Simulaatio-opetuksen kehittäminen Savoniassa

Pedasimu-hanke sai vuosille 2021–24 Rehtorin rahoituksen, joka mahdollistaa simulaatio-opetuksen ja oppimisen laadun arvioinnin sekä kehittämisen (kuvio 1). Hankkeessa suunnitellaan Savoniaan yhtenäinen skenaarioperustaisen simulaatiopedagogiikan malli tukemaan opettajien simulaatio-opetuksen toteuttamista ja vahvistamaan opiskelijoiden laadukasta oppimista.

Lähtökohtana pedagogiselle tarkastelulle oli se, että simulaatio on menetelmä oppimisen edistämiseen, jonka käyttö edellyttää tarveharkintaa. Työ aloitettiin simulaatioharjoitusten suunnitelmien analyysillä, simulaatioiden määrän ja sisällön tarkastelulla sekä simulaatio-opetuksen kehittämiskohteiden selvittämisellä.

Simulaatioharjoitusten suunnitelmien analyysi

Analyysissä arvioitiin yhteensä 98 simulaatioharjoitusta terveys- ja sosiaalialalta (taulukko 1). Arviointia varten laadittiin tutkimuksiin ja kansainvälisiin simulaatio-opetuksen laatustandardeihin perustuvat arviointikriteerit, jotka muodostuivat 26 väittämästä.

Taulukko 1. Analysoidut simulaatioharjoitusten suunnitelmat.

Arviointikriteerit ryhmiteltiin 8 luokkaan (taulukko 2). Simulaatioharjoitusten suunnitelmat arvioitiin 4-portaisen likert-asteikon mukaisesti (1=ei toteudu lainkaan – 4= toteutuu hyvin). Aineisto analysoitiin Excel 2010-ohjelmalla ja kuvailevat tulokset esitetään summina, vaihteluväleinä, keskiarvoina ja keskihajontoina.

Taulukko 2. Simulaatioharjoitusten suunnitelmien arviointikriteerit.

Tulosten perusteella Savonian terveys- ja sosiaalialan simulaatiot ovat pääosin laadukkaita. Kirjallisten suunnitelmien vahvuutena on tavoitteiden, potilastapauksen ja simulaatioympäristön selkeä kuvaus. Tavoitteet ovat toisinaan abstrakteja, jolloin tavoitteiden mukainen oppimisen arviointi on mahdotonta. Kehittämiskohteiksi todetaan simulaatio-opetuksen aikataulun suunnittelu simulaation orientaation, simulaation aikaisen toiminnan ja oppimiskeskustelun osalta. Orientaation puutteena on se, että osassa simulaatioharjoituksia ei mainita opiskelijan etukäteisopiskelun materiaalia tai että se ei ole näyttöön perustuvaa ja ajankohtaista. Kehittämistä tarvitaan myös simulaation etenemisen kuvauksessa opiskelijan oppimisen edistämiseksi ja tavoitteiden mukaisten vihjeiden suunnittelussa. Merkittävin puute on oppimiskeskustelun suunnittelun ja simulaatio-opetuksen ajankäyttösuunnitelman puuttuminen.

Simulaatioiden havainnointi ja asiantuntijahaastattelut

Syksyn ja kevään aikana myös havainnoitiin noin parikymmentä simulaatiota. Lisäksi keväällä haastateltiin simulaatio-opetuksen järjestämisen ja toteuttamisen erilaisia toimijoita, mm. simulaatiokeskuksen työntekijöitä sekä koulutus- ja työjärjestyssuunnittelijoita. Suurin osa simulaatioista todettiin onnistuneiksi ja opettajat ohjasivat niitä hyvin. Toisaalta tunnistettiin joitakin simulaatioita, jotka ovat mieluumminkin taitoharjoitteita ja jotka tulisi suunnitella uudelleen taitojen oppimista tukeviksi. Haastatteluissa ja havainnoinneissa tuli esiin, että simulaatioharjoitusten suunnitelmissa on vaihtelevuutta. Suurin osa on selkeitä, mutta osa epäloogisia tai -autenttisia ja sisältää vääriäkin taustatarinoita, koska kuvauksia ei ole päivitetty ajanmukaisesti. Todettiin myös, että simulaatioiden aiheita olisi tarpeen monipuolistaa, esimerkiksi kirjaamista ja lääkehoitoa voisi sisällyttää simulaatioihin nykyistä enemmän. Ylipäätään simulaatioiden tulisi olla riittävän vaativia ja vaikeutua opintojen edetessä.

Simulaatioiden toteutuksessa ja siinä, mitä asioita korostetaan oppimiskeskustelussa, todettiin eroja. Siten saman opiskelijaryhmän pienryhmille saatetaan toteuttaa simulaatio erilaisten hoitolinjojen mukaisesti. Opettajien on tarpeen sopia näyttöön perustuvan tiedon mukaisesti, mikä on opintojaksolla opetettava hoitolinja ja hyväksytty toimintatapa.

