Savonia-artikkeli: Selviämisasema tavoittaa ja tukee
#SavoniaAMK
Selviämisasema tarjoaa asiakkailleen turvallisen selviämisen päihteidenkäytön jälkeen. Matalan kynnyksen palveluna toimivalle selviämisasemalle voi hakeutua itse, läheisen saattelemana tai vaikkapa ensihoidon tuomana. Selviämisasema toimii myös jatkohoitopaikkana, esimerkiksi päivystyksestä siirretyille potilaille.
Asiakkaat tulevat selviämisasemille eri syistä, toiset ovat sammuneet, kun taas toiset ovat saattaneet satuttaa päätään, jolloin he tulevat selviämisasemalle tarkempaan seurantaan. Näin voidaan ehkäistä vakavammat seuraukset. Selviämisasemalla seurataan asiakkaiden vointia tiiviisti ja ammattitaidolla.
Päihtyneenä mielenterveyshäiriöt voivat aktivoitua. Itsetuhoiset ajatukset tai ahdistuneisuus voivat lisääntyä. Näissä tilanteissa moni kokee selviämisaseman tilana turvalliseksi. Ammattilaisen kanssa käydyt keskustelut helpottavat oloa. Selviämisaseman palvelut eivät ole tarkoitettuja vain pidempään päihdehäiriöistä kärsiville henkilöille, vaan myös esimerkiksi työelämässä ja perheelliselle löytyy apua. Mielikuvat yömaja -tyylisestä palvelusta ovat kaukana nykypäivän selviämisaseman arjesta ja palveluista. Lyhyesti sanottuna, selviämisasema tarjoaa niin jatkohoitoa kuin tukea psyykkisiin, fyysisiin tai sosiaalisiin ongelmiin.
Vertaistuki on tärkeää
Paula Jormanainen selvitti Ylä-Savossa selviämisaseman vaikuttavuutta opinnäytetyönään. Opinnäytetyöstä selviää, että selviämisaseman päihdehoidossa olleet asiakkaat kokevat keskeiseksi tueksi sen, että on säännöllinen vuorokausirytmi. Se auttaa kuntoutumisessa ja arjessa. Vieroitusoireita on helpompi kestää selviämisasemalla, saatavilla on tarvittaessa myös lääkehoidollista apua. Aikaisemmin päihdehoidossa olleet asiakkaat kokivat saavansa tukea oloonsa myös muilta kanssakulkijoilta.
Vertaistuki koetaankin kaikkein merkityksellisemmäksi tukimuodoksi. Vertaistukea voi saada kahdenkeskisessä vuorovaikutuksessa samanlaisia kokemuksia omaavan kanssa tai ryhmämuotoisena, näistä tunnetuimpia ovat AA eli Nimettömät Alkoholistit ja NA eli Nimettömät Narkomaanit. Päihteiden käyttäjien omaisille ja läheisille on omia vertaistukiryhmiä. Julkiset palvelut järjestävät myös ryhmätoimintoja asiakkailleen, jolloin terveydenhuollon ammattihenkilö voi toimia ryhmänvetäjänä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa onkin ryhdytty enemmän hyödyntämään palvelujen käyttäjien kokemuksia palveluista, jolloin palveluja voidaan kehittää enemmän asiakaslähtöisemmiksi.
Motivoiva keskustelu käynnistyy selkiämisasemalla ollessa
Selviämisasemahoito tavoittaa matalan kynnyksen hoitopaikkana myös ensikertalaisia, joilla ei välttämättä ole itsellään ollut huolta päihteiden käytöstä aikaisemmin. Motivoivalla keskustelulla voidaan asiakasta arvostaen keskustella päihteiden käytöstä ja herätellä miettimään omaa päihteiden käyttöä. Parhaimmillaan asiakas havahtuu omaan päihteiden käyttöönsä ja saa apua aineiden käytön vähentämiseen ennen kuin ongelmia ehtii muodostua laajaksi.
Aikaisemmin päihdehoidossa olleet kokevat myös saavansa apua ja tukea ammattilaisen kanssa käydyistä keskusteluista. Motivoivan keskustelun tarkoituksena on, että asiakas voi turvallisissa olosuhteissa miettiä elämäänsä. Ammattilaisen tehtävä on kuunnella ja reflektoida asiakkaan kertomaa. Motivoivalla keskustelulla voidaan saada aikaiseksi tai yllä pitää asiakkaan sisäistä motivaatiota. Sisäinen motivaatio on avainasemassa muutoksessa.
Päihdepalvelut vaativat sitoutumista
Päihteiden käyttöön liittyy usein toistuvia terveyspalvelukäyntejä esimerkiksi kaatumisen tai infektioiden seurauksena. Nämä käynnit tapahtuvat usein äkillisesti. Päihteiden käyttäjien sitoutuminen hoitoon ja hoito-ohjeisiin sitoutuminen voi olla puutteellista. Näin ollen palvelukäyntien määrä voi kuormittaa esimerkiksi päivystysyksikköä. Päihdehaittojen tunnistaminen yhdessä asiakaslähtöisen vuorovaikutuksen sekä mielenterveys- ja päihdeosaamisen kanssa tekee palvelukäynneistä kaikille mielekkäämpiä. Toimivilla mielenterveys- ja päihdepalveluilla onnistutaan vastaamaan tarkoituksenmukaiseen ja asiakaslähtöiseen hoitoon kustannustehokkaasti.
Yhteenvetona voidaankin Jormanaisen opinnäytetyön perusteella todeta, että tulevilla hyvinvointialueella tulee kiinnittää erityistä huomiota mielenterveys- ja päihdeasiakkaisiin. He käyttävät keskimäärin ajatellen paljon sosiaali- ja terveyspalveluita. Selviämisasemahoidolla tavoitetaan matalalla kynnyksellä palvelua tarvitsevat ja palveluohjaus voidaan tehdä samalla kertaa. Mikäs sen kustannustehokkaampaa ja asiakaslähtöisempää.
Kirjoittajat:
Paula Jormanainen, Hyvinvointikoordinaattori-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Pirjo Turunen, sosiaalialan yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
Opinnäytetyön on luettavissa www.theseus.fi-sivustoilta elokuussa 2022.
Lähteet:
Aalto, Mauri, Alho, Hannu ja Niemelä Solja 2018. Huumeiden ja lääkkeiden ongelmakäyttö. Teoksessa Huume- ja lääkeriippuvuudet. Duodecim oppikirjat.
Hakala, Tiina 2020. Hoitohenkilökunnan asenteet ja osaaminen alkoholista päihtyneen potilaan hoidossa päivystyksessä. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/123377/978-952-03-1693-8.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Levola, Jonna, Lönnqvist, Jouko ja Niemelä, Solja 2021. Päihdehäiriöt. Teoksessa: Psykiatria.