelastaminen on sidoksissa luonnon monimuotoisuuden pelastamiseen.
Ilmastonmuutos tapahtuu tässä ja nyt
Ihmisen toiminnasta peräisin olevilla kasvihuonekaasupäästöillä ja niiden lämmittävällä vaikutuksella on yhteys sään ääri-ilmiöihin kuten helteisiin, rankkasateisiin, kuivuuteen ja myrskyihin sekä näiden ilmiöiden esiintymisessä ja voimakkuudessa tapahtuneisiin muutoksiin. Tämä kaikki on jo koettu Suomessakin, varsinkin kuluva kesä on herättänyt suomalaiset ymmärtämään ilmastonmuutoksen tapahtuvan tässä ja nyt. Muutoksen etulinjassa ovat maa- ja metsätalous mutta muutos tuntuu myös kaupungeissa, kun asunnot eivät viilene, puhtaan veden saatavuusongelmat lisääntyvät ja terveysriskit kasvavat. Suomessa joudutaan väistämättä sopeutumaan ilmastonmuutokseen laajasti yhteiskunnan eri sektoreilla.
Ilmastotyössä on kaiken kriisi-ilmapiirin keskellä kuitenkin valoa, koska ratkaisun avaimet kehityksen suunnan muuttamiseen tiedetään. Meillä on YK:n globaali kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030, EU:n Vihreän kehityksen ohjelma sekä alueellisia ja toimialakohtaisia ilmastotiekarttoja. Eli meillä on linjauksia, suunnitelmia ja toimenpidelistoja, jotka asettavat konkreettisia tavoitteita. Nyt on vain toimittava näiden tavoitteiden toteuttamiseksi viipymättä.
Tiekartta ohjaa suuntaa
Pohjois-Savossa on erittäin hyvät edellytykset toteuttaa ilmastonmuutoksen hillintää, edistää sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä rakentaa ilmastonmuutoksen vaikutusten varautumiseen verkostoja. Keväällä 2021 julkaistu Pohjois-Savon ilmastotiekartta toimii yhteistyön foorumina ja siinä kuvataan yhteisesti sovitut ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tavoitteet ja painopisteet maakunnassa. Savonia osallistuu tiekartan kehittämiseen ja toteuttamiseen vahvistamalla kestävän kehityksen osaamista koulutuksessa sekä suuntaamalla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyötä ilmastotoimiin.
Savonian uuden strategian mukaisesti globaaleina haasteina toimintaa ohjaa YK:n Agenda 2030 ohjelman mukaiset kestävän kehityksen tavoitteet ja Human Security (inhimillinen turvallisuus). Paikallisella tasolla ohjaa vahvasti alueen hyvinvoinnin ja talouden kehittäminen. Savonia esimerkiksi kehittää jo nyt maatalouden uusiutumista ilmaston muuttuessa, nopeuttaa kiertotalouden uusien liiketoimintamallien syntymistä, vahvistaa alueen sopeutumista sään ääri-ilmiöihin lisäämällä ilmastoturvallisuutta sekä rakentaa terveysturvallisuuden verkostoyhteistyötä. Savonia tekee myös aktiivisesti kansainvälistä verkostoyhteistyötä ilmastotyön kehittämiseksi esimerkiksi EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmissa.
Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikentyminen ovat lisänneet kriisitietoisuutta mutta se ei saisi vaikuttaa lamaannuttavasti vaan postitiivisesti uuden luomiseen. Kriisinhallinnasta tulee kansalaistaito, jossa yhdistyvät niin sosiaaliset ja kulttuuriset taidot kuin sovittelun ja yhteisen tulevaisuuden luomisen taidot. Näin rakennetaan sivistyneesti inhimillistä turvallisuutta, kun nykyinen elämäntapamme on muutoksen kourissa kaikkialla maapallolla.
Jyri Wuorisalo
TKI-asiantuntija
Savonia-ammatikorkeakoulu