Analyyseissä ja haastatteluissa tuli esiin, että toisinaan simulaatioissa on hankalaa saada opiskelijoita osallistumaan. Olisikin tärkeää miettiä reiluja, mutta jämäköitä keinoja toimijoiden valintaan, koska opiskelijoiden osallistumaan houkuttelu vie aikaa ja voi ahdistaa opiskelijoita. Joskus opiskelijat ovat ennalta sopineet, ketkä ovat toimijoita. Osalla ryhmistä on hyvä yhteishenki ja simulaatioihin ryhtyminen ongelmatonta. Opiskelijoiden jännitystä voi lieventää luomalla turvallisen ilmapiirin, jossa kannustetaan oppimaan ja sallitaan virheet. Palautteen tulee olla rehellistä, luottamuksellista ja rakentavaa.

Aineistoissa todettiin, että toisinaan simulaatioissa annetaan virheellisen asian toteutua, vaikka simulaatioharjoitusten suunnitelmalomakkeessa tulisi olla kirjattuna suunnitelma keskeyttämisestä. Jatkossa on tarpeen vankistaa opettajien ymmärrystä siitä, että käytetään keskeytystä pedagogisesti oikein, käydään puuttuva tietopetusta lävitse ja jatketaan myönteisesti kohti onnistunutta toteutusta. Kun opiskelija saa myönteistä palautetta, hän alkaa luottaa itsensä ja jännitys helpottuu.

”Ohjaaja on simulaation hengen luoja, tsemppari ja tukija.”
”Kun saa palautteen, että hyvin toimittu, niin huomasi, että se opiskelija halusi tulla jatkossakin aina toimijaksi muihin.”
”Kun opiskelijoilla on paljon kokemusta simulaatioista, he nauravat itselleen ja ihmettelevät, miksi simulaatioita on pitänyt pelätä monta vuotta.”

Opiskelijoiden kokemuksia simulaatio-oppimisesta

Joulukuussa 2021 selvitettiin opiskelijoiden simulaatio-oppimisen kokemuksia. Tutkimuksen toteutti terveystieteen opettajaopiskelija Sanna Savolainen Marja Silén-Lipposen ja Suvi Auran sekä Uefin Terhi Saarasen ohjauksessa. Tutkimuksessa haastateltiin valmistumassa olevia sairaanhoitajia.

Alustavien tulosten perusteella opiskelijat pitävät simulaatioista, jotka on suunniteltu huolellisesti ja joiden tavoitteet ovat yksiselitteiset ja selkeät. Opiskelijat arvostavat opettajan simulaatiopedagogista osaamista ja sitä, että opettajat edistävät varmalla työskentelyllään turvallisen oppimisen ilmapiirin muodostumista. Tutkimuksessa tuli esiin, että simulaatio-oppimiseen täytyy harjaantua, jotta asiasisällöllinen oppiminen mahdollistuu. Simulaatio-opetusta heikentävät epäselvät tavoitteet, vaihtelevat toimijoiden valinnan käytänteet ja simulaation epämääräinen eteneminen. Tarkemmin Sanna Savolaisen maisterin tutkinnon tulokset esitellään syksyllä 2022, kun gradu valmistuu.

Pedasimu-hankkeen tämänhetkisten tulosten perusteella voidaan todeta, että opettajat tarvitsevat lisäkoulutusta simulaatio-opetuksen toteuttamiseen ja osaamisensa kehittämiseen. He myös tarvitsevat mahdollisuuden keskustella kollegoiden kanssa tutkintoalansa tai opetusvastuualueensa simulaatio-opetuksen suuntaamisesta niihin kohteisiin, joissa siitä on eniten hyötyä. Kevään aikana simulaatioharjoitusten suunnitelmien tutkintokohtaiset analyysin tulokset esitetään tiimi- tai tutkinto-ohjelmittain ja henkilöstökokouksessa. Siten voidaan pohtia opettajien ja esihenkilöiden kanssa sitä, miten Savoniassa voidaan edistää merkityksellistä ja tehokasta simulaatio-oppimista.

Syksyllä 2022 hanke etenee suursimulaation suunnittelulla ja se toteutettaneen keväällä 2023. Suunnitteilla on myös opettajien haastattelu. Pedagoginen tutkimus- ja kehittämishanke tuottaa selkeitä kehittämisehdotuksia Savonian opetuksen laadun vahvistamiseen ja oppimisen mielekkyyden lisäämiseen.

Marja Silén-Lipponen, hoitotyön yliopettaja
Suvi Aura, hoitotyön lehtori
Marja Äijö, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja