Terveydenhoitajaopiskelijat tutkivat papereita.

Savonia-artikkeli: Seksuaaliterveyden tukeminen – naisen orgasmi

#SavoniaAMK
#SavoniaUAS

Seksuaaliterveys on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se käsittää fyysisen, psyykkisen, emotionaalisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilan. Hyvän seksuaaliterveyden edellytyksenä on kunnioittava ja positiivinen lähestymistapa seksuaalisuuteen ja seksuaalisiin suhteisiin. Seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeää siinä missä minkä tahansa muunkin terveyteen liittyvän osa-alueen edistäminen.

Orgasmin saamisen vaikeudet ovat yleinen haaste, useimmiten naisilla. Orgasmin saamisen haasteiden taustalla voi olla useita tekijöitä, kuten stressiä, ahdistusta, tyytymättömyyttä itseensä, kumppanin nautinnon asettaminen etusijalle tai kokemus siitä, ettei itse ansaitse nautintoa. Lisäksi orgasmin saamista voi estää muun muassa huono anatomian ja fysiologian tuntemus sekä suorituspaineet seksissä.
Orgasmin saamisen vaikeudet eivät ole este seksuaaliselle nautinnolle eikä siitä tulisi luoda itselleen paineita. Jokainen ihminen on yksilö ja herkkä omalla tavallaan. Pitää myös muistaa, että vaikka olisikin mahdollista saada orgasmi esimerkiksi yhdynnän kautta, se ei kuitenkaan takaa sen saamista välttämättä jokaisella kerralla.

Orgasmia on mahdollista edistää useilla tekijöillä. Esimerkiksi terveelliset elämäntavat edistävät seksuaaliterveyttä ja samalla ehkäisevät seksuaalihäiriöitä. Säännöllisen liikunnan on osoitettu lisäävän esimerkiksi orgasmeja. Lantionpohjan lihakset tukevat lantion alueen elimiä, ja hyvässä kunnossa oleva lantionpohjan lihaksisto on merkittävä tekijä seksuaalitoimintojen ja seksuaalisen mielihyvän kannalta. Harjoittelun myötä lantionpohjan lihaksista tulee tuntoherkemmät, mikä lisää nautintoa seksin aikana ja voi voimistaa orgasmeja. Lisäksi hyvällä seksuaalisella itsetunnolla, seksuaalisen halun määrällä ja avoimella kommunikoinnilla seksuaaliasioista kumppanin kanssa on positiivinen vaikutus orgasmien kannalta.

Mikäli pohtii elämässään seksuaalisuuteen ja orgasmiin liittyviä asioita ja haluaisi keskustella asiasta jonkun kanssa, kannattaa hakeutua esimerkiksi seksuaalineuvojan tai seksuaaliterapeutin vastaanotolle. Ammattilaisten kanssa keskustelemalla voi saada asiaan näkökulmia, joita ei olisi muutoin tullut ajatelleeksi. Tarvittaessa asian tiimoilta voi hakeutua myös lääkäriin.

Jokaisella terveydenhuollon ammattilaisella olisi hyvä olla valmiuksia ottaa seksuaaliterveyteen liittyviä asioita puheeksi tai vähintäänkin osata keskustella asiasta asiakkaidensa kanssa ja tarvittaessa ohjata eteenpäin muille ammattilaisille. Seksuaaliterveyteen liittyvät asiat ja niistä puhuminen voi olla haastavaa asian intiimiyden vuoksi, joten ammatillinen suhtautuminen keskusteluun on tärkeää. Jokaisen kokemus omaan seksuaaliterveyteensä on henkilökohtainen, eikä sitä tulisi vähätellä.

Kirjoittajat:

Jenna Ryynänen, sairaanhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Elina Turunen, TtT, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Kero, Katja & Kero Markku 2020. Elämäntavat ja seksuaaliterveys. Teoksessa Pirkko Brusila, Katja Kero, Juhana Piha & Marita Räsänen (toim.). Seksuaalilääketiede. Kustannus Oy Duodecim. https://www.oppiportti.fi/op/set04401/do.

Kihlström, Marja 2018. Iso O: Matkaopas huipulle. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kosmos.

Kontula, Osmo & Miettinen Anneli 2016. Determinants of female sexual orgasms. Socioaffective Neuroscience & Psychology 6 (1), 31264. https://doi.org/10.3402/snp.v6.31624.

Ryynänen, Jenna 2022. Orgasmin saamisen haasteet naisilla. Opinnäytetyö. Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu.

Santalahti, Tarja & Lehtonen, Mika 2016. Seksuaaliterapia. Jyväskylä: PS-kustannus.

Terveyskylä 2018. Lantionpohjan lihakset. Verkkojulkaisu. https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutujalle/lantionpohjan-ongelmat/lantionpohjan-lihasten-harjoitteluopas/lantionpohjan-lihakset. World Health Organization julkaisuaika tuntematon. Sexual Health. Verkkojulkaisu. https://www.who.int/health-topics/sexual-health#tab=tab_2.